"Wijttä murhamiestä Kokkolan Pitäjästä, jotka kaikki owat ollehet Sotamiehet, olen minä jo Jumala armahtakoon nijn totta! seurannut Kaula-pölkylle. Ja minä pelkään – – – Ach minä pelkään – – – Suuri Jumala! tee kuitengin minun pelkoni tyhiäxi! "(Anders Chydenius)
Vuoden 1686 kirkkolain mukaisesti papin tehtäviin kuului pitää teloituksen jälkeen puhe. Siinä tuli varoittaa kansaa sortumasta rikoksiin, synteihin ja jumalattomuuteen sekä kannustaa läsnäolijoita kristilliseen ja säädylliseen vaellukseen.
Puheen uskottiin uppoavan otolliseen maaperään, mestauksen järkyttämiin kyläläisiin. Puheessa ei saanut etsiä lieventäviä asianhaaroja tai moittia syyllisen saamaa kuolemanrangaistusta. 1686 kirkkolaissa sekä 1734 laissa rikosoikeuden keskeiset periaatteet olivat koston periaate ja pyrkimys pelotusvaikutukseen.
Tunnetuin näistä puheista oli Anders Chydeniuksen puhe Kruunupyyn mestauspaikalla 12.4.1786. Puheessaan Chydenius vetosi vanhempiin, puhui rankaisemisen tärkeydestä, saarnasi nuorille ja varoitteli aikuisia.
"Sinä suuri Herran seurakunta, joka tässä saapuvilla olet. Tutki tätä hirveätä verenvuodatusta, ja kuinka julma synti on, ja sen surkeata loppua. ---- Mieltykää tästä päivästä kaikkeen hyvään; jo pieni rikos Jumalan käskyjä vastaan muistuttakoon teitä tämän päivän kauhistuksesta. ----- Välttäkää niitä pieniä rikoksia, joista suuremmat tulevat, niin kuin itse helvettiä. Ja ne vähemmätkin synnit olkoot aina niin kauhistuttavat tunnoissanne kuin pyövelin kirves!" (Anders Chydenius)
Tapahtumaa edelsi mestaus Kruunupyyssä. Siinä oli poikki hakattu sotamiesten Matthias Hjeltin, Abraham Frodin ja Petter Lindströmin oikia käsi ja kaula. Steilaus tapahtui samana päivänä. Miehet olivat murhanneet, ryöstäneet ja murhapolttaneet lastenopettajan Johannes Matinpoika Terlinin ja hänen vaimonsa Kruunupyyn pitäjästä ja Tervajärven kappelikunnasta. Vaimon nimi oli Anna Tammerin.
Etsin tietoja tästä pariskunnasta ja löysinkin. Lastenopettajuus perustui kuningas Adolf Fredrikin vuonna 1762 antamaan päätöslauselmaan, jossa vaadittiin lasten opettajien palkkaamista. Pappi Georg Mathesius palkkasi Johan Mattssonin tähän työhön, koska piti tämän oivalluksista ja kyvyistä.
Johan Mattsson avioitui 13.12.1763 neitsyt Anna Tammerinin kanssa. Anna mainitaan pappilan piiaksi. Johan työskenteli lastenopettajana peräti 22 vuotta. Hän asui noin 300 metrin päässä pappilasta pappilan tontilla. Paikasta käytettiin nimeä "Skolmästarns lindo. "Opetusta annettiin oikeinkirjoituksessa, ääneen lukemisessa sekä kristillisessä tiedossa. Opetus tapahtui eri puolilla seurakuntaa. Johan Mattsson toimi lisäksi kelloseppänä ja puuseppänä. Ilmeisestikin opetus on ollut pidettyä, sillä praosti Johannes Salmeniuksen vierailulla 18. 3.1764 todettiin, että lapset eivät olleet vain "korjaneet sanojen asettelun luonnetta lukemisen yhteydessä puhtaan oikeinkirjoituksen jälkeen, vaan voisi hyvinkin kuin katekeesi" ja että hyvä suhde johtui "hyvin järjestetystä lasten tiedosta, jota seurakunnassa harjoitetaan ja toimitaan".
Johan ja Anna murhattiin kolmen miehen toimesta. Syynä oli miesten rahan himo ja alkoholin halu. Miehet murtautuivat mökkiin myöhään illalla, tappoivat pariskunnan, siirsivät heidät vuoteeseen, varastivat rahat ja arvoesineet ja sen jälkeen sytyttivät vielä mökin kynttilällä tuleen. Anders Chydenius-verkkosivulla tapahtunut on kuvailtu mielenkiintoisen yksityiskohtaisesti.
Murhamiehistä Lindström oli kotosin Öwervetilin kylästä Gamlakarlebystä, Hjälte Kaustbystä ja kolmanneksi ryöstöön mukaan voimakkuutensa takia otettu Frodig Kirilaxista. Murhaajat jäivät myöhemmin teoistaan kiinni.
"Mitäs taidaisin minä tänäpäiwänä sanoa teille waroituxexi? Minä epäilen teidän parannuxestanne, koska minä näin teidän mennehellä wijkolla seisowan Kokkolan Kaupungin Torilla ja ilman wähindäkän sydämmen lijkutusta kuuldelewan näiden kurjain hutoa: heidän waroituxensa pidittä te pilkana ja nauruna, ja mikä wielä hirwiämpi on, teidän paatumuxenne oli nijn suuri, että te juuri samoina päiwinä mieletöinnä juouxisa ajelitta Kaupungin kaduilla. Sen minä wain mahdan sanoa: jos että te nytkään kauhistu teidän pahuuttanne, nijn ennen pitkää teitä kohtaa näiden murhamiesten hirwiä loppu. Mutta minä rukoilen teitä, jos joku rukous wielä pysty teihin, minä rukoilen teitä Jesuxen Nimeen! Minä huudan! Jumalan tähden ja teidän oman onnenna tähden: palaitkat synnin retkildä." (Anders Chydenius)
"Ach surutoin, koskas synnistä lakkaat,
Kuings kauwan synnis murhetoinna makaat?
Ah herää herää aika on jo tull’,
Wiel tahto Jumal laupias olla sull’.
Ah! kuinga hartast herättele Herra,
Ja pyytä sinua oikiall’ tielle kerran:
Waikk olet kauwan kyllä wiipynyt,
Te kijrust katumus, ja joudu nytt."
(Suom. Wirsi. Kirj. N:o 408. v. 1, 2.1)
LÄHTEET:
Andreas Chydeniuxen Puhet, Kronobyn mestaus paikalla. Anders Chydenius.[https://chydenius.kootutteokset.fi/kirjoituksia/puhe-mestauspaikalla/] Luettu 14.11.2021.
Drama i Terjärv. [ http://www.multi.fi/~glangbac/drama/drama.htm] Luettu 14.11.2021.
Granvik, E. Den tidigaste Folkundervisninen i Terjärv.[http://www.loffe.net/terj-mainmenu-45/275-den-tidigaste-folkundervisningen-i-terj] Luettu 14.11.2021.
Heidät Suomi mestasi. Yle.fi. [https://yle.fi/uutiset/3-9950261] Luettu 8.8.2021.
Björkstand , G &Häkkinen, K. Kommentti: Puhe mestauspaikalla. Anders Chydenius. [https://chydenius.kootutteokset.fi/kommentar-till-tal-pa-avrattningsplatsen-och-puhet-kronobyn-mestaus-paikalla/] Luettu 14.11.2021.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti