Kokkola täyttää tänään hienot 405 vuotta. sen kunniaksi fanfaaria ja suitsutusta asioista, jotka liittyvät jotenkin Kokkolaan. Aivan vuoteen 1620 liittyviä juttuja ei oikein saa kattavasti esille, joten onneksi on ollut elämää sen jälkeenkin.
Tällä kertaa lähdetään liikkeelle sanastaa KOKKOLA kotikaupungin kunniaksi!
✦ KOKKOLA
K – Kustaa II Adolf
Vuonna 1620 elettiin suurvalta-aikaa ja nykyinen Suomi kuului silloin Ruotsin valtakuntaan. Yllä oleva puuveistos kuvaa kaupunkimme perustajaa, Kustaa II Adolfia. Hän ei koskaan käynyt Kokkolassa, mutta otti ja perusti kuitenkin kaupungin, jonka nimeksi tuli Gamlakarleby. Yllä olevan puuveistoksen Kustaa II Adolfista on tehnyt kuvanveistäjä Ulla Haglund Kokkolan 400-vuoden kunniaksi eli viisi vuotta sitten. Tällä hetkellä hieno puuveistos on korjattavana, koska sen puupinta on lohkeillut. No, sellaistahan se, ajan patinaa!
7.9.1620 Kustaa II Adolf allekirjoitti asiakirjan, jonka vaikutuksesta pienestä Ristirannan kylästä tuli kaupunki nimeltä Gamlakarleby. Kaikkein vanhimmissa asiakirjoissa nimi on kuitenkin muodossa Karlabi. Nimi Kokkola vakiintui käyttöön vasta myöhemmin.
Yllä: Puolalaisen taiteilijan Mathias Cawicekin tekemä kuva Kustaa II Adolfista.
Kaupunki perustettiin sen vuoksi, että kuningas voisi paremmin valvoa rannikkoseudun kaupankäyntiä ja muuta elinkeinotoimintaa.
Kokkolassa komeilee nykyään myös katu, jonka nimi on Kustaa Adolfinkatu. Oli muuten onnekasta, että Kustaa II Adolf ennätti perustaa Kokkolan, koska hän kuoli sitten jo 6.11.1632 Saksassa!
O – Ohtakari
Vanha kalastajien tukikohta ja satamapaikka Kokkolan edustalla, tunnettu jo 1500-luvulla ja tärkeä merenkävijöille. Ohtakarissa on edelleen kalastajakylä, tosin moni rakennus on melko uudenkarhean näköinen nykyääm. Kuvani tällä kertaa tulevat muistomerkiltä, joka on hukkuneiden kalastajien muistomerkki. Vaikka meri on mahdollistanut seudullamme paljon ja edelleen mahdollistaa, on se koitunut myös monen elämän päätepisteeksi.
Ohtakari on kuitenkin ollut upea kalastajakylä Lohtajalla. Edelleen se on upea, tapaan käydä fiilistelemässä siellä jokusen kerran joka vuosi. Nykyään on ihan luxusta, kun voi autolla ajella perille asti...
K – Katuverkko
Kokkolan ydinkeskustan katuverkko on säilynyt pääpiirteissään hyvin aina 1600-luvulta lähtien. Kokkolan ruutukaava-alue on arvokas kaupunkialue. Vanhin asemakaava on 1620-luvulta, siis ajalta, jolloin kaupunkimme oli juuri perustettu! Silloisessa ruutukaavassa tonttien tiedetään olleen epäsäännöllisiä ja katujen sekä kortteleiden myötäilleen Suntia eli kaupunkimme halki virtaavaa kaupunginsalmea hyvin vapaamuotoisesti.
Yllä olevassa kuvassa on menossa arkeologien kaivaus kaupunkikeskustassa vuonna 2012 sen jälkeen, kun paikalta paloi kiinteistö aiemmin. Ennen uuden kiinteistön rakentamista maaperä haluttiin tutkia tarkemmin. Olihan Isokatu, jossa kaivauspaikka sijaitsi, Kokkolan vanhinta katualuetta. Huomioidaan kuitenkin, että 1600-luvuilla ei vielä kaduilla ollut nimiä!
K – Kaarlelan kirkko
Kestoaiheeni, Kaarlelan kivikirkko. Sehän oli olemassa jo paljon ennen Kokkolan perustamista, vaikkei tietysti kaupunkia perustettaessa kaupunkiin kuulunutkaan. Nykyään entinen Kaarlelan kunta ja kirkko ovat osa Kokkolaa kuitenkin.
Kävin kuvaamassa tätä kirkkoa juuri eilen. Minulla on siitä paljon kuvia ennästään, mutta halusin tällä kertaa tuoreet kuvat.
Kirkon tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ovat jopa 1460-luvulta. Mitä kaikkea kirkko tietäisikään meille nykyajan ihmisille kertoa, jos osaisi puhua!
O – Ohra
1600-luvulla seudullamme tavallisimpia viljalajeja olivat ohra ja ruis. Lisäksi viljeltiin naurista ja myös kaalia. Viljely oli kaksivuoroviljelyä, eli puolet maasta oli kesannolla tai laidunalueena, puolet viljelyssä. Seuraavana vuonna viljelyyn otettiin se alue vuorostaan, jossa ei ollut ollut edeltävänä vuonna viljeltyä aluetta.
Ihanaa muuten, että vaikka asumme kaupungissa, täällä on sielti vielä luonnon kehuhkot, elävää maaseutua ja tilaa hengittää. Kuva ohrapellosta on keittiöni ikkunamaisema viime syksyltä. Tänä vuonna samssa paikassa kasvaa kauraa.
L – Lohtolaiset kalaperunat
Jo toisen vuoden perätysten Kokkolan kouluissa syötiin Kokkola-päivän kunniaksi Lohtolaisia kalaperunoita. Kuvani on vuoden takaa, mutta samassuuntaiselta näytti tänä vuonnakin. Tosin kollegani, joka on Lohtajalta kotoisin tuumasi minulle, että kyllä lohtolaisilla perinteisemmin on ollut siikaa keitossaan kuin lohta. Mutta näillä mennään!
Tänä vuonna muuten presidentti Alexander Stubb vieraili Kokkolassa upouudessa Piispanmäen koulussa juuri samaisena päivänä, kun siellä tarjoiltiin tätä perinneruokaa. Luin Stubbin haastattelua, jossa hän totesi, että ei kalakeitto näin hyvältä maistunut hänen lapsuudessaan. Keitto oli oikeasti hyvää - vieressä istunut oppilaani haki sitä neljä lautasellista. ))
A – Asiakirja
Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja oli päivätty Tukholman linnassa 7.9.1620. Sen alku suomennettuna oli seuraavanlainen:
"Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götin ja Wendin kuningas, Suomen suuriruhtinas, Viron ja karjalan herttua, Inkerinmaan herra. Teemme tiettäväksi, kuinka joukko uskollisia alamaisiamme, jotka asuvat Kokkolan pitäjässä, ovat valtuutettujensa kautta alamaisesti saattaneet tietoomme, että he armollisen tahtomme ja tekemmämme ehdotuksen mukaan ovat päättäneet muuttaa Ristirantaan ja ruveta sinne rakentamaan kaupunkia ja että me antaisimme ja soisimme heille kaupungin privilegiot. Niin emme ole ainoastaan mieltyneet heidän aikeeseensa, vaan myös senvuoksi, että eräät muilla seuduilla asuvat henkilöt haluaisivat asettua sinne ja jäädä sinne pysyväisesti asumaan, olemme armollisesti myöntäneet heille aluksi jälempänä kirjoitetut privilegiot ja vapaudet..."
