Eilisen postauksen innoittamana kurkkaamme tänään tarkemmin Härnösandinkadulle, jossa nököttää pieni, punainen ja melkoisen ränsistynyt talopahanen. Jotenkin säälittävän suloisen näköinen muiden isompien ja huoliteltujen talojen keskellä... Härnösandinkadun aikaisempi nimi oli Puutarhakatu, mutta kadun nimi on muutettu Kokkolan erään ystävyyskaupungin, Härnösandin mukaan..
Tätä merimiestaloa voidaan sanoa Kokkolan ensimmäiseksi kansakoulutaloksi. 1800-luvulla kansakoulutoiminta ei ollut vielä kovin virallisesti järjestäynyttä, niinpä koulua sai pitää kuka tahtoi...
Eva Blom oli merimiehen tytär. Hän asui nuorena useita vuosia Ruotsissa, Tukholmassa. Siellä asuessaan hän työskenteli merikapteenin perheessä eräänlaisena kamarineitona ja sai oppinsa "pensiuunissa." Evan emäntä oli tiukka, sen sai kamarineito tuta useamman kerran. Joka tapauksessa tästä työkokemuksesta oli se hyöty, että Eva Blom oppi sekä lukemisen että laskemisen taidot.
Kun Eva Blom palasi takaisin Kokkolaan vuoden 1850 vaiheilla, häntä pyydettiin koulunpitoon taitojensa vuoksi. Eva opettikin koulussaan sekä tyttöjä että poikia, lähinnä merimiesten lapsia.
Opetus ei suinkaan ollut ilmaista, mutta rahan lisäksi maksaa voitiin esimerkiksi voilla, perunakapoilla tai jauhoilla. Koulutalo oli hyvin pieni. Aluksi lapset istuivat lattialla oppimassa lukemisen alkeita. Kun he vähän edistyivät, he pääsivät polvilleen ja pisimmälle edenneet saivat istua jo penkillä. Motivaatio oli varmaan kova päästä istumaan... Lukemisen ja kirjoittamisen alkeiden lisäksi koulussa opetettiin hieman laskemistakin.
Valokuvat, joissa pukeutuneita henkilöhahmoja, ovat "Tapulikaupungin tapahtumia" - nimisestä Kokkolan Vanhan kaupungin kierrokselta!
 |
Lähteet: Annikki Wiirilinna: Kun oppi- ja kansakoulut syntyivät. Keskipohjanmaa-lehti 18.4.1970.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti