Ahman jäljillä

Tämänkertainen juttu tulee menneen viikon varrelta. Siippa oli metsätöissä ja siellä lumisessa metsässä kulkiessaan kiinnitti huomioita isohkoihin jälkiin. Jäljet kulkivat meren suunnasta kohti Ruotsaloa ojanpohjaa pitkin. 

Ahma karttaa asuttuja seutuja ja vaatii laajan elinalueen. Matkaa Kokkolan Friisiin havaintopaikasta on noin 1700 metriä ja Ruotsalon Jatkojoelle parisen kilometriä Siippa kuvaili, että jäljet olivat isot, mikä tietysti aina herättää mielenkiinnon. 

Ahman liikkeille tyypillisesti askeleet olivat lyhyehköt. Kynnen jälkiä ei erottanut hyvin, sillä kuvaushetkellä lumi oli hyvin pehmoista ja valuvaa. 

Yllä: Ahman jäljet. Kuva lainattu täältä. 

Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen. Niitä arvioidaan olevan maassamme noin 250-300 yksilöä. Silti tämä oli muutaman vuoden sisällä jo toinen ahmahavainto meille. Jokunen vuosi sitten illansuussa näimme siipan kanssa kotimme läheisyydessä jonkin tumman liikkuvan peltoaukealla rautatien läheisyydessä. Myöhemmin siippa löysi otuksen jäljet. Samalla viikolla oli naapuri nähnyt ilmeisestikin saman otuksen vielä lähempää samaisilla pelloilla. 

Ahman jäljet ovat munanmuotoiset ja niissä on viisi varvasanturaa ja selvät kynnenjäljet. Askelväli ahmalla on 60-120 senttimetriä. Ahma on suurpeto ja kookkain näätäeläin maassamme.  Se elää paljolti haaskoilla, koska ei ole ketterä metsästäjä. Tosin kyllä se saaliikseen kauriita, hirvenvasoja ja jäniksiä toki saa. 

Tarkoitus oli käydä kuvaamassa jälkiä vielä illemmalla, mutta alkoi lumisade ja torppasi suunnitelmat. 

Siippa oli yhteydessä suurpetoyhdyshenkilöön, joka kävi todistamassa jälkien kuuluneen ahmalle. Jostain kohdasta hän oli löytänyt polkuanturan jälkiäkin, mikä helpottaa tietysti tunnistamista. Yhdyshenkilö oli maininnut, että lähettyvillä ei ole havaittu ahmaa melko pitkään aikaan. Sitä vastoin Sievissä ja Lohtajalla havaintoja on tehty. 

Ahma ei nosta jalkaa kulkiessaan kovin korkealle, jalka piirtää liikkuessaan hankeen vetojälkiä. Ilmeisestikin ahma on kuvauspaikalla liikkunut melko  hitaasti. Ahman kulkuhan yleisesti on keinuvaa hyppelyä. 

Kuvaan siippa nakkasi verrokiksi työhanskansa. Melko isot on jäljet...

Alla olevassa kuvassa näkyy mustalla merkillä ja  tekstillä "Ahma", mistä siippa jäljet bongasi.

Suden jäljillä

Valvoin useamman yön. Koirat häkissä ikkunani takana eivät antaneet rauhaa. Etäämpänä haukkuun yhtyi naapurin pihakoira. Kyllähän nuo usein jotain ohikulkevaa räksyttävät, pystykorva ja ajokoira, mutta tällä kertaa haukku vaan jatkui ja jatkui.

Parin valvotun yön jälkeen naapuri parin sadan metrin päästä kotoani pyysi ihmettelemään isoja jälkiä, joka olivat ilmestyneet hänen ulkorakennuksensa taakse.

Siinä niitä jälkiä kävi useampi pällistelemässä. Olivatpa melkoisen isot! Oli kaikille heti selvää, että ison koiran jäljet ne eivät olleet. Mietimme ensin ilvestä, mutta tarkemmin tutkittua öiseksi kulkijaksi varmentui susi!

Susi oli tosiaan liikkunut aivan lähellä naapurin pihapiiriä. Lisäksi se oli kulkenut viereisillä pelloilla ees, taas. Jälkiä löytyi varmuudelta ainakin parilta eri päivältä.

Kävin jälkiä katsomassa iltahämärän jo puskiessa päälle. Tuttava  joutui antamaan lisävaloa taskulampusta, muutoin kuvaus ei olisi enää onnistunut. Mittaa ei valitettavasti ollut mukana, tulitikkuaskin sain ainoaksi vertailuesineeksi jälkiin.

  

Jäljet olivat hyvin isot. Paikalla olleet olivat aivan varmoja, että kyseessä täytyy olla iso urossusi. Vähän kysymysmerkiksi jää, miksi susi on liikuskellut aivan pihapiirissä. Onko sillä kapi? Himoitsiko se koiriamme? Kyseisessä talossa ei ole eläimiä, mutta meillä muilla naapureilla on...

Hanki kantoi kuvaushetkellä melko hyvin. Päällä oli ohuesti pakkaslunta. Jäljistä saattoi erottaa neljä varvasta ja kynnet vaikka ne eivät valokuvissa juurikaan erotu. Tassu oli hieman pitkänomainen. Olisi voinut sekoittaa ison miehen kengän jäljeksi.

Suden jäljet olivat melko suoraviivaisia. Alimmassa kuvassa näkyy hyppy. Hyppyjen välinen matka oli lähes 1,5 metriä. Silmämääräisesti arvioiden etutassun jälki oli yli kymmensenttinen. Ahman jälkiin näitä ei voinut mitenkään sekoittaa, kokemusta kun on niistäkin  tältä talvelta.

 

 

Yllä: Vasemalla näkyy suden kaksi askelkuviota, täältä lainatussa piirroskuvassa vertaan sitä lähinnä oikeanpuoleiseen askelkuvioon, loikkaan.

Tätä kirjoittaessa susihukka on varmaan jo kaukana. Kuvauspäivästä on kulunut parisen viikkoa, koiratkaan eivät ole enää yökausia räksyttäneet...