Tällä kertaa kurkistamme pikkulottien aikakauteen. Pikkulotathan olivat 8-16-vuotiaita tyttöjä, jotka kuuluivat Lotta Svärd-järjestössä nuoriso-osastoon huoltajansa luvalla. He tutustuivat lottien toimintaan sekä osallistuivat maanpuolustusta tukeviin tehtäviin. Pikkulotilla oli oma lottapukunsa, joka kylläkin muistutti paljon aikuisten lotta-asua. Lisäksi heillä oli oma merkki- heraldinen ruusun kuva. Pikkulottien järjestö perustettiin vuonna 1931 Fanni Luukkosen johdolla, mutta valtakunnalliseksi sen toiminta tuli 1934. . Järjestöön kuului peräti 50000 pikkulottaa. Pikkulotilla oli myös omia työiltoja. Pikkulotilla oli myös oma lehti ja laulukirja. Pikkulotille opetettiin kodin- ja terveydenhoitoa, lastenhoitoa sekä käytöstapoja. Opetus sisälsi myös Suomen historiaa sekä raittiusasiaa. Pikkulottia myös kannustettiin harrastamaan liikuntaa.
Yllä: Pikkulotta Syvärannan opistolla Tuusulassa. Kuva: Aarne Pietinen 1937-1939. Museovirasto. Historian kuvakokoelma. Tunniste: HK19731119:24.
Sota-aikana pikkulotat kunnostivat sotilaiden vaatteita, jakoivat sotasaitraaloissa ruokaa, leipoivat leipää ja pakkasivat sotilaille joululahjapaketteja. Pikkulotat myös keräsivät luonnosta käpyjä, marjoja, sammalta, sieniä ja lääkekasveja sekä avustivat kuolleiden sotilaiden omaisia. He osallistuivat myös usein sankarihautajaisiin seisten kunniakujassa tai seppeltä kantaen.
Pikkulottien toiminta päättyi 23.11.1944, kun myös Lotta Svärd-järjestö lakkautetiin. Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti.
Sota-aikana pikkulotat kunnostivat sotilaiden vaatteita, jakoivat sotasaitraaloissa ruokaa, leipoivat leipää ja pakkasivat sotilaille joululahjapaketteja. Pikkulotat myös keräsivät luonnosta käpyjä, marjoja, sammalta, sieniä ja lääkekasveja sekä avustivat kuolleiden sotilaiden omaisia. He osallistuivat myös usein sankarihautajaisiin seisten kunniakujassa tai seppeltä kantaen.
Pikkulottien toiminta päättyi 23.11.1944, kun myös Lotta Svärd-järjestö lakkautetiin. Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti.
Yllä: Isänmaan puolesta- muistomerkki Kälviällä, pystytetty 2016.
Vielä toukokuussa 1944 pikkulotat osallistuivat seudullamme järjestön viimeisenä toimintavuonna ohjelmalliseen tapahtumaan, jossa oli kyllä mukanamyös aikuisempiakin esiintyyjiä. Aluksi tapahtumassa esiintyivät pikkulotat "Sokeripalan" edessä. Oletan, että tuo Sokeripala oli Kokkolan keskustassa 1930-1940- luvuilla sijainnut suosittu kahvila. Valaiskoon joku, ken tietää asiasta enemmän!
Eräässä ohjelmanumerossa esiintyi pikkulotta, pieni Birgitta Hellberg, Hän esitti ruotsiksi runon "Tytöt Kokkolassa. " Runo oli hänen itsensä kirjoittama.
Tässä runo kutakuinkin suomennettuna:
Kaupungissa
on pitkä, pitkä rivi,
jotka haluavat olla mukana
maan harmaissa riveissä.
Joka toinen viikko kokoonnumme
oppimaan jotain uutta.
Niiden vuoksi, jotka taistelevat maamme puolesta,
me haluamme tehdä sen.
Meillä on kummilapsi,
ja se on varmasti hyvä,
sillä moniahan siellä on,
jotka ovat menettäneet isänsä.
Keräämme yhdessä lantin
lähetettäväksi sille tädille,
joka on juuri Helgen äiti,
meidän kummilapsemme, meidän veljemme.
Me kaikki haluamme olla mukana
maan harmaissa riveissä.
Sillä vapauden puolesta he taistelevat,
ja se on jotain arvokasta.
Pikkulotat olivat kertoneet lehden toimittajalle olleensa hermostuneita ensiesiintymisensä edellä, mutta lopulta kaiken sujuneen odotettua paremmin. Tytöt olivat todenneet, että eivät ole vielä kuuluisia, mutta toivoivat, että heistä vielä sellaisia tulisi.
Pikkulottien esiintymisen jälkeen Karlebyn Marthakuoro laului rouva Helfrid Lindströmin johdolla kaksi laulua. Ohjelmassa oli myös kotiseuturuno Kokkolan vanhalla ruotsinmurteella. Sen oli kirjoittanut Arne Räbb (1910-1990) ja neiti Inga Finnilä (1909-1963) luki runon täydellisellä murreääntämisellä. Harmillisesti en löytänyt tuota esitettävää runoa. Siippani kertoi muistavansa vielä tuon miehen, joka asusteli Finnilänmäellä. Hän oli aikoinaan Vittsarin koulussa opettajana ja taisipa olla myös rehtorina. Siippa mainitsi hänen jääneen eläkkeelle juuri ennen kuin siippa 1970-luvun alkuvuosina aloitti oman koulunsa. Räbb osallistui myös paikallishistorioiden kirjoittamiseen.
https://digilotta.fi/koe-ja-leiki/pikkulotta-valitse-oma-tarinasi/
Pikkulottien esiintymisen jälkeen Karlebyn Marthakuoro laului rouva Helfrid Lindströmin johdolla kaksi laulua. Ohjelmassa oli myös kotiseuturuno Kokkolan vanhalla ruotsinmurteella. Sen oli kirjoittanut Arne Räbb (1910-1990) ja neiti Inga Finnilä (1909-1963) luki runon täydellisellä murreääntämisellä. Harmillisesti en löytänyt tuota esitettävää runoa. Siippani kertoi muistavansa vielä tuon miehen, joka asusteli Finnilänmäellä. Hän oli aikoinaan Vittsarin koulussa opettajana ja taisipa olla myös rehtorina. Siippa mainitsi hänen jääneen eläkkeelle juuri ennen kuin siippa 1970-luvun alkuvuosina aloitti oman koulunsa. Räbb osallistui myös paikallishistorioiden kirjoittamiseen.
Juhlan lopuksi kuultiin vanhaa, hyvää tanssimusiikkia viululla ja kitaralla säestettynä. Musiikista vastasivat Sanfrid Nyberg (s. 1891 Alaveteli) ja Fride Nyberg.
Yllä: Runo Pikkulotta-lehdessä 1.1.1939, No 4.
Minulla ei ole omassa suvussani tai lähipiirissäni ollut ketään pikkulottaa. Siksi itselle hieman vieras aihe, joka vaatii tutkimista.
Kiva sivusto löytyi kuitenkin, kannattaa kurkata, sieltä löytyy oma tehtäväsivusto pikkulottiin liittyen:
LÄHTEET: Hört och sett. Österbottningen. 4.5.1944. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2276883?term=Karleby&term=sm%C3%A5lottorna&term=sm%C3%A5lottor&page=2] Luettu 6.12.2025.
Pikkulotat - Lottatytöt. Sodan muisti. Suomi toisessa maailmansodassa. [https://sodanmuisti.fi/2024/04/25/pikkulotat/] Luettu 6.12.2025.
