sunnuntai 2. huhtikuuta 2023

Anna Kumpilainen syytettynä noituudesta

Palasin pitkästä aikaa Perttu Immosen upeaan tutkielmaan. Immonen kertoo tekstissään, kuinka käsitykset suomalaisten noitataidoista elivät yhä 1700-luvulla ja sen jälkeenkin.

1690-luvulla noituussyytteen sai Kälviän Kumpulan talosta lähtöisin ollut kerjäläiseukko. Hän oli Anna Erikintytär Kumbulainen. Annalla oli lisänimenä träfot, joten hänellä lienee jostain syystä ollut puujalka. Olisipa mielenkiintoista tietää lisää tuostakin. Anna on tuomittu vuonna 1690 irtolaisuudesta. Lisäksi tuli sakkotuomio ja kirkkotuomio kerjäämisestä. Anna on käräjillä myös 1693. Tällöin kälviäläinen Matts Erikinpoika oli haukkunut Annaa maankiertäjäksi ja noita-akaksi (landzlöperska och trullkåna). Matts oli myös lyönyt Annaa, jonka jälkeen Annan suusta ja nenästä tuli verta.

Varmaankin status oli Annalla huono, sillä vaikka Annaa oli satutettu, hän joutui käräjillä syytetyksi. Perusteena oli se, että Anna oli pahoinpitelyn jälkeen uhannut tekevänsä Mattsin kipeäksi sekä noituvan tämän silmät käyttämällä "Uusikaarlepyyn peeveliä" tai "Lapin noitia." Käräjillä puhuttiin myös, kuinka Anna oli aikaisemminkin tuomittu taikauskosta ja loitsujen luvusta. Lautamiehistö totesi hänet myös ylipäätään kiukkuiseksi ja paheelliseksi henkilöksi.

Anna kuitenkin vapautettiin noituussyytöksistä, koska mikään Annan laatimista ennustuksista ei ollut käynyt toteen.

Immonen toteaa, että Anna oli suomenkielinen ja että suomenkielinen väestö ja etenkin naiset oli yliedustettuna noituudesta syytettyinä. Noituuskäräjiä käytiin etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Ennustukset eivät ylipäätään tuntuneet menevän ihan nappiin. Anna oli kerjuulta tullessaan ennustanut, että hän kuolee vuoden sisällä. Annan kerrotaan todenneen "Jos ei Jumala minua tapa, sitten paha." Mutta tämäkään ennustus ei toteutunut.

Annan kanssa käräjöinyt Matts Erikinpoika uskoi että hän oli välttynyt Annan noituudelta lyöntiensä vuoksi. Lyöntien seurauksena noituminen oli  kohdistunut Mattsin siskoon Susannaan. Susanna oli tullut kesällä kipeäksi.

Käräjillä Annan osuutta ei pidetty järin vakuuttavana. Anna ei ollut ollut Susannan kanssa riidoissa. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus vapauttivat Annan noituussyytteistä.  Anna  kuitenkin tuomittiin sakkoihin ja kirkkorangaistukseen puheistaan. Hieman jopa hupaisaa, että Matts Erikinpoika ei saanut minkäänlaista rangaistusta lyönneistään. 

Karin Jönsdotter Borg  (s. n. 1673) puolestaan kääntyi Annan puoleen sairauden vuoksi vuonna 1702. Karinin kerrotaan todenneen, että mikäli sairaus oli Jumalan langettama, hän kantaisi sen, mutta mikäli se oli ilkeiden  ihmisten aiheuttama, hän haluaisi parannuksen. 

Karin antoi Annalle 12-äyrisen rahan.  Sen jälkeen Anna oli voinut kuivan puukappaleen avulla vahvistaa, että vaivat olivat peräisin ilkeistä ihmisistä. Anna  oli kylvettänyt Karinin, joka palasi kylvetyksen jälkeen kotiinsa. Karin ei kuitenkaan tuntenut oloaan parantuneeksi. 

Muutama päivä myöhemmin Anna tuli Karinin kotiin ja käski Karini juoda paloviinaa. Siihen tulisi sekoittaa yrttejä. Anna hieroi Karinin selkää rasvamöhkäleellä. Karin oli tuntenutkin hoidon jälkeen olonsa paremmaksi. Anna tuomittiin kuitenkin tästä kolmannesta rikoksesta 40 hopeatalarin  maksuun ja myös anteeksipyyntöön sekä julkiseen rippiin. 

Karin kuoli 4.12. 1737 Kaarlelassa Vittsarin Stormhongassa. Karinin puoliso oli Johan Simonsson Storhonga-Fordell, s. n. 1678. K. 14.1.1763 Kaarlela, Vitsari, Fordell. Lapsena mainitaan Matts Johansson Storhonga-Fordell, s. 17.9.1710 Kaarlela, Vitsari, Storhonga, k. rakkokivitautiin 11.11.1771 Kaarlela, Vitsari, Fordell

Yllä: Kaarlelan seurakunnassa haudattu 4.12.1737 Johan Storhångas hustru Carin  Jönsdotter


LÄHTEET: 

Carin Jönsdotter Borg. Geni. [https://www.geni.com/people/Karin-Borg/6000000003352048246] Luettu 19.3.2021.

Immonen, Perttu. Drengpoikia ja hurrikkaita. Kielirajavyöhyke ja sen vaikutukset Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieliseen  maaseutuväestöön 1600- ja 1700-luvuilla. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. 2014. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136149/drengpoi.pdf?sequence=1&isAllowed=y] Luettu 6.1.2021. 

Suku -Index of. >Linnusperän suvut.  [https://www.google.com/search?q=linnusper%C3%A4suvut+1600-luku&oq=linnusper%C3%A4suvut+1600-luku&aqs=chrome..69i57j0i333.11733j0j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8] Luettu 3.1.2021. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti