Sain taannoin mielenkiintoisen kutsun. Minua pyydettiin puhumaan siippani suvun kantatilasta. Suku on siis Huhta (Huchta, Huhtala) ja se sijaitsee kotikylälläni puolen kilometrin päässä nykyisestä asumuksestamme. Siippani kotitila on tosin erkaantunut tuosta kantatilasta jo useita sukupolvia aiemmin ja nykyään tila ei ole oman sukumme hallussa.
Tapahtumassa oli ilahduttavan paljon pääasiassa kylämme väkeä kuulemassa kotikylän historiasta.
Huhdan tila on syntynyt heti Isonvihan (Stora ofreden) jälkeen, kun Mårten Thomasson Huhta (synt. n. 1673-1678) muutti autiolle tilalle.
Mårtenin alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ehkä hän tuli lähiseuduilta, jonkun olettamuksen mukaan taas Pohjanlahden takaa. Mårtenilla oli mitä ilmeisemmin elinaikanaan kaksi vaimoa, mutta naisista ei tuon ajan historiassa niin paljon kerrottu. Joka tapauksessa Mårten sai kuusi lasta.
Yllä: Huhdan rippikirjasivu vuosilta 1725-1736.
Kolme poikaa; Jacob, Johan ja Matts, jatkoivat Huhdan tilalla, mutta Johan siirtyi myöhemmin Räbbin tilalle isännäksi. Lapsista vanhin, Jakob, on meidän sukuhaaran kantaisä. Jakobilla ennätti myös olla kaksi vaimoa, tosin kaikki 11 lasta olivat hänen ensimmäisestä liitostaan Eva Hendriksdotter Räbbin (1704-1766) kanssa. Jacob ja Eva viettivät kaksoishäitä vuonna 1727. Samaan aikaan avioituivat Jakobin veli Johan ja Evan sisko Lisa keskenään.
Kaarlelan kotiseutumuseo liittyy tarinaan siten, että toinen 1930-luvulla Huhdan tilalla olleista silloisista taloista joutui pakkohuutokaupattavaksi. Tilan osti Roikon perhe vuonna 1933. Tilaan kuuluneet maat ja metsät edellinen suku oli myynyt jo aiemmin. Talon vieressä oli myös toinen maatalo, joka oli edelleen Huhdan suvun omistuksessa, kunnes siitä uusjaon myötä isäntä hankki uuden talonpaikan hieman etäämpää kylästä ja muutti sukunimeksi Björgård. Näin koko kantatila jäi Roikon suvulle. Molemmat paikalla olleet talot purettiin ja Roikon suvun hallinnassa ollut talo siirrettiin 1960-luvun puolessa välissä Kaarlelan kotiseutumuseoksi. Talo oli vielä tällöin punainen. Nykyään museorakennus on keltainen.
Tilan toista puolikasta viljellyt Matts (N. 1717-1791) on mitä ilmeisemmin Kaarlelan kotiseutumuseoksi siirretyn talon omistajien esi-isä.
Kaarlelan kotiseututalo lienee rakennettu 1853. Tutkimme kovasti museoväen kanssa, ketkä talon rakentajat ovat olleet. Päädyimme siihen, että se on isä ja poika, Erik Andersson Huhtala (1814-1897) ja Matts Eriksson Huhtalan (1844-1896) rakentama. Mattshan on tuolloin ollut vasta lapsi. Viimeisenä isäntänä Huhdan mäellä tällä tilanpuoliskolla lienee ehkä ollut isäntänä Johan Huhta (s.1877)
Kaarlelan kotiseutumuseossa on ovenpielessä valokuva 1950-luvulta, missä on nuo kaksi maataloa vielä Ali-Korpilahden kylässä paikoillaan. Tuo kuvan valkoinen rakennus on ollut siis siippani sukuhaaran esivanhempien ja heidän jälkeläistensä. Heillä on ollut tuo vanha navetta kuvan ylälaidassa. Tummempi talo kuvassa on Kaarlelan kotiseutumuseoksi siirretty talo. Rakennuksista ainoa edelleen pystyssä oleva on etualan navettarakennus, joka kuului tummempaan taloon.
Nykyisin kylätie kulkee tuon vanhemman navetan takaa, mutta aiemmin kylätie kulki kuvan vasemmassa reunassa. Tilan viimeiset asukit asuivat siis tuossa talossa 1964 vuoteen saakka, jolloin perhe rakensi edelleen paikalla olevan talon tilalle. Perheessä silloin asunut mies muisteli, että näiden kahden talon ulko-ovet olivat lähes vastakkain.
Liitän tähän sekä oman sukuhaaramme, vaalean talon ja kotiseututalon sukuhaaran isäntien nimet, jotta asia on helpompi hahmottaa:
Oma sukuhaaramme:
1. Mårten Thomasson Huhta
2. Jacob Mårtensson Huhta
3. Jacob Jacobsson Huchtala
4. Abraham "Aapa" Jacsson Huhtala/Heikkilä 1785-1862
"Aapa" asui vielä Huhdassa, mutta siirtyi nykyisen kotitilamme paikalle, Heikkilänmäelle asumaan, josta johtuu nykyinen sukunimemmekin. Hänen lapsensa jatkoi tilaa Huhdassa.
5. Matts Abrahamsson Huhta/Heikkilä (1828-1912)
Matts on vielä syntynyt Huhdassa, mutta muutti samaan Heikkilän tilaan isänsä kanssa. Vaimo löytyi läheiseltä Prestin tilalta, mutta hänkin oli alkuperältään Huhtia!
6. Matts Alfred Mattsson Heikkilä (1869-1924)
7. Bertel Runar Heikkilä (1904-)
Tämän jälkeen Heikkilän tila siirtyi siippani isälle ja sitten siippani veljelle.
Siippani, omat lapseni ja lapsenlapseni elävät edelleen tässä samaisessa kylässä, joten nuorimmaisemme on jo 11. sukuhaaran asukki tällä kylällä! Aikasta hienoa!
Valkoisen talon Haaran asukkien mieslinja menee näin: 1. Mårten Thomasson Huhta (N. 1673/1678-1734)
2. Jacob Mårtensson Huhta (N. 1710-1778)
3. Jacob Jacobsson Huchtala (1749-1808)
4. Abraham "Aapa" Jacsson Huhtala/Heikkilä (1785-1862)
5. Eric Abrahamsson Huhtala/Prest (1838-1928)
6. Erik Sanfrid Ericsson Huhta/Björkgård (s. 1882)
Kylässä asuu edelleen Sanfridin pojanpoikia Björgårdissa.
Yllä: Ilmakuva Huhdan tilasta 1943.
Ja tässä sitten nykyisen kotiseututalon haaran asukkaita: 1. Mårten Thomasson Huhta
2. Matts Mårtensson Huchtala (N. 1717-1791)
3. Erik Mattsson Huhta (1743-1829)
4. Anders Ersson Huhtala (1781-1852)
5. Erik Andersson Huhta (1814-1897)
6. Matts Eriksson Huhta (1844-1896)
7. Johan Erik Mattsson Huhta (s. 1877)
Tämän Huhdan sukuhaara muutti pakkohuutokaupan jälkeen Rimmin/Vitsarin suunnille.
Yllä: Ilmakuva Huhdan tilasta 1950
Yllä: Ilmakuva Huhdan tilasta 1955.
Nykyisen kotiseututalon pakkohuutokaupasta ostivat 1933 Lohtajalta muuttaneet Väinö ja Taimi Roiko. Tilalla ei tällä hetkellä asu ketään, kun sen viimeinen asukki kuoli viime vuonna, mutta tila onnekkaasti säilyy edelleen heidän suvullaan.
Yllä: Ilmakuva Roikon tilasta 2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti