Vastaani tuli vanha teksti Lohtajan kyläjärjestyksestä. Lähdin tutkimaan, mikä mahtoi tuo kyläjärjestys olla.
Kyläjärjestys, toiselta nimeltään kylänasetus, on vanha säädöstö, joka koski kyläläisten keskinäistä toimintaa ja töiden tarkoituksenmukaista suorittamista.
Tiedetään, että esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa kyläjärjestykset olivat jo keskiajalla käytössä, ja Ruotsissakin niistä on mainintoja jo 1500-luvulta. Suomessa niitä on otettu käyttöön vuoden 1742 jälkeen, kun hallitus vahvisti kyläjärjestysohjeen malliksi.
1800-luvulla kyläjärjestyksiä on laadittu jo Keski-Pohjanmaallakin. Valtiovallan pyrkimyksenä oli saada talonpojat viljelemään maitaan tehokkain menetelmin ja sen vuoksi kyläjärjestysten toteuttamiseen ei ryhdytty pakonomaisin keinoin.
Suomessa keskeinen haaste oli ollut isonjaon puutteellinen toteuttaminen erityisesti tiheämmin asutuilla seuduilla. Pohjanmaan läänin maaherra Gustaf Abraham Piper suomennutti vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen ja levitti näitä suomennoksia lääninsä kaikkiin pitäjiin.
Kyläjärjestysten merkitys Suomessa oli suurinta juuri Etelä- ja Keskipohjanmaalla. Painettu pitäjänlaki löytyy muun muassa Kälviältä vuodelta 1816 ja Lohtajalta 1818.
Kyläjärjestyksistä sovittiin kihlakunnankäräjillä 1700-luvulla ja myöhemmin päätettiin asioista pitäjänkokouksissa. Oltermannilaitoksen vakiinnuttua kylänjärjestykset alistettiin yleensä maaherran vahvistettaviksi.
Kylien toimintaa johti oltermanni eli kylänvanhin. Apuna oli myös lautamiehiä. Oltermanni ja lautamiehet muodostivat kylänoikeuden, jonka tehtävänä oli soveltaa kyläjärjestystä käytäntöön. Heillä oli myös oikeus sakottaa kyläläisiä, jos yhteisiä päätöksiä ei oltu noudatettu.
Vuonna 1757 astui voimaan kuninkaallinen päätös, jonka mukaisesti kyläoikeuden päätöksistä sai valittaa kihlakunnanoikeuteen.
Kylänvanhimman toimikausi kesti yleensä 1-3 vuotta. Hänen vastuullaan oli kutsua kylän isännät kyläkokouksiin ja johtaa aita-, tie- ja palotarkastuksia. Oltermanni myös valvoi, että kukin talo lähetti sovitun määrän väkeä yhteisiin töihin.
Kyläjärjestyksissä määrättiin esimerkiksi aitojen ja veräjien ylläpidosta, vesivakojen ja ojien kaivamisesta, peltojen lannoittamisista, karjan laitumelle päästämisestä, paloturvallisuudesta kylissä teiden kunnossapidosta ja rakentamisesta sekä yhteismaiden käytöstä ja tietojen välittämisestä. Toisinaan tehtäviin kuuluivat myös erilaiset keräystehtävät, kuten sudenajojen eli kallien järjestäminen.
Oli tärkeää, että kylissä säilyi hyvä järjestys. Pitäjäkuri voimistuikin mallikyläjärjestyksen kautta. Koska oltermannit määrättiin usein ilmiantamaan kaikki kyläläisten tehdyt rikokset nimismiehelle, muodostui näin käytännössä pitäjänlakeja. Jos niitä tuli rikottua, oli kohtalona joutua käräjille, jossa syyttäjän roolissa toimivat nimismiehet.
Erilaisia järjestysrikkomuksia, joista rangaistiin oli moneen lähtöön. Esimerkkeinä mainittakoot kuokkavierailu, yöjuoksu, luvattomat tanssit sekä niihin osallistuminen. Lisäksi joutilaisuus oli rangaistavaa ankarimmissa kyläjärjestyksissä, kuten Lapualla ja Ilmajoella.
Alkuperäiseen Lohtajan kyläjärjestykseen pääset tutustumalla klikkaamalla tästä!
Tässä yllä on kuva Lohtajan kyläjärjestyksen pykälästä numero 24. Nykykirjaimin teksti on ehkä hieman helpompaa tulkita. Kas teksti menee näin:
§. 24. Sunnuntaina, Pyhä päiwinä, Maanantaina ja Lauwantaina pitää kaikki Dantsaminen ja Hypyt olla kielletyt, sekä Haisä, että muisa kokousisa olla mistä laadusta ja nimestä tahtonsa. Joka andaa Huoneensa senlaisijn Dantsein wetäkön Sakkua Wijsi Rublaa ja Spelimanni samalla lailla Wijsi Rublaa hopiata. Kaikki jotka Dantsawat ennen nimitettyinä päiwinä maxakot sakkua joka hengi Kaxi ja puoli Rublaa eli puolen kolmatta Rublaa Hopiata. Jotka owat Snukarit Haisä eli Pidoisa wetäkön jokainen Sattua Puolen kolmatta Rublaa Hopiata."
Tässä alla vielä valokuva oltermannisauvasta, joka liittyi oltermannin toimeen. Lisää tietoa siitä voit lukea vanhemmasta tekstistä täältä.
LÄHTEET:
Bya-ordning för Låchteå Socken. Doria.fi[https://www.doria.fi/handle/10024/80003] Luettu 1.11.2020.
Kyläjärjestys. Wikipedia. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4j%C3%A4rjestys] Luettu 1.11.2020.
Pitäjänlaki. Wikipedia. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4nlaki] Luettu 1.11.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti