Wäkiluvun muutoksia--mielenkiintoinen teksti vuodelta 1885

Luen  vuoden 1885 Kokkola-lehteä. Siellä oli ilmoitettuna Lohtajan väkilukutilasto edeltävältä vuodelta.

Näitä vanhoja lehtiartikkeleita ja uutisia on sitten niin vinha lueskella. Tässä jutussa näkyy, kuinka haasteellista on ennustaa tulevaa...

Tässä suoraa käännöstä tekstistä: 

"Lohtajalla on viime vuoden kuluessa syntynyt 59 miehenpuolta, 43 waimonpuolta eli yhteensä 99 henkeä. Kuollut: 52 miehenpuolta, 44 waimonpuolta eli yhteensä 98; siis on syntyneitä 1 enempi kuin kuolleita. Sisäänmuuttanut: 12 miehenpuolta, 12 waimonpuolta, yhteensä 33.

Ulosmuuttaneita:27 miehenpuolta, 35 waimonpuolta, yhteensä 62. Ulosmuuttaneita on siis 15 miehenpuolta ja 15 waimonpuolta eli 25 enempu kuin sisään muuttaneita. Seurakunnan wäkiluku on wähentynyt 11 miehenpuolta, 17 waimonpuolta eli yhteensä 28 henkeä.  Koko wäkiluku oli wuonna 1884 1571 miehenpuolta, 1599 waimonpuolta tahi 3170. Tänä wuonna tekee se niinmuodoin  1560 miehenpuolta, 1582 waimonpuolta eli 3142 henkeä.

Äpärälapsia oli 3 eli joka 33:mas syntynyt. Kuolleena syntyneitä oli 2. Wanhin miehenpuoli oli 89 vuoden ja wanhin waimonpuoli  86 wuoden. Awioliittoja on wiime wuonna solmittu 14 ja kuoleman kautta rikottu 23.

Yllä: Lohtajalaisia  hautausmaaopastuskierroksella kesällä 2020. 

Jos wäkiluku wähenee joka wuosi yhtä paljon kuin nyt on wähentynyt, niin 112 wuoden perästä muuttawat wiimeiset ihmiset pois tästä kunnasta. Toivoaksemme niin ei kuitenkaan tapahdu ja wäestön wäheneminen lienee waan wäliaikainen sattuma."

Jotenkin pidin tästä tekstistä, siinä on niin selkeästi näkyvissä suomalaisten tilastorakkaus! Ja noita sanoja, jotka ovat jo tyystin  kadonneet käytöstä, kuten waimonpuoli ja miehenpuoli. Pitäisiköhän ottaa uudelleen käyttöön?

Yllä: Kuva Lohtajan hautausmaalta.

Sinällään näytti väkilukuennuste menneen poskelleen, että 112 vuotta eteenpäin tuosta tekstin kirjoittamisesta olisi ollut vuosi 1997. Silloin Lohtaja oli vielä oma kuntansa. Lohtaja liitettiin osaksi Kokkolaa 1.1.2009 ja silloin väkeä oli Lohtajan kunnassa 2791 henkilöä.. Eli vähennystä 112 vuoden aikana oli lopulta 351 henkeä...

LÄHTEET: Kokkola lehti. 12.01.1886, nro. 2, s.

Joulu-ukko mainoksessa

Tällä kertaa tarjolla päivitys, jonka aihe tuli sattumalta vastaan ja hetken mielijohteesta intouduin aiheesta, kerran on joulukin juuri tulossa.

Kuva ja teksti  - tai itse asiassa mainos  -  alla on vuoden 1909 Kokkola-sanomalehdestä.

Sedät ja tädit, äidit ja isät!

Tervetulleet olette ostamaan

joululahjoja valitsemaan

Kokkolan Paperikauppaan!

Mainos on kerrassaan ihastuttava. Ainakin omat mielikuvani paperikaupan valikoimista alkaa näkymään mielessäni... Tekstin kirjoitusasusta huomaa, kuinka paljon Suomen kieli onkaan muuttunut reilun sadan vuoden kuluessa. 

Tämä kuvan joulupukki ei ole mikään amerikkalainen Coca Cola-pukki, vaan siinä on jotain ihanan harrasta ja suomalaista, eikö!

Jouluostoksia tekewän yleisön huomioon 

Joulu -ukko täten julkeaa pyytää:

ken lapsen pienen, viattoman ja herttaisen,

joulumielelle saattaa mielii, 

hän Paperikauppaan poiketkoon. 

Sieltä nuken, torwen, rumpun tai hewosen pienen ostakoon.

-näitä kaikkia ja paljon muuta yksin Paperikaupasta 

woi löytää- 

ja hymy herttainen pienen paitaressun

sydämen lämmittääpi lahjoittajan, 

lämmittää kuin kewään ensi lämpö.

Saattaa joulutunnelman kylmimpäänkin rintaan.

Tunnelman, jota waihtais ei, ei kalleimpaankaan hintaan. 

Ken juhlapuun, sen tutun joulukuusen,

tahtoo juhlan kunniaksi kaunistaa. 

Laittaa lasten pienokaisten ja aikuistenkin riemuksi,

hän unohda ei, että Paperikaupasta

ostajaa tuhannet on oottamassa. 

Sadat ja tuhannet hennot koristukset 

hienot ja hellät - sellaiset,

jotka joulukuusen herttaisen pukimiksi,

joulujuhlan jalon kunniaksi

yksinoikeuden ovat wallanneet. 

Ne pennit tuhatkertaisen sadon tuowat,

mitkä puvun juhlapukuiseks laittamalla,

koteihin herttaisen jouluilon luowat. 

Joulu-ukkona wakawana,

lasten tuttuna parhaimpana,

en kyllin woi teroittaa wanhemmille

mieleen pantawaksi, että muistaisivat

lapsen iloa nostattaa,

isän pienen kullanmurun, äidin on sydänkäpysen,

että riemu.joulun viettäis,

muistais wielä wanhanakin,

kuinka kurkihirren alla oman kodin hyw ol olla,

kuinka siellä riemu riemulta maistui:

kuinka kuusi kullassa loisti, kuinka kynttilät hohtiwat,

kuinka lahjat sinkoiliwat...

-Monen on inehmon ijäkkäänä pahoilta teiltään warjellut.

Tällainen hupaisa kodin muisto. 

Muistaos siis nyt pikkaraiset, pienet piimäparrat,

olla kiltit isällenne, äidillenne kuuliaita,

silloin tiensä he johtavat Kokkolan Paperikauppaan. 

Ja lahjat monet noutawat Joulu-ukon kelkkaan.

Jouluaattona sitten jakelenne. 

Tertulle ja Kaisalle, Jaakolle ja Laurille

ja monille tuhansille muille, - - - 

Kaikille jouluilon suon.

Siks lahjat monet heille .

Ystäwyydellä

Joulu-ukko

Tuo tekstissä käytetty sana joulupukista "joulu-ukko" jäi mietityttämään. Sehän on suora käännös ruotsin kielen "julgubbe"-sanasta. Käytettiinkö sitä yleisemmin viime vuosisadan alussa, en tiedä! Tosin Ylen artikkeli selventää, että nimen omaan valkopartainen joulu-ukko onkin lähtöisin Saksasta. Siellä joulu-ukko on pukeutunut perinteisesti jonkilaiseen kaapuun tai viittaan. 

Tämä ihastuttava paperikauppa on sijainnut Isollakadulla, Kokkolan sydämessä - Kokkolinnan rakennuksessa. Kokkolinna on rakennettu 1908. Se on ainoa kivinen jugend-talo meidän kulmilla. Kokkolinnassa on ollut noihin aikoihin ilmeisen useita liikkeitä. Olisipa ollut ihana päästä kurkkaamaan tuon idyllisen Paperikaupan sisälle etenkin näin joulun alla!

LÄHTEET: 

Joulupukin hahmo on peräisin keskiajalta. Ylen uutiset. [https://yle.fi/uutiset/3-5814114] Luettu 13.12.2020. 

Kokkola-lehti 21.12.1909, sivu 4. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654502?term=Jouluksi&term=Kokkola&term=Kokkolassa&term=jouluksi&term=joulun&term=Kokkolan&term=Kokkolasta&term=joulut&term=Joulu&page=4] Luettu 12.12.2020.