Tänään lainaan osan tekstiä vuoden 1933 sanomalehdestä. Sieltä löytyi hupaisa kuvaus keskustamme kiinteistöistä ja kaduista. En puutu kirjoitusasuun, se kertoo meille tuon ajan kirjoitustyylistä. Erot kirjoitustavoissa voi huomata tosi monissa sanoissa. Valitettavasti en päässyt selvyyteen nimimerkki "Globetrotter" oikeasta nimestä.
Vanhat kuvat tulevat tällä kertaa vuoden 2020 ETT:n valokuvanäyttelystä.
Olkoonpahan miten hyvänsä, mutta minun piti sanoman, jotta jos sattuu, että vierasin jää jostakin junasta tähän asemalle, niin voihan siinä ottaa tämän aviisin käteensä ja lähteä aikansa kulkijaksi toijailemaan tämän mukaan tätä Kokkolaa.
Siinä on silloin ensin semmoinen suuri kivitalo, jolla on Kokkolinnan nimi, mutta ei tarvitse vielä sen perusteella omaa kyläänsä vähetä, ei ne kaikki talot oo täällä sentään vielä sen kokosia, vaikka onkin siihen pistetty semmonen niinkuin vähän harmiksi.
Kun siitä sitten pistellään kulmaväli Isoakatua, joka on Kokkolan Broadway ja avioliiton vaalikatu, niin on oikealla puolella Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa ja vasemmalla ruotsalainen yhteiskoulu. Siitä jo näkyy sitten ainoa puhuva ja laulava vakituinen elokuvateatteri Maxim oikealla talonmitan etäämpänä ja pian olet Kantolan Jussin kultapuotissa, jos niinkuin niin olis sattunut. .. sekin on siinä ihan seuraavassa talossa. Mennään nyt sitten, jollei kilkoille poiketa, Pitkänsillankadun poikki ja katellaan vähän Chydeniuksen Anttia, joka kuparisena seisoo nyt oikealla puolen katua olevassa omassa trekoolissaan. Antti se on on homman täällä pappina ollesaan tapulikylän oikeudet ja ja kirjoitellut maalisia taloustiedekirjoja.
Tuossa se onkin sitten Torikadun laidassa ja tämän Isonkadun kahen puolen se tämän kylän torikin, ovatkin osanneet sen laittaa samannimisen kadun viereen, että sen Kälviältäkin tullen löytää. Siinä se seisoo sitten torilla semmoinne alaston "kivikaudenmies", joka sympoliseeraa tämän kylän veljesvihaa. Patsasta vastapäätä on Engelin piirtämä vanha talo, ossa kaupungin raati istuu maanantaisin, ojtta jos sattuisit niinkuin kärääasioilla olemaan.
Ja tuossa sitten vasemmalla on Libeckin sairaala, johon et enää kyllä taida joutua, jollet vallan kiirettä sairastamisella pidä, se kun nyt muuttaa tuonne Torikadun itäpäähän Alkulaan.
Niin tuolla se on se Hakalahti, joka nyt kuuluu kans tähän kylään, mutta joka ennen oli sitä esikartanoa, jolla oli monta lempinimeä, kuten Sörkkä, Broklyn, ja niin poispäin. Siinä on uuden torin laidassa myöskin semmoinnen komia Linna, vaikka onkin vain Niukkalinna, ja Meijerikin näkyy siitä takaa. Vartiolinnan ovat pykänneet tuonne tämän Torikadun länsipäähän, jojtta täytyy mennä ihan siitä Vesitornin juurelta, ois Ykspihlajaan lähtee.
No, mennään tästä nyt Isoakatua kolme kulman väliä, niin siinä se on Englanninpuisto oikialla, jossa on semmoinen historiallinen paatti, jonka Kankkosen äijävainaa otti sakkinsa kanssa Ålannin soan aikana pois engelsmanneilta, kun tulivat tänne Bikiruukille härnäämään. Niin, tuo vesi tuossa puiston laidassa on sitten sitä Suntin vettä, jojta on pari kilometriä kaupungin keskellä ja ossa kokkolalaisten paatit kesällä sitä sekottelevat sorsien perässä uiskennellessa.
Tästä sitten vain pohjoiseenpäin tätä Isoakatua alkaa Puurokarista eteenpäin Hollihaka, oka on puolenkilometrin mittainen puisto, sopiva kahden hengen ilmoilla. Siellä on sitten Viinarännin siltakin, joka kantaa vielä entisen naapurinsa nimeä. Siitä sillalta näkyykin jo oikein se Pohjanlahti huvilaesikartanoineen ja uimahuoneineen.
Mutta lähdetään me nyt tästä Uuttakatua pitkin kolmen kulman välin päässä olevalle Bulevardikadulle, ja katellaan onko koivuissa hiiret korvalla. Niin tässä se on sitten a tuohon oikialle tämän tämän uudenkadun laitaan sen pitäsi tulla tämän kylän stadioonin, mutta kyllä se vielä saa kantaa Kustaa Adolfin torin nimeä, sillä hitaita näkyvät olevan herrojen kiireet.
Tsjaa, tätähän meidän piti mennä Bulevaardia eteenpäin. Kolmen kulman päässä on taas komeahko länsipuisto, jossa pistäydytään ulkoilmaravintolassa virvoittelemassa ja kattomassa, kuinka ruiskuttaa suihkukaivo vettä ilmaan.
Mennään takaisin nyt sitten, kun kurkistetaan tämän puiston kaakonpuoleisesta nurkasta. Rautatientorille, jossa saattaa Jymyn pojat olla pesäpallon lyönnissä. Niinpä näkyvät pojat olevan harjoituksissa. mutta mennään me takaisin päin tästä kolmikulmalle, joka on tuossa sellainen puuton aukeama. Sen länsipäässä on Katariinan ruumishuoneet ja juhlallinen mäntypuistikko ympärillä.
Niin, jos sinua olisi museot kiinnostanut, niin on se sellainenkin täällä oikein myös Engelin piirtämässä vanhassa talossa Pitkänsillan ja Länsikirkkokatujen kulmassa. Sieltähän ne roistot veivät ne kullat ja hopeat hiljakkoin.
Siinä samassa on kaupungin kirjastokin, mutta kovin on kaksikielinen. Kun me nyt ollaan tässä Kolmikulmalla, niin pistäydytään tätä Puistokatua kulmanväli pohjoiseen päin, niin vasemmalla puolella on Työväentalo, jonka kyllä löytää kilvestäkin seinällä. Mennään sisään kahville ja turistaan vähän muustakin, jos sattuisi olemaan muitakin tuttua.
Asemallehan sinä kyllä tästä takaisin osaat, kun menet Pormestarinkatua neljä kulman väliä itään päin ja käännyt Isoakatua oikealle päin, niin sitten et enää eksy kun kävelet suoraan, kunnes tulet asemataloon joka on siinä oottanut entisellä paikalla. Näkemiin.
-Globetrotter-
Ps. Kiitos kaikille lukijoilleni - teitä on tässä kuussa ollut sivuillani piipahtamassa kaikkien aikojen ennätysmäärä: tähän asti kesäkuussa 2026 jo 55610 lukijaa, eikä kuukausi ole vielä edes lopussa! Olen vähän ihmeissäni!:))
LÄHTEET: Sattuuhan sitä...Pohjanmaan kansa. 11.5.1933 NO 53. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1891974?term=Kokkolassa&term=Kokkolan&term=elokuvateatteri&term=Maxim&term=Kokkolassakin&term=Kokkolaa&term=Kokkola&page=3] Luettu 28.6.2026.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti