Alvar Åkermanin rakennusperintöä Kokkolassa, osa 5

Ja Alvarin rakennusperintökohteet sen kuin jatkuvat. 

Saavun todella ison, keltaisen puurakennuksen viereen. Se on Kansakoulunkadulla  lähellä Trivselvrånin päiväkotia. 

Rakennuksen tunnistaa erikoisesta kattomuodosta sekä ruudukkaista ikkunoista, joita on ensinnäkin hyvin monen kokoisia ja isoissa laseissa on alaosa jälleen isompaa lasitilaa ja yläosa pikkuruutua, kuten pienimmissäkin ikkunoissa.

Samaisella Kansakoulunkadulla on useampia Åkermannin taloja. Mäntykankaalla onkin niin kutsuttu RKY-alue. Siellä on kaikkiaan yli 20 Åkermanin suunnittelemaa taloa. Ihan kaikista kohteista en pääse varmuuteen.

Taloissa on sekä  huvila-,  jugend- että klassismityyliä. Tämä katu on erittäin kiinnostavaa aluetta kokonaisuutena ja idyllinen katu käyskennellä erityisesti kesäisin. Mäntykankaan alue on muutoinkin komeillut viime viikkoina omalaatuisuutensa ja uusien suunnitelmiensa vuoksi lehdissä.

Entisen Renlundin koulun lähistöllä on aivan ihastuttavan idyllinen aukea, jonka läheisyydessä on kiehtovia taloja. Olen niitä katsellut vuosien varrella ohi kulkiessa usein. En vain aiemmin tiennyt niidenkin olevan Åkermanin työtä. 

Taaempana olevan vaaleamman talon Åkerman suunnitteli  opettaja Kuleniukselle. Etummainen talo  rakennettiin samoilla piirustuksilla hänen kollegalleen, opettaja Viklundille. 

Tämä alakuvan talo onkin kivitalo. Sen katto  edustaa taas tuttua tyyliä, kuten ikkunatkin yläosan pikkuruutuineen. Lisäksi tässä talossa on Åkermanin suosimia puoliympyrän muotoisia pikkuikkunoita ja kiinnostavana yksityiskohtana pienen pieni parveke, joka aukeaa kadun suuntaan.

Nämä erikoiset, keskenään samaa tyyliä henkivät taloset, ovat aikoinaan olleet siis opettajien asuntoja.  Samojen piirrustusten pohjalta on laadittu kaksi samanlaista  taloa. Voih...Eipä taida enää juurikaan tällaisia työsuhde-etuja olla tarjolla...Rakennukset on sopeutettu ympäristöönsä upeasti! Nämä talokaksoset ovat vuodelta 1912,  joten ikää niillä on jo hulppeat 110 vuotta!

Mielestäni näissäkin Åkermanin taloissa kajastaa englantilainen arkkitehtuuri. Voi, miten pidänkään näistä!

Vesitorninkadullakin on useampia Åkermannin taloja, mutta en  pääse kaikista aivan täyteen varmuuteen.  

Tämä Vesitorninkadun talo on aika iso - tuttua tyyliä taas! 

Sitten lähelle Katariinan kalmistoa, Vesitorninkadun kulmaukseen. 

Onpa tutun näköisiä ikkunamuotoja ja ison talon komeutta. Tämä talo on alkujaan vuodelta 1914. 

Tämä  alla oleva uljas  rakennus sijaitsee aivan lähellä entistä Eva Blomin koulua, Itäisen Kirkkokadun ja Härnösandinkadun kulmauksessa. Ja olikohan vielä niin, että Alvar on itse asustellut tässä talossa aikoinaan. Talo on rakennettu 1917. 

Aivan  siinä lähellä sijaitsee myös tämä alla oleva talo. Valitettavasti nyt jäi unholaan kadunnimi, joten en kirjoita mitään, etten kirjoita väärin...

Urheilukadun kohdilla näkyy kaunis, hyvin hoidettu ja isohko puurakennus. Talossa on monta tuttua Åkermannin rakennusten elementtiä. Ensimmäiseksi talon tunnistaa Alvarin tekeleeksi ikkunaruudutuksesta.  

Toisekseen kattorakenteissa on taas Alvarille ominaista särmikkyyttä. Pienet ikkunaerkkerit katonrajassa ovat sympaattiset. 

Rakennus on kauniilla ja rauhaisella  alueella kävelykadun vieressä. 

Alvar Åkermanin maamerkkejä on ikkunoissa muutoinkin kuin vain lasien yläosien ruudutuksessa. Ikkunat ovat monen kokoisia ja se tuo talolle huvikumpumaisen pilkkeen. 

Ja sitten taas Huvilakadulta löytyy pientalomaisempaa Alvaria. 

Ja vielä helmenä pohjalla tämä Puistokadulla komeileva, iso, vaaleanpunainen talo. Se on mielestäni ehdottomasti edustavin julkisivultaan kaikista. 

Upeat yksityiskohdat julkisivussa kiehtovat!

Muutoinkin talon väritys on ihastuttava ja leikatut koristelaudoitukset kruunaavat komeudellaan. 

Tämä rakennus on sen verran rauhaisassa kulmauksessa, että en ollut vahingossakaan koskaan sitä aikaisemmin nähnyt. Olin oikeastaan aivan mykistynyt talon suuruudesta ja kauneudesta ja sen hyvästä hoidosta!

Alvar Åkermanin yksityistaloja on sen verran paljon Kokkolan katukuvassa, etten ihan kaikkea ole kuvaillut. Osasta en päässyt aivan varmuuteenkaan, joten  rajasin sen perusteella jo monta kuvauskohdetta pois. 

Alvar Åkermanin rakennusperintöä jatkuu vielä jossain vaiheessa. Vielä on läpikäymättä julkisessa käytössä olleita Åkermanin rakennuksia.  

Karppilammella

Tällä kertaa käväistään lähellä kaupunkikeskustaa, nimittäin Pikiruukissa Karppilammella.  Alkujaan karppilampemme oli pelkkä lampi Pikiruukin alueella, joka päätettiin kunnostaa vuoden 2011 asuntomessuja varten, koska lampi sijaitsi messualueelle kulkevan tien vierustassa. Lampi pumpattiin ensin puhtaaksi ja poistettiin sen pohjasta lietettä. Lammen pohjaan aseteltiin suodatinkangas ja päälle hiekkaa. Lammen yleiskuvaa kaunistettiin tekemällä lammen keskelle pieni saari, jonne pääsee kävellen siltaaa pitkin kulkemaan. Karppeja istutettiin lampeen  vuonna 2010.

Karppihan on särkikala. Tosin sen säilyvyys Suomen vesissä on riippuvainen istutuksista. Karppi ei siis lisäänny luonnonvesissämme. Karpit saattavat kasvaa todella suuriksikin, painoa voi olla pitkälti toistakymmentä kiloa Suomenkin oloissa.

Karppi selviytyy melko vähähappisessa vedessä, koska se kykenee ottamaan happea vedenpinnan yläpuolelta. Karppihan puhdistaa vesistöjä, se syö kasveja ja pieneliöitä lammen pohjasta. Karpit oleilevatkin enimmäkseen lammen pohjassa. Minäkään en onnistunut kuvauspäivänä näkemään ensimmäistäkään karppia. 

Pikiruukin lammessa on sekä suomukarppeja että  peilikarppeja. Nykyään lammessa on talvisin hapetuslaite estämässä kalojen tukehtumista.  Ilmastuslaite on käynnissä tarpeen mukaan.

Kokkolan Puistot ja viheralueet-yksikkö ruokkii Pikiruukin lammen karpit säännöllisesti tiistaisin ja torstaisin kello 10.00. Karppien säännöllisellä ruokkimisellä pyritään vähentämään vääränlaisen ja lintujen -etenkin lokkien - oleskelua paikalla. Ruoaksi karpit saavat kalanrehua. Myös yleisöllä on mahdollista osallistua ruokintaan kaupungin ruokinta-aikoina.

Ruokaa kaloille ei saa omatoimisesti mennä heittelemään lampeen, koska esim. leivän- ja pullanpalat jäävät kellumaan lampeen ja houkuttelevat paikalle lintuja. Retkeilyyn ja oleiluun alue sen sijaan sopii mainiosti. Lammen pystyy kiertämään ympäri sen rantaa pitkin. Tämä olisi muuten oiva paikka järjestää sauvakävely- tai rollaattoriliikuntaa vanhuksille sekä pieniä maastojuoksuja tai hiihtolenkkejä pikkuepeleille.

Saareen kävellessäni harmaalokki päivysti terävän näköisenä sillankaiteella. Alueen ympäristö on rauhallista, vaikka vieressä on omakotitaloalue ja kadun toisella puolella kerrostaloja. Lammen keskellä saaressa tuntuu kuin olisi etäällä kaikesta. Jotenkin aivan oma, pieni ja rauhaisa paikka. Aivan luxus!

Itse Karppilammen saari on mielestäni aivan ihastuttava. Altankivilaatoitus tekee maapinnan täydellisen siistiksi. Ja katos keskellä saarta on kiva. Niin -sillasta puhumattakaan. Lämpimänä kesäpäivänä voisin kuvitella istuvani lammen reunalla ja kuuntelevani vaikka livemusiikkiesitystä, jossa muusikot soittaisivat saaressa katoksen alla...

Heinäkuun lopulla paikalla käydessäni lammessa oli upeita,  vaaleanpunaisia lumpeenkukkia. Aivan kuin satulammessa...Taitaa olla kaupungin puutarhureilla taas kätösensä tässäkin asiassa pelissä. Aivan loistava paikanvalinta näille kukille!

Vahtia lammen rannalla piti sinisorsapariskunta. Siellä ne torkkuivat kesäunta lammen reunalla. Kannattaa muuten muistaa, että Karppilampi ei ole sovelias uimapaikka ihmisille - eläimillä on omat lupansa täällä uiskenteluun.:) Vesi vaíhtuu heikosti ja lammessa ei suoriteta vedenlaadun mittauksia. Karpit myös  stressaantuisivat uivista ihmisistä ja huonolla tuurilla tarkastamaton vesi saattaa aiheuttaa sairastumiasiakin...

Aivan ihanaa, että tällainen lampi on lähellä kaupunkikeskustaa meidän  silmänilona!

LÄHTEET: Karppi.  SKES.Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ry. [https://www.skes.fi/karppi] Luettu 12.9.2020. 

Kaupunkikeskustan uudet istuimet

Kokkolan keskustassa liikkuessani tuli vastaan kauniiden kukkaistutusten lisäksi uuden uutukaisia penkkejä. Tässä pikainen silmäys niihin!

Kaupunginkirjaston tasanteelle näyttävien kukkaruukkujen lomaan on tuotu viininpunaisia muovipenkkejä, jotka ovat muotokieleltään tyystin kaupungin aikaisemmista  istuimista poikkeavia, mutta sopivat kuin silmä päähän näiden kukkaruukkuijen vierustoille. 

Istuimet luikertelevat s-tyyliin kukkaistutusten läheisyydessä. Juuri ennen kuvaushetkeä on satanut, joten en viitsi istuutua penkeille tällä kertaa, eikä niillä näy muitakaan istujia. Istuimet muodostuvat erillisistä paloista ja yhteen liitettynä muiodostavat kivoja, kaarevia muotoja.

Jää vaivaamaan, mistä moiset penkit on hankittu ja pyörin istuinten ympärillä, kunnes huomaan eräässä istuimessa tekstin  Lopp Arc. Ihan pakko googlata! Löydänkin kivan tekstin, jossa yritys  nimeltään Vitreo kertoo tuotteistaan "nykyajan käräjäkivinä. " Tuotteilla pyritään niin sanottuun sosiaaliseen kalustamisen ajatukseen. Ideana on, että tuotteiden käyttäjät voivat nauttia ulkoilmasta, maisemasta ja toistensa seurasta. Tässä kohtaa tulee tunne, että oikeassa paikassa istuimet ovat!

Tässä voisi kauniina kesäpäivänä  vaikka katsella ohilipuvia ihmisiä tai odotella lähitienoolta lähtevää junaa saapuvaksi. Kiva, kun istuinten muotoa voi  muunnellakin!

Viereiselle kävelykadulle on myös saapunut erä uudenkarheita istuimia, siellä ne ovat puisia. 

Penkkejä on useampaa eri mallia, aika kivoja oikeastaan kaikki! Erityisesti tuo kolmeen suuntaan haarautuva penkki mahdollistaa  useamman istujan eri seurueessakin. 

Osassa istuimia on myös pienet pöytätasot. 

Olipa kiva piristys piipahtaa keskustassa näitä katselemassa!

LÄHTEET: Vitreo. [http://www.vitreo.fi/vitreo/] Luettu 5.8.2020.