Ykspihlajassa matonpesulla

Joutilaana lauantain iltapäivänä lähdin tuttavani kaveriksi mattoja pesemään. Paikaksi valikoitui tietysti Ykspihlajan Sahaniemessä sijaitseva matonpesulaituri.




Tämä Ykspihlajan matonpesupaikka on ollut käytössä jo vuosia ja se on Kokkolan kaupungin ylläpitämä. Pesupaikka sijaitsee sataman tuntumassa, Merivartioston rakennuksen vieressä.  Pesupaikan vieressä on hyvä parkkitila autoille.




Monen kuulee toteavan, että tälle matonpesupaikalle täytyy kiirehtiä jo kukonlaulun aikaan, jotta löytäisi vapaana olevan pesualtaan. Ehkä alkukesän aurinkoiset ilmat ovat kuitenkin olleet tänä vuonna sen verran armeliaita, että innokkaimmat ovat jo  mattonsa pesseet ja puunanneet. Ainakin tälle iltapäivälle riitti useampia vapaita pesupaikkoja.

Pesualtaita on kahta kokoa. Kapeampia malleja on enemmän ja niillä mahtuu mainiosti pesemään tavallisen käytävämaton... Mutta altaista löytyy myös muutama leveämpi malli, joissa sujuu ongelmitta isonkin maton jynssääminen.

Kussakin altaassa on hana letkuineen. Hanasta saa vipua vääntämällä  vettä, joka ei ole lämmintä, mutta miellyttävän vilpoista käsille. Kädet kohmeessa ei ainakaan veden puolesta mattoja tarvitse hangata.

Pesualtaiden päällä on pesulauta, jonka pesun jälkeen saa kätevästi käännettyä ja puhdistettua.



Paitsi että pesu sinänsä on ilmaisuudestaan johtuen myönteinen kokemus, ei voi jättää mainitsematta kivaa pyykkäriakkatunnelmaa, joka varmaan kirpoaa perisuomalaisesta puhtaudesta ja ikiaikaisesta pesemisestä korvojen äärellä.

Onhan tämä homma silti modernisoitunut -useampi äijänköriläs on näköjään lähtenyt ihan itsekseen mattoja pesemään. Ja mikäs sen hienompaa! Seuralaiseni toteaa vastakkaisella altaalla ahertavalle miehelle, että on oikein ilo katsoa, kuinka miehinen voima saa matot tehokkailla harjan liikkeillä puhtaiksi.Miestä naurattaa...Muutoinkin ventovieraat ihmiset herkiävät pesun lomassa puhelemaan toisilleen. Ja ystävällinen pariskunta näyttää hymyssä suin auttavan  yksin ahertavaa pesijää mankeloinnissa.



Pikainen silmäys naapurustoaltaiden ääreen osoittaa, että nesemäinen mäntynestesaippua näyttää olevan ehdottomasti suosituin pesuaine. Meillä moista ainetta ei sattunut olemaan valmiina kaapeissa, joten ex tempore-pesumme hoituu erilaisilla saippuoilla; pahimpiin tahroihin pusketaan sappisaippuaa. Pääasia on, että puhdasta tulee!




On kätevää, että myös aivan pesupaikkojen viereen on rakennettu "riukuja", joihin maton voi nostaa levälleen huuhdeltavaksi. Isot matot painavat aika lailla märkinä...Hienoa muuten myös, että  matonpesupaikka on päällystetty -ei pääse matot rapavesiin lillumaan!

 

 

 Matonpesun lomassa voi myös hengähtää ja istua puisen pöydän ääreen syömään vaikka eväitään. Samalla voi ihastella puiden lehtien välistä pilkottavaa merta!

 

 

 

Kun matot on huuhdeltu, alkaa operaatiossa viimeinen silaus. Rannassa on kaksi isoa mankelia,jotka toimivat veivaamalla. Todella käteviä! Itse pyöräytimme isoimman mattomme ainakin viisi kertaa mankelin rullien lävitse ja käsittelyn tuloksena vesi matosta väheni huomattavasti.

 

 

 

Mankeleiden takana on lisää puisia telineitä, joille matot  voi jättää kuivumaan. Suurin osa pesijöistä näkyi kuitenkin vievän samalla reissulla mattonsa kotiin asti kuivumaan lyhyen aikaa niitä orsilla ensin rannassa riiputeltuaan.

 

 

Tämä matonpesupaikka on auki kesäisin ympäri vuorokauden. Tänä kesänä hanat avattiin 20.5.2013.

 

Vielä ennättää mainiosti saamaan mattonsa puhtaiksi juhannukseksi. Mutta vinkkinä: kannattaa säästää osa pesuista heinäkuullekin. Nimittäin tiistaina 23.7.-13 klo. 17.00 mattorannassa tapahtuu! Kyseisellä viikolla vietetään Ykspihlajan kaupunginosassa kulttuuriviikkoa ja tällöin mainio ja uljas Ykspihlajan Työväensoittajat - puhallinorkesteri puhaltaa vauhtia matonpesijöiden urakkaan. Tapahtumaa markkinoidaan nimellä "Soiva mattolaituri". Tämähän on jo aivan luxusta! Tuuban tahdissa pusketaan varmaan useampikin matto puhtaaksi:)

 

LÄHTEET:
Matonpesupaikat [https://www.kokkola.fi/liikunta/matonpesupaikat/] Luettu 9.6.2013.

Ykspihajan kulttuuriviikko. [http://www.yxpila.fi/] Luettu 9.6.2013.