Penkkaripäivänä

Penkkaripäivä. Sattui sopivasti itselleni sopivan mittainen  työpäivä, joten kiireen vilkkaa porhalsin töistä suoraan  keskustaan.

 

Autosta noustessa raikui jo kadun toisesta päästä sen sortin pilleihin törähtely ja kuorma-autojen tööttäily, että tiesin olevani oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

 

Kymmenkunta kuorma-autoa kärräsi  iloisia abeja ympäri kaupunkia. Varmaan kaikki joskus abitohinoissa olleet muistavat jotain siitä  omasta päivästään. Siinä  nuorten ilakointia seuratessani tajusin, että omasta penkkaripäivästä on tasan 30 vuotta. Juhlistan päivää suurieleisesti kertomalla jotain omista penkkareistani kultaisella kasarikymmenellä.

 

 

 Omat penkkarit olivat kivat, olin pukeutunut Peppi  Pitkätossuksi. Minulla oli yllä vihreä itseommeltu (!) asu ja räikyvän punaisiksi värjätyt hiukset. Sivulle väännetyissä leteissä  oli sekä iso nippu rautalankaa että  pullollinen  vahvinta löytynyttä muotovahaa.  Yhteistä teemaa ei ollut. Mukana taisi olla  ainakin enkeli, klovni ja nukkumatti. Muuta en puvuista tosiaankaan muista.

 

Maaseutulukiossani meno oli aika tasaista. Meitä taisi olla reilut 30 abia ja siinäkin määrässä oli jo kahden silloisen  pienen kunnan abit:) Muistan päivästä  vain pieniä välähdyksiä - kokonaisuudesta ei ole mitään käsitystä:/ Aamu alkoi jonkinlaisella päivänavauksella, jonka juonsimme koulun salissa  yläkoululle ja lukiolle. Keskusradiosta soiteltiin päivän mittaan abiradiota, jonka aiheista ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen.  Sen muistan, että jokaisesta lukion opesta tehtiin laulut ja loppujen lopuksi siinä kävi niin, että minä viime tingassa  kirjoitin  yhden oppitunnin aikana kaikkien laulujen sanat pää märkänä kaikista paitsi yhdestä opesta. Paras kaverini urakoi sitten sen viimeisen biisin. Mieleen on jäänyt,  että opet  olivat sinä vuonna erityisen tyytyväisiä lauluihin, koska heitä oli käsitelty teksteissä hyvällä huumorilla ja  kuulemma fiksusti. Sanoja ei tullut talletettua, joten ei aavistustakaan, mitä mahdoin runoilla... 

 

Loppupäivästä organisoimme  ison juhlan näyttämölle, jossa jokainen ope oli puettu rooliasuihin ja heillä oli tehtäviä suoritettavanaan. Juhlan jälkeen  kipitimme suoraan bussiin  (joo, ei ollut meillä kuorma-autokyytiä ...) ja kävimme naapuripaikkakunnan koulussa kierroksella, josta jatkoimme iltarientoihin Vaasaan - olisiko ollut  silloiseen Waskiaan...

 

Ja sitten taas paluu 2000-luvulle...On aina kiva lueskella abien rustaamia tekstejä. Niiden eteen on nähty kovasti vaivaa.

 

 

Sain kuin sainkin  talletettua  muutaman otoksen siskon tytöstä, joka riemukkaasti huusi ja huitoi lavalta, kun bongasi minut kameroineni kadunkulmasta. Neljän kaveruksen  teinimutanttikilpikonna-asut oli tyylikkäästi teetetty. Kotiaskareeksi jäi ainoastaan silmämaskin ompelu. Satuin muuten   soittamaan siskolleni taannoin  juuri, kun maskin ompelu oli kiivaimmillaan. Kaikki ei  kuulemma sujunut ihan kuin elokuvissa ja maskeja oli leikelty jo useampi - joka kerta silmänreiät iloisesti väärissä kohdissa. Sisko totesi puhelimeen äärimmäistä angstia äänessään "Siinä taisi mennä taivaspaikkanikin..."

Näin me vasenkätiset annamme kaikkemme lapsiemme eteen:)))

 

Mukana autoajelulla oli abeja  suomenkielisistä Yhteislyseon  ja  Kiviniityn lukioista sekä  ammattilukiosta.  Ruotsikielistä lukiota edustettiin   parin auton verran. Heistä kuva alimaisessa otoksessa.  Etsin katseellani kummipoikaani, mutten millään löytänyt. Kotona kyllä sitten bongasin valokuvasta. Hyvä edes näin!

                                             Ikimuistoista penkkaripäivää kaikille abeille!