Keskiaikaisessa messussa Kaarlelan kirkossa

Lauantai-illan kolmas keskiaikatilaisuus huipentui Kaarlelan kivikirkkoon. Siellä vietettiin  vanhakirkollista messua "Missa orbis  factor."

Tekaisin pikaisen videon muutamasta hetkestä messussa. Video on aika pimeä, mutta kuuluu kai ääni sentään...

Kirkon eteisessä kolme ruotsinkielistä rouvaa seisoo pöydän takana. He möivät naisille huiveja messuun. Entisaikoinahan yli 15-vuotiaan naispuolisen henkilön oli peitettävä päänsä kirkkoon tullessaan.

Osalla ihmisistä oli omat huivit päässään,mutta minä päätin ostaa valmiin huivin kirkon eteistiloista.  Halvimmat huivit, joita oli kahta mallia, maksoivat kaksi euroa kappale. Kallein malli oli vitosen. Minä päädyin siihen näyttävämpään kähden euron malliin, joka oli mielestäni oikein kiva. Kalleimmassa mallissa olisi ollut kiinteät solmiamisnauhat huivin takaosassa...


Pyysin eteisen yhtä rouvaa asettelemaan sen päähäni ja hän auliisti sen tälläsikin siihen kahdella pinnillä. Oli ihana huomata, että oikeastaan kaikki naiset olivat kuuliaisesti huivin päähänsä hommanneet.

Kirkon ovista sisään  saapuessa oli pöydällä tarjolla ilmaisia ohjelmalehtisiä.

Lähdin messuun muka ajoissa saadakseni kirkosta hyvän paikan, mutta yllätyksekseni huomasin monen muunkin ajatellen samoin. Niinpä jouduin tyytymään takarivin paikkoihin...Kirkko oli lähestulkoon täynnä, vain sivupenkeissä olisi ollut tilaa! Sain onneksi päätypaikan ja hetken kuluttua vielä entisen työkaverini viereeni istumaan. Ei ollut kuulemma tunnistanut minua huivin alta:) Ihme...

Kirkossa asettauduttiin perinteiseen tyyliin penkeille istumaan siten, että miehet istuivat kirkon oikealla puolella ja naiset vasemmalla. Vireisestä miesten penkistä kuuntelin kahden äijän huvittunutta supatusta "Miehet oikealla puolella, tässä on sitä jotain..."'

Kuvat kirkosta ovat tummanpuhuvia, koska kirkossa oli käytössä vain luonnonkynttilöitä. Iltakuudelta kirkko oli vielä melko valoisa, mutta iltaa kohden tunnelma hämärtyi silminnähden...

Itse messu oli oikein myönteinen ja kaunis kokemus.

Osa messusta tapahtui latinaksi, osa sekä suomeksi että myös ruotsiksi.

Väkisinkin hiipi mieleen, mitä tavallinen pulliainen on keskiaikaisesta messusta lopultakaan ymmärtänyt - tuskin ainakaan latinankielisiä rukouspätkiä:/

Tässä pätkä uskontunnustusta:

"Credo in unum Deum,

Patrem omnipote`ntem,

Facto`rem caeli et terrae,

Visibilium o`mnium et invisibilium.

Et in unum Do`minum iesum Christum,

filium Dei Unige`nitum..."

Huomionarvoista oli, ettei kirkossa ollut käytössä lainkaan säestystä, vaan koko messu tapahtui säestyksettömästi ja tietysti miesvoittoisesti laulamalla.  Miesten kuorot kaikuivatkin kauniisti!

Alla kuvassa kuorolaisia kulkuelaulussa Alla trinita beata eli ylhäinen autuas Herramme taivaan.

 

Kotiin päästyäni en olisi millään halunnut luopua huivistani. Jo kirkossa supattelimme tuttavani kanssa, että aika kätevä - ei tarvitsisi stressata hiustenlaitolla...

Näytänköhän yhtään keskiaikaiselta huiveineni:/