J.V. Snellmanin lapsuudesta ja nuoruudesta

Pian olevan ja tulevan Snellmanin päivän kunniaksi tällä kertaa pieni kurkistus Johan Wilhelm Snellmaniin. Hänen vanhempansa, kauppalaivan kapteeni, Kristian Henrik Snellman ja Maria Magdalena Röering, olivat molemmat kotoisin Pohjanmaalta. Johan Wilhelm syntyi Ruotsissa, Tukholmassa, 12.5.1806 Patiance-nimisessä laivassa, jonka kapteeni hänen isänsä oli. 

Johan Wilhelm aloitti koulunsa Katariinan kirkkokoulussa Tukholmassa.

Johan Wilhelmin vanhemmat perheineen  muuttivat Ruotsista Kokkolaan silloin, kun heidän poikansa, Johan Wilhelm oli 7-vuotias. Laiva, jolla isä palveli, oli  kokkolalaisomistuksessa. Suomen sota oli päättynyt vähän aikaa sitten ja Suomi oli nyt Venäjän alainen.

Laivan isännän, Jean Kyntzellin,  kerrotaan ottaneen perheen hyvin Suomeen vastaan. Erityisesti Johan Wilhelmin kerrotaan olleen isännän suosiossa. Päivälliselle Isokadun asunnolle  tuliaispäivällisille kutsuttaessa Johan Wilhelm oli virkkonut  kohteliaasti isännälle:" Kiitoksia, mutta minä olen syönyt jo  skanssin herrojen kanssa. "

Kerrotaan, että Johan Wilhelm kaipasi kovasti lapsuutensa Tukholmaa. Hän nimittäin pääsi käymään siellä seuraavan kerran vasta  oltuaan pois sieltä 24 vuotta. Korkeat mäet Söder-nimisessä kaupunginosassa, joita pitkin hän oli pikkupoikana kiitänyt alas kelkallansa. Mosebacken, josta hän muisti siskojensa kanssa katselleensa Blocksuddiin päin, näkyisikö kenties jo isänsä kolmimastoista satamassa. 

Isä, Kristian Snellman kuljetti alkuvuosina Kynzellejen laivanvarustushuoneiden aluksia, joita oli sekä Tukholmassa että Kokkolassa. 

Isä oli nuorena opiskellut Uppsalassa harjoitellen filosofisia tutkimuksia. Merielämä oli kuitenkin ollut hänelle niin suuri houkutus, että tähän lopulta vanhempiensa suostumuksella antautui sille alalle. 

Johan Wilhelm perheineen muutti Kokkolaan 1813 Rantakadun varrelle, mihin vuotta aikaisemmin oli valmistunut talo - ilmeisesti heitä varten suunniteltu. Talon paikalla oli myös aiemmin ollut talo, mutta se oli tuhoutunut tulipalossa. Pihassa oli kuitenkin säilynyt pienempi talo, jossa oli leivintupa, oluenpanotilat ja renkitupa. 

Rantakadulla Snellman ennätti asua muutaman vuoden ajan. Johan Wilhelmin äiti kuoli  seuraavana vuonna muutosta kuudennen lapsensa syntymän jälkeen. Johan Wilhelm oli silloin vain 8-vuotias. Lapsia  tuli taloon hoitamaan vääpelin tytär Katarina Ahla, josta sitten kuusi vuotta myöhemmin tuli merikapteeni Kristian Henrik Snellmanin toinen aviopuoliso ja hänen lastensa äitipuoli.

Snellman eli vaatimattoman lapsuuden. Hän ei ollut tottunut ylellisyyteen ja hän oppi luottamaan omiin voimiinsa, mikäli mieli päästä elämässään eteenpäin. Snellmanin luonteen kerrotaan olleen taistelunhaluinen ja hän oli usein riidoissa kaveriensa kanssa, mutta toisaalta alistui hyvin sellaisten käskyjen alle, mitä hän piti oikeina. 

"Janne" asui Kokkolassa talossa, joka nykyään tunnetaan Snellmankotina.  Aikaisemmin se oli  vapaaehtoisen  palokunnan talo. Rakennus sijaitsee aivan Kokkolan keskustassa lähellä ohitse virtaavaa kaupunginsalmea, Suntia. Rakennuksen ulkoseinälle on vuonna 1910 kiinnitetty muistokilpi, josta ilmenee, että rakennus oli Snellmanin ensimmäinen koti Suomessa. 

Voimakkaat  ja herkät tunteet näyttelivät Snellmanin elämässä suurta osaa. Kerrotaan, että kerran kesytetyksi pyydystetty varis kuoli, ja silloin Janne otaksui, että kuolema johtui väärästä hoidosta ja suri sitä aivan lohduttomasti. Hänen mainitaan myös jo lapsena  helposti kiihtyneen puolustamaan heikkoja voimakkaamman sortoa vastaan. 

Jannen mieluisimpia leikkipaikkoja oli Puurokarin seudulla laskettelu suksilla ja nykyisen kaupungintalon luona ollut vetinen, pajua kasvanut vesijättömaa, Trälhavet. Poikasten kerrotaan talvisin kulkeneen siellä luistelemassa ja muina vuodenaikoina  nuolipyssyt olallaan ampuneen vihervarpusia. Jannen kerrotaan erikoistuneen hamppuvarpusten ja punatulkkujen ansapyyntiin. Hänen kerrotaan kuitenkin heti linnun saatuaan päästäneen sen vapaaksi. Mieluisa leikkipaikka oli myös iso kivi, jota nykyään kutsumme Kokkokiveksi. Nykyään kiven päällä on Snellmanin patsas, josta osa kuvistani tässä kirjoituksessani on. Kerrotaan myös, että keväisin Janne kavereineen veisteli  pajuista pillejä ja kirjavia keppejä. Pojat tapasivat myös uida ilkosillaan Pitkänsillan luona, mutta se lopulta kiellettiin siveyttä loukkaavana. Janne piti myös shakin peluusta, huilun soitosta, kokkolalaisneitojen tanssittamisesta  ja älykkäistä keskusteluista. 

Koska Kokkolassa ei ollut yliopistoa, laitettiin Johan Wilhelm aluksi yksityiskouluun. Johan Wilhelm lähetettiin kodistaan jo 10-vuotiaana Ouluun triviaalikouluun vuonna 1816. Hän oli sisaruksistaan ainut tällaisen korkeamman koulutuksen saanut. Hän opiskeli siellä useita vuosia ja on kertonut kirjoituksissaan, kuinka koulun vanhakantainen harvempiin oppiaineisiin  rajoitettu oppimäärä, sen usein uudistetut kertaukset, sen antamat tilaisuudet lukea läksyjä koulutunneilla sekä loma-ajat, jotka soivat mahdollisuuden leikkiin  ja ruumiinharjoituksiin ulkoilmassa, olivat hyvät. 

Johan Wilhelmin eli "Jannen" kerrotaan olleen vilkas poika. Janne asui Oulussa tätinsä, Anna Jakobina Snellmanin,  luona, joka oli naimisissa värjäri Piponiuksen kanssa. Täti oli lahjakas ja aloitti jopa kätilöopinnot Ruotsissa, mutta joutui keskeyttämään ne varojen puutteessa ja avioitumaan  lähellä asuneen Piponiuksen kanssa. Piponius oli temperamenttinen ja  rajoitti Anna Jakobinan elämää rajusti. Mainittakoon, että Aheidän nuorin tytär avioitui myöhemmin Elias Lönnrotin kanssa! 

Piponiuksen kanssa  Janne ei tullut toimeen, mutta olisi ollut tätinsä vuoksi valmis seisomaan vaikka tulisilla hiilillä. Hänen tätinsä oli kerran pannut hänet kätkyettä soudattamaan,. Silloin Janne  oli nipistänyt lasta saadakseen hänet itkemään ja päästäkseen siten pois ikävästä työstä. Täti oli huomioinut Jannen luonteenpiirteitä usein,  ja oli kommentoinut:" Jos sinusta hyvä tulee, niin sinusta tulee oikein kelpo mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee täysi roisto, sillä ei sinusta keskinkertaista tule. "

Snellman ei sallinut, että opettajia moitittiin, vaan sanoi: "Lue paremmin, niin sujuu paremmin." Samoin hän kehotti tottelemaan niitä, keitä tuli totella. Saadessaan vastaukseksi, ettei hän itsekään aina ollut osoittanut kuuliaisuutta, Snellman vastasi: Koska sinä olet nähnyt minun  olevan tottelematon tädille? Kaikkia pölkkypäitä minun ei tarvitse totella. "

Vuonna 1821 isä  Kristian Snellman  perheineen muutti Alahärmään, jossa hän eli maanviljelijänä pienelläPalo-nimisellä  tilalla lähellä Uusikaarlepyyn rajaa. Rakkaus kirjallisuuteen kuitenkin säilyi, ja hän tutki joutohetkillään filosofiaa ja  teologiaa sekä Svedenborgin teosofillisia teoksia. 

Janne asui myös toisen tätinsä, Elisabeth Magdalena Montgomeryn, os. Snellman,  luona Rantsilassa sekä isänsä luona kesäisin Alahärmässä. 

Johan Wilhelm Snellman tuli ylioppilaaksi  vuonna 1822 - samalla viikolla kuin Runeberg ja ja Lönnrot. 

18-vuotiaana Johan Wilhelm Snellman otettiin Turun yliopistoon. Rahapulassaan Snellman aikoi aluksi papiksi. Hän suorittikin aluksi alan opintoja, mutta oli vielä liian nuori pappisvihkimykseen. Sen vuoksi hän opiskeli kaikkea muutakin. Tiedonhaluisena hän luki esimerkiksi ruotsalaista ja saksalaista kirjallisuutta sekä helppotajuisia luonnontieteellisia kirjoja. 

Johan Wilhelm  väitteli mieluusti kokkolalaisen ylioppilaan, Juhana Kjemnerin kanssa. Hän oli lahjakas nuorukainen, joka sitten kuoli äkisti matkalla Pariisiin. Kjemnerin ja toisen lahjakkaan ystävänsä, Joh. Jak. Nervandertin  suosituksista johtuen Johan Wilhelm päätti hylätä  pappisuran ja alkoi lukea filosofillista maisteri arvoa varten. Erityisen kiinnostunut hän oli Heglin  filosofiasta. Yhdeksän vuotta opiskeltuaan hän sai Juhana Jaakko Tengströmiltä molemmat filosofiset laudaturit ja ja vuoden 1832 maisterivihkimyksessä  laakeriseppeleen. Nämä olivat ensimmäiset Helsingissä vietetyt maisterivihkiäiset.  Mainittakoon vielä, että Snellmanin läheisin ystävä opiskeluajalla oli Johan Ludvig Runeberg!

Snellmanin opinnot venyivät yhdeksän vuotta pitkiksi, koska hän oli välillä pakotettu rahapulassa työskentelemään. Hän toimi talvikausina 1823 ja 1825 sekä  koko vuoden 1826 Kokkolassa  kotiopettajana porvarisperheissä, kuten Wilhelm Rahm, Anders Oscar  Roos ja kauppaneuvos  Kynzell  nuorimman pojan  sekä kolmen muun nuorukaisen,  lukien samalla historiaa ja kirjallisuutta. Yhden vuoden ajaksi opinnot keskeytyivät Turussa olleen tulipalon vuoksi. 

Yllä: Helsingissä, Suomen pankin  edustalla paljastettu J.V.Snellmanin  muistopatsasja oikealla pyöriössä hänen rintakuvansa. Kuvakaappaus Riihimäen sanomista 12.5.1923.

Isä Kristian kirjoitti Maria Emilia -tyttärelleen katkesmuksen, kun tyttären täytyi käydä rippikoulua Kokkolassa. Tuo 68-sivuinen teksti tunnetaan nimellä Härmän katekismus (Hermes Cateches eller Frågan besvarad Menniskja! Hvad är Du? Hvarifrån kommer Du? Hvart går Du?] Sen mukaan -sanoi hän itse- ei kukaan pappi kumminkaan kysy. 

Katekismus koostui kolmestakymmenestä kysymyksestä ja niihin annetuista vastauksista. Härmän katekismusta ei ole koskaan virallisesti painettu.  Isä-Kristian kirjotti vielä vanhanakin teoksia, joissa oli pohdintoja uskonasioista hänen näkemyksensä mukaan.

Johan Snellman sai opintojensa aikana usein isältään neuvoja ollessaan jo ylioppilas. Tosin isän ja pojan mielipiteet erosivat melko paljon. Isä valittikin usein, että  poika ei ollut saavuttanut  elävämpää käsitystä ihmisestä ja maailmasta. Erilaisista näkemyksistä huolimatta isän ja pojan välit olivat hyvät. Johan Wilhelm lähetti isälleen Alahärmään yliopistokaupungista äskettäin ilmestyneitä filosofisia ja muita tieteellisiä teoksi, joita isä innolla luki. 

Katovuosien vuoksi isä oli lopulta pakotettu myymään Alahärmän talonsa. Hän jatkoi kuitenkin elämäänsä samalla maalla torpassa pienen eläkkeen turvin. Johan Wilhelmin rahallinen avustus isälleen turvasi kuitenkin hänen elämänsä. 9.10.1847 isä kirjoitti pojalleen "Sinun antelijas rakkautesi on valmistanut minulle huolettoman toimeentulon, vieläpä huvejakin. " Johan Wilhelm oli noihin aikoihin jo aviossa ja asusteli Kuopiossa, eikä hänen omakaan taloutensa ollut kovin vahvalla pohjalla. 

Isä-Kristian seurasi poikansa  kirjailijaintointa lehdissä "Saima" ja "litteraturbladet" kirjoittaen pojalleen "Tyytyväisenä menen hautaan, tietäessäni, että sinä olet työskennellyt todellisen ihmisyyden hyväksi: TUlevaisuus meiltä on salattu. 

Kristian Snellman kuoli  78-vuotiaana 22.5. 1855 ja ennätti nähdä sen hallitusmuutoksen, jossa joka hänen poikansa elämässä oli  käännekohta. 

LÄHTEET: 

Historiallinen lukukirja: Suomen historia elämänkertoina. Toimituskunta O.J.BrummerJ.Gummerus, K.J.Jalkanen, H.Niemi ja K. Raitio. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2417290?term=lapsuuden&term=Snellman&term=Kokkolaan&term=Snellmanin&term=Kokkolassa&page=305] Luettu 3.5.2026. 

Härmän katekismus.  [https://filosofia.fi/sites/default/files/manninen_harman_katekismus_lopullinen.pdf] Luettu 3.5.2026. 

Juhana Wilhelm Snellman. Kansalle kertonut G.Rein. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1944645?term=Snellman&term=lapsuutensa&term=Kokkolaan&page=18} Luettu 3.5.2026. 

Kejserliga Alexanders universitetets  minnesfest öfver Johan Wilhelm Snellman  den 24 November 1882 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203059?term=Kokkolassa&term=pappi&term=Kokkolaan&page=75] Luettu 3.5.2026. 

Keski-PohjalainenN:o 31. 19.5.1906. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1299772?term=lapsuutensa&term=Snellman&term=Snellmanin&term=Snellmanissa&term=Kokkolaan&term=Kokkolan&term=Snellmanille&page=3} Luettu 3.5.2026. 

Kokkola. N:o 27. 8.3.1910. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/654534?term=Snellmanin&term=Kokkolassa&term=Kokkolan&term=lapsuuden&term=Kokkola&term=Snellman&term=Kokkolasta&page=2] Luettu 3.5.2026. 

Teini. N:o 5. 30.5.1928. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/945797?term=Snellmanin&term=Snellman&term=Kokkolaan&term=lapsuudessa&term=Kokkolassa&term=Snellmania&page=5] Luettu 3.5.2026. 

Wiirilinna, Annikki. Snellmanin Jannen Kokkolan vuodet.Kokkola 14.5.1981. [https://digi.kirjastot.fi/exhibits/show/annikki-wiirilinnan-artikkelit/snellmanin-jannen-kokkolan-vuo] Luettu 3.5.2026.