Marraskuussa 1777 tapahtui kaupungissamme järkyttävä tapaus. Vietettiin kauppias Anders Lindebäckin ja Brita Kreanderin häitä 13.11.1777.
Itse kauppias Lindebäckistä en äkkiseltään löytänyt juurikaan tietoja, mutta hänen vaimostaan sentään jotain. Maria Brita Kreander oli syntynyt 1749 Alavudella. Hänen isänsä oli kappalainen Johannes Andersson Kreander, joka oli kuollut jo 1767. Marian isäpuoli, Elias Eliasson Nibling, oli vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Kokkolassa 24.2.1760 ja hän oli Kälviän kappalaisen apulaisena vuonna 1760.
Kokkolassa pidetyissä hääjuhlissa ilmeni häiriöitä, kun muun muassa Peter Palander ja opiskelija Anders Riska saapuivat hääjuhlaan paikalle ja metelöiden. Sanomalehtiartikkeleissa uhri mainittiin nimellä Peter Palander, mutta alkuperäisestä hautauskirjauksesta selviää nimen olleen Petrus Pelander.
Tilanne kärjistyi riidaksi ja lopulta siihen, että juuri vihitty Lindebäck haki samassa pihapiirissä asuneen lukkarin pyssyn ja ampui Palanderia. Palander kuoli.
Lindebäck kertoi luulleensa, että ase olisi ollut lataamaton. Sulhasen kertomus siitä, että hän luuli aseen olevan lataamaton, viittaa siihen, että tapausta saatettiin pitää ainakin osittain onnettomuutena, vaikka seuraukset olivat kohtalokkaat. Häät olivat 1700-luvulla yksi tärkeimmistä julkisista tapahtumista kyläyhteisöissä, ja niihin liittyi usein suuria tunteita, alkoholia ja jännitteitä.
Tapaus on tyypillinen tarina siitä, kuinka 1700-luvulla yhteisöissä juhlat saattoivat kärjistyä nopeasti riidoiksi. Yhteisö oli tiivis ja konfliktit henkilökohtaisia. Väkivallan ja leikin raja ei aina ollut selvä.
Anders Lindebäck tuomittiin 26.1.1778 kuolemaan. Rangaistusta lopulta lievennettiin ylemmässä oikeusasteessa.
Tapaus ei päättynyt ampumiseen, vaan jatkui oikeudessa. Tämä kertoo siitä, kuinka vakavana henkirikos nähtiin myös tilanteissa, joissa tekijä vetosi erehdykseen.
Kuolemantuomio ja sen myöhempi lievennys kertovat 1700-luvun oikeuskäytännöistä, jossa henkirikos johti ankaraan alkuperäiseen tuomioon, mutta ylemmissä oikeusasteissa harkittiin teon luonnetta ja tekijän vastuuta.
Anders Lindebäck eli lopulta pitkän elämän.
Yllä: 17.11.1777 Petrus Pelanderin hautauskirjaus
LÄHTEET Österbottningen. 3.4.1915. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1274088?term=Chydenius&term=kr%C3%B6ningstal&page=2] Luettu 11.4.2026.
österbottningen 3.8.1915. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1274088?term=Anders%20Lindeb%C3%A4ck&page=2] Luettu 19.4.2026.
LÄHTEET Österbottningen. 3.4.1915. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1274088?term=Chydenius&term=kr%C3%B6ningstal&page=2] Luettu 11.4.2026.
österbottningen 3.8.1915. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1274088?term=Anders%20Lindeb%C3%A4ck&page=2] Luettu 19.4.2026.
Kirjoitat mielenkiintoisista tapahtumista. Kiitos!
VastaaPoista