Vartiolinnan pihapiirissä

Edellisessä postauksessa kurkistimme Kokkolan Kaupunginteatteriin. Kyseinen rakennus suorastaan huokuu historiaa, joten tämänkertainen teksti jatkaa saman rakennuksen pihapiirissä.

Teatterirakennuksen piha-alue on melko iso. Kun pääoven ja portaikon edustasta kävelee kulman taakse, sieltä löytyy monenlaista esineistöä...

Ensimmäisenä vastaan tulee tykkejä. Historiaa vähemmän tuntevalle voi olla kummeksuttavaa, että teatterin ympäristössä niitä on useampiakin.

Menneisyys selittää kuitenkin kaiken! Alunperin kyseinen teatterirakennus rakennettiin nimittäin suojeluskuntataloksi Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön toimesta vuonna 1927. Suojeluskunnan keskustalo sai nimekseen Vartiolinna.

Suojeluskuntajärjestö toimi Suomessa vuosina 1918-1944. Se oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti.

Kolumäen itärinteessä sijaitseva, arkkitehti Ole Gripenbergin suunnittelema klassinen linna on kolmikerroksinen. Kellarin länsipäädyssä on tykki- ja autovajoja sekä pistooliampumarata, joka vuonna 1948 muutettiin kansanhuoltotoimistoksi.Vuonna 1927 valmistunut Vartiolinna oli ensimmäinen julkinen rakennus Kokkolassa , johon on asennettu keskuslämmitys.

Jatkosodan rauhan yhteydessä, kun suojelukunnat ja Lotta-yhdistykset lakkautettiin, niiden omaisuus joutui valtion haltuun. Suojeluskunnat oli  nimittäin lopetettava viimeistään 6.11.44.

 Vartiolinnaa ei ehditty säätiöidä eikä lahjoittaa, joten   rakennus siirtyi 6.11.1944 Suomen valtion omistukseen. Kokkolan kaupunki osti Vartiolinnan  omakseenvuonna 1947. Jonkin aikaa sen jälkeen rakennus toimikin kaupungintalona. Vartiolinnan säätiöiminen oli vain muutamasta päivästä kiinni. Vartiolinnan seinistä on vielä löydettävissä merkkejä vanhoista logoista, sillä rakennus on suojeltu...

                       
 Pihan laidasta löytyy useampia kivipaaseja.

Teatterin edustalta löytyy myös patsas...

Varat patsaaseen on kerätty  Kerttu Peltoniemen johdolla. Patsas esittää ruusua kantavaa lottapukuista "komiaa pohjalaisnaista."Taideteos on kuvanveistäjä Pekka Jylhän tekemä.
Teos julkistettiin 7.9.2008.

Ja kun itse teatterirakennukseen menee, niin löytyyhän sieltkin toisesta kerroksesta huone, joss on aiheeseen liittyvää esineistöä lasivitriiissä...

LÄHTEET:
Lottapatsas paljastettiin Vartiolinnan edustalla.
http://www.pohjanpalo.fi/kokkolan_lyseo.shtml [uettu 3.12.2011]

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. Järjestöjen lakkauttamisesta 50 vuotta.
http://www.porstuakirjastot.fi/files/146/Suojeluskunnat_ja_Lotta_Svard.htm [Luettu 3.12.2011]

Teatteritalo Vartiolinnan historia
http://www.teatteri.kokkola.fi/teatterin-esittely/ (Luettu 3.12.2011]

Jalkaväkirykmentin muistomerkin äärellä

Edellisessä kirjoituksessa käveleskelin Katariinanpuistossa. Tällä kertaa jatkamme piipahdusta samaisessa puistossa, mutta kurkkaamme sen Torikadun puoleiseen reunaan, jossa ylväänä ja suoraryhtisenä seisoo muistomerkki.

Tämä muistomerkki  on pystytetty muistoksi keskipohjalaiselle Jalkaväkirykmentille 29, joka lähti sotaan juhannusviikolla 1941.

Muistomerkki  on pystytetty rykmentin perinnetoimikunnan sekä Kokkolan kaupungin aloitteesta.

Jalkaväkirykmentti eli JR 29 oli11. Divisioonan yksikkö jatkosodassa. 11. divisioona tunnettiin myös nimellä "Iskevä kiila." Sen perusti Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Kokkolan suojeluskuntapiiri.

Rykmentti keskitettiin  Pohjois-Karjalaan ja rajalle. Taistelujen tuoksinassa tutuiksi lienee tulleet  mm. sellaiset nimet kuin Hyrsylä, Yläjoki, Prokkola, Teru, Vilga ja Summa...

Jalkaväkirykmentin komentajana toimi entinen IKL:n kansanedustaja, everstiluutnantti Paavo Susitaival.

Asemasotavaiheen alkumetreillä keväällä 1942 jo loppuun kulunut JR 29 lakkautettiin. Vanhemmat miehet,  eli 1911 tai ennen sitä syntyneet, kotiutettiin, mutta nuoremmista miehistä muodostettiin uusi yksikkö.

Rykmentti ennätti marssia olemassaolonsa aikana kolmattatuhatta kilometriä, ottaa vangiksi seitsemisensataa  ihmistä, vallata panssarijunan ja sotakalustoa sekä  kaksikymmentäviisi hyökkäysvaunua.

Vaikka rykmentti oli olemassa vain vajaan vuoden verran, siitä muodostui tiivis yhteisö. Sodan jälkeen rykmentin jäsenet toimivat hyvin aktiivisesti aseveli - ja perinneyhdistystoiminnassa. Yhteisiä muistoja kokoamaan perustettiin myös vuosittain julkaistu "Rykmentti muistelee"-lehtinen.  

  Jalkaväkirykmentti menetti olemassaolonsa aikana yli 400 miestä.

Muistomerkin keskiosan tummassa laatassa  lukee pysähdyttävästi:"Me lähdimme vapauttamme puolustamaan."

 

Muistomerkin alaosassta löytyy myös erillinen laatta, josta löytyy tietoja kohteesta.

LÄHTEET: Kokkolan historia IV. 1994.  Kokkolan miehet ja maanpuolustus. S. 539.[Luettu 5.11.2011.]

Laitinen, Antti. Reserviläisrykmenttinä jatkosodassa - JR 29 vuosina 1941-1942.Jyväskylän yliopisto. Pro Gradu. 2011.

Pohjanmaan maanpuolustaja. No.4. 2009. Rykmentin mentävä aukko Keski-Pohjanmaan historiassa sulkeutuu. [Luettu 5.11.2011].