Guardia Nuevan kesäkonsertti Naakkapuistossa

Blogipäivitys tulee tällä kertaa Naakkapuistosta eli Chydeniuksen puistosta Kokkolan sydämestä. Lauantai-iltana  siellä soi ilmainen  Guardia Nuevan kesäkonsertti. Pakkohan sinne oli vääntäytyä kaiken muun kiireen keskellä - nautin aina orkesterin taidokkaasta soinnista ja pitihän siitä blogipäivitys aikaiseksi  kesän kunniaksi saada.

Seurailin etukäteen huolestuneena sääennusteita. Päivä oli seesteinen ja aurinkoinen, mutta vesisateen povattiin alkavan klo. 18  - samaan aikaan kuin konsertinkin. Ja niinhän siinä kävi: autolta puistoa kohti askeltaessa nenänpäähäni ropsahti jo  ensimmäiset pisarat;/ Voiko kesäkonsertilla olla edes sateisena kesänä niin huono tuuri? Näköjään voi?

Edelläni kohti puistoa käveli vanhemman puoleinen pariskunta isäntä kuului jurputtavan, että ei siellä paljon ketään kuitenkaan oo. Parempi puoliskonsa tokaisi "Älä aina jaksa olla niin negatiivinen." Ja niinhän siinä kävi, että kun puiston laitamille saavuttiin, oli väkeä paikalla jo pilvin pimein!

Katettu esiintymislava komeili Keski- Pohjanmaan Liiton edustalla.  Nopeimmat olivat valloittaneet liikenteeltä rauhoitetulla kadulla olevat 300 istuinta. Rinteisen puiston täydeltä oli sitten tilaa asettua muutoin mihin tahtoi.

Idea kesäkonserttipaikasta on mainio. Vertainen kutsuukin puistokonserttitilaa Kokkolan kammariksi. Myös tapahtuman aikatalutus on erinomaisesti ajoitettu viikonlopulle, jolloin Kokkolassa kuhisee paljon turisteja. Antaa hienon kuvan Kokkolan kulttuuritarjonnasta!

Tie estradille ei ollut helpoin mahdollinen:)

Orkesteria johti tuttuun tapaan Raimo "Rami" Vertainen  ja solisteina kuultiin paljasjalkaisia kokkolalaisia  eli tangokuningas  Matti Korkialaa sekä  Ykspihlajasta paikalle saapuneita Satamakadun Seireenejä.

Valitsin sateen uhatessa paikakseni viereisen kiinteistöön seinän. Kuvat tulevat siksi hieman kulmasta, mutta tärkeintä oli, että kamerani säästyi vedenpaljoudelta. Tunnelma oli tiivis ja vierustovereiden kanssa tuli vaihdettua huumoripainotteinen  sana jos toinenkin sateenvarjojen alta.

Konsertti kesti puolisentoista tuntia. Suurin osa yleisöstä oli sitkeitä sissejä, mutta ymmärtäähän sen, että jos pukeutuminen ei ollut sadekelille sopivaa, kastui ja tuli kylmä. Osa katsojista poistui, muttei suinkaan huonon musiikin vuoksi. Ja toisaalta paikalle saapui koko ajan myös uusia kuulijoita.  Tosin istumapaikat eivät enää olleet kysyttyjä:)

Anders Chydeniuksella patsaansa huipulla olisi ollut todellinen näköalapaikka, mutta mies vain sinnikkäästi katseli päinvastaiseen suuntaan. Vertainen totesi, että Antti valvoo yleisöä:) Chydenius oli itsekin sen verran musikaalinen heppu, että todennäköisesti olisi nauttinut hyvästä musasta!

Rummuissa oli Timo Roiko-Jokela. Tuttu mies - meillä on jopa yhteisiä sukulaisia:)

Kaikkia ei sade haitannut ollenkaan. Sade - mikä ihan tekosyy asettautua lähetysten sateenvarjojen suojiin...

Vertainen totesi lavalta, että näkymä puistoon sateenvarjojen kera näyttää upealta. Itsekin ajattelin, että olisipa saanut hienon ilmakuvan! Tällä kertaa se tosin jäi haaveeksi  -  minulla oli täysi työ taituroidessani sateenvarjon ja kameran kanssa. Selfiekepin sijaan ajattelin, että olisipa joku keksinyt, kuinka kameran saa kiinnitettyä sateenvarjon kahvaan...

Alla kuvassa vasemmalla kapellimestari Raimo Vertainen, tangokuningas Matti Korkiala ja Satamakadun seireenit. Saimme kuulla paljon hyviä tangoja, mm. Sä et kyyneltä nää , Tango Poesi, brasilialainen Cocabana, , Sulle salaisuuden kertoa mä voisin ,Täysikuu, Sataman Valot, Joosef, Joosef, Kerran saavut satamaan, Hopeinen kuu, Sinitaivas, TicoTico ja vaikka mitä!

Tässä koko lava...Välillä jouduttiin siirtämään pianoa  ja kajareita, kun satoi kaikkein rankimmin...

Takana oleva rakennus oli aika hieno tausta orkesterille... Kuvassa alla  taitaapi olla harmonikkataiturit  Martina Hägg ja Sonja Vertainen sekä illan kapellimestari.

Sade jatkoi tipotteluaan konsertin loppuessakin. Uskon, että ihmiset olivat kuitenkin tyytyväisiä kuulemaansa. Minä ainakin olin.

Toivottavasti hieno konsertti saa jatkoa muinakin kesinä, vaikka Vertainen konsertin päättyessä totesikin, että seuraava ulkoilmakonsertti onkin sitten talvella, kun on -30 astetta. Mitähän soittimet tästä tykkäisivät?

Anders Chydeniuksen patsas

Tällä kertaa  pistäydymme  Isokadun ja Rantakadun välissä  olevassa Chydeniuksen puistossa Kokkolassa katsomassa Chydeniuksen patsasta.

Patsas esittää kuuluisaa poliitikkoa ja kirkkoherraa Anders Chydeniusta (1729-1803).

Muistomerkki on graniittinen ja sen yläosassa on pronssiin  valettu Chydeniuksen rintakuva.
Patsaan jalustaan on kuvattu puu, jossa on omenia.
Puiston jalustassa lukee Anders Chydeniuksen nimi sekä elinvuodet.

 Anders Chydeniuksen muotokuvan on veistänyt  kuvanveistäjä Walter Runeberg  (1838-1920) ja se on paljastettu vuonna 1903. Tästä rintakuvasta on kopiot Helsingin yliopiston päärakennuksessa sekä Ostrobotniassa.

Veistokseen Runeberg on  kuvannut Chydeniuksen vapaamielisyyttä. Papin takista onkin jätetty ylimmät kaulusnapit auki.

 

Kuvanveistäjä Walter Runeberg oli Johan Ludvig Runebergin poika. Walter Runebergille itse koulun käynti oli vaivalloista, mutta kuvanveistoa hän pääsi opiskelemaan aina Kööpenhaminaan ja Roomaan asti. Runebergin työt olivat aluksi ihanteellis-klassisia, mutta myöhemmin  hänen töissään oli nähtävissä myös realistisia piirteitä.

 Kuuluisin Walter Runebergin veistoksista on hänen isänsä esittävä J.L.Runebergin patsas Helsingin Esplanadin puistossa. Muita töitä ovat Aleksanteri II patsas Helsingin  Senaatintorilla ja  Pietari Brahen  patsas Raahessa sekä Turun Brahenpuistossa.

 

 

Aloitteen Chydeniuksen  patsaasta teki Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja fil.tri Georg Schauman. Koska patsaan julkistamisen aikoina oli menossa poliittinen sortokausi, oli  sanalliset tunneimaisut kiellettyjä. Julkistamistilaisuudessa oli santarmien eli poliisikunnan valvoessa seppeleiden laskun lisäksi vain pari musiikkinumeroa sekä Maamme-laulu.

Kaupungissamme kuulu vapputraditioihin, että Chydeniuksen patsas lakitetaan...

2.12. 2016 tulee kuluneeksi 250 vuotta sitä, kun Anders Chydeniuksen  aikaansaama painovapausasetus astui voimaan Ruotsin valtakunnassa.




LÄHTEET:
Anders Chydenius-säätiö. Vuosi 2016 on Chydeniuksen avoimuusperinnön 250-vuotisjuhlavuosi. [http://www.chydenius.net/articles/artikkeli.asp?id=1642] Luettu 19.4.2014.

 Hs.fi. Talousmies, joka hymyili muotokuvassaan. [http://www.hs.fi/tulosta/1329105218613] Luettu 19.4.2014.

Runoilijan elämä. Lapset. [http://www.runeberg.net/fin/a_4_t.html] Luettu 19.4.2014

Wikipedia. Walter Runeberg. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walter_Runeberg] Luettu 19.4.2014.

Chydeniuksen puisto

Tällä kertaa kesäisissä tunnelmissa Anders Chydeniuksen puistossa keskellä Kokkolaa.

Puisto tunnetaan myös nimellä Naakkapuisto.

 Chydeniuksen puiston alue on palanut vuosina 1742 ja 1860 suurissa  kaupungin paloissa. Tosin  jälkimmäisessä palossa säilyi  yksi harvoista asuintaloista puiston alueella. Tuo kyseinen rakennus siirrettiin 1860-luvulla Ykspihlajaan.Se on edelleen siellä ja tunnetaan nykyään nimellä Kunintalo. 

Vuoden 1860 kaupunkipalon  jälkeen tehtiin asemakaavallisia järjestelyitä ja sinä yhteydessä  perustettiin puisto uudelle tontille nro 53 Isokadun varrelle. Hanke sai hyväksynnän  kuvernööriltä  16.5.1867.

 

Tontti oli alun perin leskirouva Maria Rahmin, laivuri Jacob Sjöbergin ja kauppias Jan Kynzellin omistuksessa. Palon jälkeen tontti siirtyi kaupungin omistukseen, kun maistraatti  määräsi kunnostamattomat tontit kunnostettaviksi.   Mamsellit Rosa ja Evelina Kynzell  -Kynzellin vanhat neidit - tarjosivat omistamaansa osaa tontista kaupungille testamenttilahjoituksena sillä ehdolla, että tontista tehtäisiin yleinen kävelypaikka eli promenadi.

Maistraatin päätöksessä visioitiin, että perustettava puisto laajennettaisiin Rantakadun yli aina Kaupunginsalmeen saakka. Kaupunginvanhimmat  kuitenkin ehdottivat varojen puutteessa puistolaajennushankkeen laajentamista myöhemmäksi.

Työt puistossa aloitettiin kaupunkilaisten  vapaaehtoisesti lahjottamilla päivätöillä ja myöhemmin kaupungin kassavaroilla.

Kauppias Möllerin johdolla aloitettiin ensin kaivojen ja kellarien täytöllä. Alueelta piti myös  siirtää pois ns. Rantatalo Rantakadun puolelta. Alue aidattiin  ristiin asetetuilla puolista tehdyllä aidalla. Tämän jälkeen puistotöissä seurasi tauko huonon taloustilanteen vuoksi.

Syksyllä 1870 pietarsaarelainen apteekkari  W.L. Schauman lupautui puiston suunnittelijaksi ja istutustöiden johtajaksi. Schauman totesi puistoalueen maaperän kivikkoiseksi ja suositteli kivien kuokkimista pois  aina 12  tuuman syvyyteen asti. Tämän jälkeen maaperä lannoitettiin ja seuraavana kesänä  maa kynnettiin ja äestettiin sekä kylvettiin ruoho. Schauman tarjoutui hankkimaan puistoon sellaisia   puiden ja pensaiden taimia, joita ei ollut Kokkolassa saatavissa.

  

Puistoa  kutsuttiin aluksi nimillä Itäpuisto ja Pieni puisto. Puolisonikin tunnisti vielä nimen "Lilla parken" omasta 1970-luvun lapsuudestaan...Vuonna 1886 käytti paikallinen sanomalehti puistosta nimitystä Rakkauden lehto.

 

 Nykyinen virallinen nimi  Chydeniuksen puisto tuli käyttöön vuonna 1903, koska puistoon pystytettiin Anders Chydeniuksen patsas.

  

Chydeniuksen puistossa oli perusparannus vuonna 1998. Tällöin parannettiin puiston käytäviä, valaistusta, kasvillisuutta sekä kalusteita.

Puisto on kohdannut keskeisen sijaintinsa vuoksi  paljon ilkivaltaa. Puiset penkit oli  ennen perusparannusta tuhottu käyttökelvottomiksi ja niinpä ne vaihdettiin mustiin  metallirakenteisiin penkkeihin, jotka on ankkuroitu maahan.

Puistossa on kauniita lehtipuita ja puiston halki kulkee hiekkakäytäviä.  Hiekkakäytävien risteyskohdassa  on patsas keskellä puistoa. Patsas esittää kuuluisaa poliitikkoa ja kirkkoherraa Anders Chydeniusta (1729-1803).

Tämä nykyinen Chydeniuksen puisto on ollut rakennettua kaupunkialuetta.jo ennen vuoden 1664 paloa.1600-luvulla puiston keskellä oli kahden kadun risteys. Nykyisen puiston kulma-alueet olivat tuolloin kaikki eri  korttelien aluetta.

LÄHTEET:

  

Kokkola.fi. Kalustesuunnitelma/Chydeniuksenpuisto/Keskusta. [http://kokwww.kokkola.fi/kokkola/DynJulk/kokous/20123636-11.PDF] Luettu 19.4.2014.

Kokkola.fi. Tietoja puistoista. [https://www.kokkola.fi/asuminen/puistot_ja_metsat/tietoja_puistoista/] Luettu 19.4.2014.

Kokkolan kaupungin historia, osa 4. 1994. Puistot, s. 674-675.

Vaasa- ja suurvalta-ajan  kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen. 2000. [http://www.nba.fi/fi/File/89/rho-kokkolan-raportti-2000.pdf] Luettu 19.4.2014.