Mestauskivi Lohtajalla

Loppukesästä ajelin Kokkolan  sivukyliä. Pitkän ajelun päätteeksi pysäköin  autoni Lohtajan  hautausmaan parkkipaikalle, Ylitin  Karhin kylätien ja astelin viitoitettua  polkua muutaman metrin metsään. Siinäpä se. Mestauspaikka. Koruton, vanha  musta kyltti pysäyttää samalla kun opastaa. 

Kohteeni löytyy ns. Yhdystie 7715 varresta. Noin 15 kilometrin mittaisen tien ympäristö on määritelty maiseman vaalimisen ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeäksi alueeksi. Tie kulkee historiallisen Pohjanmaan Rantatien ja myöhemmän vanhan  Valtatie 8 linjauksen mukaisesti. Tämä kohde löytyy myös Lohtajan kulttuuripyöräreitin yhtenä kohteena.

Vähän pyörittelen päätä polkua kävellessäni. Itse mestauskiven vieressä ei ole mitään informaatiota.  Olisi voinut olla jokin lyhyt kertomus. Ja nimen omaan kiven vieressä. Nyt kivi ikään kuin uppoaa ympäristöönsä ja hetken aikaa arvuuttelen, olenko edes oikealla paikalla. Mutta kuten huomaatte kuvasta - paljon asteltu polku johtaa kivelle. 

Perimätiedon mukaan kiven päällä on mestattu kuolemantuomittuja. Tiedetään, että viimeksi paikkaa on käytetty mestaukseen vuonna 1796. Silloin eräältä piialta katkaistiin kaula rangaistuksena lapsenmurhasta.

Ihmettelen, ettei mistään löydy aiheesta sen enempää tietoa.  Siispä itse etsimään. Oikeastaan tämähän onkin mielenkiintoisempaa näin. Etsimisen ja löytämisen riemu on käsinkosketeltavissa!  Pitäisi siivoilla tulevan  viikonlopun rippijuhliin, mutta nyt ei malta päästä tätä juttua pois käsistään!

Lohtajan kirkonkirjoista löytyy kuin löytyykin tarkempaa tietoa! 30.7.1796  on kuollut og. eli naimaton Susanna Johansdotter Antila. Hänen mainitaan olevan Antilan talosta, Karhin kylästä.  Hautauspäivästä on vain lyhyt maininta pelkästä vuodesta 1796.

Lohtajan haudattujen kirjassa maininta mestauksesta löytyy yllä olevassa kuvakaappauksessa riviltä kolme. Selitteenä kuolinsyylle on maininta "halshugg.tär.barnsmord." Huh, eli kaulasta katkaistu lapsenmurhan vuoksi. 

Ja vihdoin Susanna löytyy rippikirjoja selaamalla Lohtajalta Hillilän talon piikana! Tämä tieto löytyy Lohtajan rippikirjasta vuosilta 1789-1775. Sen mukaan hän on syntynyt 3.9. 1774. Susanna on rippikirjan mukaan ollut viimeisen kerran ripillä 21. 6. 1795. Lukutaitomerkintöjä Susannalla ei piikomispaikan talossa ole. 

Rippikirjassa Susannan piikatalon isäntäparina mainitaan Joseph Jakobsson Hillilä ja Anna Eliaantytär os. Purontaka Kannuksesta. Tosin emäntä Anna on ennättänyt jo kuolla vuonna 1788, autuaasti ennen Susannan lapsenmurhaa. On varmaan ollut isäntätalolle rankka juttu piian paljastuminen lasepnmurhajaksi ja vielä piian mestaus. 

Rippikirjamerkinnässä Susanna puolestaan on Hillilän talon rippiluettelossa viimeisenä. Yleensä sivun loppuun on laitettu palkolliset, kuten tämänkin piikatytön tapauksessa. Rippikirjassa on lisämerkintä, joka on suomennettuna "Saapui kappalaisen Pehr Zimmermanin 6.1.1794 antamalla todistuksella. " Tuohon aikaanhan pappi kirjoitti erillisen muuttotodistuksen toiseen seurakuntaan matkaavalle. Kaikkitietävä googlaustoiminto tarjoaa tietoa, että Pehr Zimmermann toimi Toholammin seurakunnassa kappalaisena tuohon aikaan. Siispä penkomaan Toholammin kirjoja. Työni palkitaan lopulta ja saan myös muilta sukututkimusta harrastavilta vinkkejä. Olo on kuin salapoliisilla...

Susannan lapsuuden  kotitalo on kimurantti selvitettävä vanhoista kirkon kirjoista., koska en juurikaan tunne seudun vanhaa  talojen nimistöä tai kylien järjestystä. Niiden hallitseminen auttaisi paljon. 

Lopulta selviää,  että Susannan isä oli uudisasukas Juho Matinpoika Antila, ent. Pajala. Hän oli syntynyt 23.11.1735 Kannuksen Kerolassa ja kuoli 15.12.1802 Toholammin Anttilassa. Susannan äiti puolestaan oli Anna Laurintytär Suonperä, s. 25.8.1739 ja kuoli 26.8.1811 Lestijärven Änäkkälässä. Lapsia heillä oli kaikkiaan kahdeksan, joista Susanna (s. kastettujen luettelon mukaan  4.7.1774 Antila, Olkkolankylä, eli pientä heittoa eri tiedoissa) oli  syntynyt seitsemäntenä. Aikaisemmat lapset näyttävät syntyneen Kälviän Pajalassa.



Toholammin - Susannan  lapsuusseurakunnan  rippikirjamerkinnässä -  näkyy paljon lukumerkintöjä, ja vielä viimeisenä rippikirjan vuotena 1792, Susanna on asunut lapsuuskodissaan.

Vuonna 1793 Susanna näyttää olleen seuraavan rippikirjan mukaan  viimeisen kerran ripillä lapsuustalossaan. Hänen nimensä eteen on piirretty risti, mutta yllättävästi kuolemasta ei ole muuta mainintaa.

On siis niin, että Susannan vanhemmat ovat vielä olleet elossa mestauksen tapahtuessa. Lienee ollut hyvin ahdistava asia sen ajan yhteiskunnassa.

En tiedä, kenen toimesta mestaus Lohtajalla suoritettiin - yleensähän pyövelin tehtäviin kuului myös saattaa mestattu hautaan. Siksi haudattujen kirjassa   mainitaan pelkkä hautausvuosi -1796 - ei hautauspäivää, kuten yleensä on tapana. Mestaaja teki yleensä erillisen reissun mestauksen jälkeen ja toimitti hautaan laiton. Mestaajan työstä voit lukea lisää aikaisemmasta tekstistäni. 

Yleensä mestatut  haudattiin mestauspaikan lähelle siunaamattomaan maahan. Sitä ennen ruumis joko teilattiin tai poltettiin roviolla.  En tiedä, onko Susannan hautapaikasta säilynyt perimätietoa. Tuskin, sillä käsittääkseni pyöveli hoiti hautaamisen yleensä huomaamattomasti.  Todennäköisesti Susanna lepää jossain hyvinkin lähellä kiveä - oletukseni on, että pyöveli ei vaivautunut murhattua kovin kauas kuljettamaan. Siihen aikaan asia koettiin pelottavana ja uskon, että haudalla käyntiä vältettiin pahojen  henkien pelossa. Olihan mestattu laitettu siunaamattomaan maahan. Tämä siis oma olettamukseni. 

Tämä tarina oli karu. Tuon ajan yhteiskunnassa aviottoman lapsen saaminen  on ollut häpeällinen asia. Lapsenmurha on ollut nurkkaan ajetun, epätoivoisen nuoren naisen teko. Aiheen käsittelyä olisi mielenkiintoista jatkaa  etsimällä mahdollisia tietoja ripittäytymisestä sekä tuomiokirjojen tekstiä.

Ps.1. Jutun julkaisun jälkeen kuulin mutkan kautta, että kyseinen piikatyttö olisi tappanut lapsensa hukuttamalla. Onko tästä mahdollisesti jollain  lisää perimätietoa? Tai tietoa lapsen isästä? Tai mitään muuta?

Ps. 2.  Näköjään kiinnostus näihin vanhoihin  rangaistustapoihin on kasvamassa. Kuinka ollakaan, niin Yle julkaisi 3.12. 2017 mielenkiintoisen kolmeminuuttisen juuri tältä samaiselta mestauspaikalta! Hienoa ja kannattaa katsoa linkki ja video alta!

Ylen video

LÄHTEET:

Paikkakertomuksia Keski-Pohjanmaalta.Pohjanlahden rantatie-hanke. Olli Rosenqvist. Turun yliopisto 2011. 
[https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/72442/pohjanlahdenrantatiehanke_keskipohjanmaa_2011.pdf?sequence=1] Luettu 12.11.2017. 

 Yhdystie 7715. Wikipedia. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdystie_7715] Luettu 12.11.2017. 

Yle Areena. Menneinä vuosisatoina sadat naiset saivat Suomessa kuolemanrangaistuksen vastasyntyneen lapsensa murhasta.