lauantai 17. toukokuuta 2014

Hirviä kevätillan hämärtyessä

Kevään saapuminen herättää luonnon tapahtumista kiinnostuneen. Kevät on ehdottomasti se omin vuodenaikani!
 
Pari viikkoa sitten kiertelin iltojen iloksi metsäteitä ja seurailin eläinten elämää. Etupäässä kuvasin hirviä, mutta tarttui etsimeen monenlaista muutakin, kuten teeriä sun muuta lentävää. Niistä ei kuitenkaan kuvia nyt tässä yhteydessä...
 

Tässä yksinäinen hirvi pellon reunalla jossain Ruotsalon suunnalla.
 


Hirvi otti jalat alleen, kun lähestyin sitä...
Katosi nopeasti metsikköön.



Vetelinnevalla kuljeskelin useina iltoina. Todella rauhoittavaa olla kiireettömästi kamera kaulallaan.
Kuusipäinen hirviporukka tässä ilta-aterialla.



Toisena iltana kaveruksia oli paikalla vain kolme. Tähän aikaan vuodesta hirvisonneilla ei ole vielä näkyvissä sarvia, joten on vaikea erottaa uroksia ja naaraita. Leukapartakaan ei erotu kovin selvästi...

 
Tässä alla oli hauska tapahtuma. Samalla pellolla käyskenteli pitkään yksinäinen hirvi syöden pellon heinikkoa. Kurki tepasteli saman pellon toisessa päässä.
 
Pitkän ajan kuluttua hirvi alkoi katseellaan seurata kurkea ja viimein kävellä teputteli kurjen lähelle. Ilmeisesti samalle reviirille tupasi tulemaan ahdasta, sillä hirvi lähti ajamaan takaa kurkea. Jestas sentään -innostuin niin näkemästäni, että unohdin tallentaa hetken kameralle! Mutta hauska hetki oli - kurki edellä, hirvi perässä! :)
 
 
Hirvien suojaväri on kevätmetsikköön loistava. Olin hyvin lähellä tätä viiden hirven ryhmää ,ennen kuin edes erotin ne koivikkoisen metsän reunasta. Näitä hirviä kuvasin kauan ja hartaasti. Seisoskelin pellon reunalla ja annoin kameran laulaa viitisekymmentä otosta. Jok` ikinen kuva oli erilainen!

 
Hirvet eivät olleet minusta moksiskaan. Tuijottelivat välillä, mutta jatkoivat sitten taas syömistään. Komea porukka!
 

 
Nyt hirviä ei juurikaan enää bongaa pelloilta. Metsikössä alkaa olla ravintoa sen verran, että ne syövät siellä suojassa mieluummin. Naarailla on myös jo vasat. Tästäkin porukasta ilmeisesti kuvaushetkellä kaksi hirveä kantoi vasoja vatsan pyöreydestä päätellen.

Pari päivää tästä kuvaussessiosta tuttavani kulki tässä samaisessa metsässä ja lähes törmäsi juuri synnyttäneeseen emohirveen. Se makasi metsikössä aloillaan ja vieressä oli kaksi vastasyntynyttä vasaa! Tuttavani  poistui hiljaa hipsutellen ja varovaisesti takavasemmalle...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti