Lankalauantaina

Meidän kylällä roihuaa tänäkin pääsiäisenä kunnon pääsiäiskokko!  Nuorimaiseni on kyhännyt sitä kasaan neljän kaverinsa kanssa jo useamman viikon. Täytyy sanoa, että kokon kasaaminen on käynyt kunnon kuntoilusta! 

Pojat nimittäin innostuivat, kun vinkkasin, että naapurin isäntä varmaankin olisi mielissään, jos pojat raivaisivat sitkeästi ojan varresta esiin puskeneet puut ja pensaikot kokkovärkiksi.  No, myönnän, oletin, että innostus kestää korkeintaan päivän, pari. Vaan vielä mitä - pojat ovat iltojensa iloksi rehkineet ja huhkineet kunnolla. Siellä on pokasaha laulanut ja kirves paukannut vinhaa vauhtia. Uskoisitteko että alla olevan ojan koko  reuna molemmin puolin oli puiden peitossa...

Useampi veikkasi että kokko ei taida syttyä, kun se on täynnä märkiä puita. No, pojat etsivät vielä kokkoonsa kasan kuusen havuja  sekä viisi vanhaa joulukuusta:)  Alle virittivät  kunnon nuotion. Ja niin vaan syttyi!

Tuli. Siinä on jotain hyvin alkukantaista voimaa. Jopa nykyajan ihminen on  innoissaan, kun tuli lupaavasti syttyy.

Meitä oli kokon ääressä koko naapuruston väki. Juttu luisti ja itsellenikin ilta oli virkistävää vaihtelua. Kun kokko hiipui, me vanhempi väki poistuimme paikalta. Nuori polvi jäi iltaa istumaan kokon äärelle raahaamiinsa rantatuoleihin:)))

Tätä tekstiä kirjoittaessa isompi poika lähetti minulle videoviestin Ylivieskan palavasta kirkosta. Se hiljensi. Olen tehnyt sen verran monta päivitystä kirkoista, että uutisen luettuani tunsin voivani  pahoin. Toivottavasti saavat edes jotain arvokkaista esineistä pelastettua!

                                   Valoisaa pääsiäisen aikaa joka tapauksessa jokaiselle lukijalle!

Lankalauantaina

 

Pääsiäistä on tullut vietettyä pohjalaisittain perinteiseen tyyliin. Aamupäivällä trullit kiertelivät talosta taloon. Omasta talostamekin vielä yksi trulli lähti pääsiäiskirjeineen ja trullikamppeineen kiertelemään ovelta ovelle...Niin, pohjanmaalla tosiaankin virpomista harrastetaan vasta lankalauantaina, vaikka suurimmassa osassa Suomea virvotaankin jo Palmusunnuntaina. 

 

Suomalaiseen pääsiäiseen liittyy hyvin paljon vanhoja tapoja ja uskomuksia. Osa niistä tulee jopa pakanuuden ajoilta saakka. Tavoissa ja kansanuskomuksissa on nähtävissä selkeää kaksijakoisuutta; hyvä ja paha, pimeys ja valkeus kilvoittelevat keskenään.

 

 

 

 

 

Viikon varrella pihapiiristä on kerätty risuja. Kotoa kaadettiin yksi puu pihaa varjostamasta ja kertyneet oksat kiikutettiin peltoaukealle kottikärryllä. Pieni kokko riittää meidän naapurustolle perinteisesti. Mitään massiivista ei edes haikailtu...

 

 

 

Isompiakin kokkoja seudulla oli tarjolla. Päivällä ajelimme Rödsön kylän kokon ohitse. Oksia oli lastattu hiiapilla korkeuksiin...Lisäksi kokkoja löytyi ainakin Mesilästä ja Halkokarilta.

 

 

Meidän seudulla kokkoja ei poltella juhannuksena. Pohjanmaalla esiintyvä pääsiäiskokkojen polttaminen on pakanallinen jäänne, jolla uskottiin karkoitettavan pahoja henkiä ja noitia, trulleja.

Ajatuksena oli, että noidat tekevät työtä pimeässä -valoa ne pelkäävät. Noitia ajateltiin olevan liikkeellä eniten juuri pääsiäisyönä. Sen vuoksi sytytettiin kokkoja; mitä korkeampia, sen parempi.

Perinteisesti risujen kokoaminen on ollut lasten työtä. Tästä tavasta ainakin meillä on edelleen pidetty kiinni -pojankepelit rakastavat kokon kasaamista...

 

 

 

Oma pieni kokkomme sytytettiin illan hämärtyessä. Tänä vuona sytytys kävi kuin tanssi ja sääkin oli tuuleton.

 

 

 

Aikansa tulta kohennettuaan lapset haluavat päästä nopeasti grillaamaan perinteiset makkarat puskista katkaistujen keppien päässä kokon hiipuvalle hiillokselle...:)

 

 

 

Kaunis on hämärtyvän illan ja vahvan valon kontrasti!

 

 

 

 

LÄHTEET:Wiirilinna: Pääsiäiskokkojen ja trullien aikaan. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/trullien.htm] Luettu 31.03.2013.

Pääsiäiskirjeet Kokkolassa

Juuri kun alunperin ulkopaikkakuntalaisena olen koko viikon kummastellut, mistä lienee kylämme pääsiäisperinne jakaa pääsiäislauantaina pieniä pääsiäiskirjeitä naapurustossa ovelta ovelle, löydän sanomalehdestä jutun asiaa koskien!

Olen nimittäin vuosia ihmetellyt pienen ruotsinkieleisen kylämme perinnettä, jota ei ollut omalla seudullani Etelä-Pohjanmaalla. Toisaalta sitä ei näytä olevan myöskään Kokkolan suomenkielisten keskuudessa tai kovin yleisesti missään muuallakaan. Oppilaani ovat ainakin olleet aivan ymmyrkäisinä aina, kun olen kertonut meidän perheen pääsiäistavasta... Ruotsinkielisillä kylämme lapsillä perinne pääsiäiskirjeistä sitä vastoin elää edelleen vahvana.

Lehtijutun innoittamana hyppään autoon ja huristelen Kokkolan keskustan kauppakeskus Chydeniaan. Sinne on nimittäin pystytetty lasikäytävälle  kokkolalaisista pääsiäisperinteinteistä kertova pääsiäisnäyttely.Näyttelyn pystytyksestä on vastannut Eugen Söderström.

Kokkolassa on tapana, että täällä ei kierrellä virpomassa palmusunnuntaina, vaan pääsiäislauantaina pukeudutaan trulleiksi, jotka sitten kiertelevät talosta taloon kirjeineen. Suomenkieliset puolestaan jakavat koristeltuja pajunoksia trulleiksi pukeutuneina.. Kaikilla on kuitenkin tavoitteena saada karkkeja palkaksi kiertelystään.
Näyttelyn selkeissä ja paljon informaatiota antavissa esitetauluissa kerrotaan, että K.H.Renlundin museossa on tallella 58 pääsiäiskirjettä 1890-luvun alusta.

Näyttelystä löydän myös tiedon, että  pääsiäiskirjeet yhdistettynä trulliksi pukeutumiseen oli yleinen tapa Länsi-Ruotsissa  jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Sieltä se on levinnyt  myös Kokkolaan.

Kokkolassa löytyy tieto pääsiäistrulleista  vuodelta 1869 ja pääsiäiskirjeet mainitaan 1887.

Alunperin pääsiäiskirjeet tehtiin voipaperille. Muistan tämän hyvin vielä esikoiseni varhaisvuosilta. Poika on syntynyt 1995 ja isovanhempiensa kanssa oli tapana jo aivan pikkupoikana rustailla ihan aitoja, perinteisiä pääsiäiskirjeitä (påskbrev). Myös mieheni mielestä ainoat oikeat kirjeet tehdään voipaperille... Ideana oli nimittäin, että pääsiäisaiheisia kuvia piirrettiin voipaperin läpi.

Kaappien kätköistä löysin yhden vanhan pääsiäiskirjeen. Taitaa olla nuorimmaiseni pikainen sutaisu joltain vuodelta. Enää ei uhrata liikaa aikaa tekeleisiin...



Toisaalta poika aloitti tänäkin vuonna kaverinsa kanssa pääsiäiskirjeiden teon jo pari, kolme viikkoa sitten. Tekivät oikein sarjatyötä - toinen piirsi, toinen kirjoitti.  Huomisaamuna kaksi noidiksi pukeutunutta poikaa hurauttaa pölkupyörillä ympäri kylää suuren karkkisaaliin toivossa:)

Oleellista pääsiäiskirjeiden valmistuksessa on viimeistely. Kirjeet taitetaan aina saman kaavan mukaan. Näyttelystä löytyi tähän selkeä kuvituskin.Alunperin kanteen on kirjoitettu, kenelle kirje on osoitettu, nykyään nimiä ei näy.



Pojaltakin löytyy vielä juuri näin taiteltuja papereita lauantaita varten. Taas toisaalta kaverinsa ei osannut kyseistä taitoa...

Erittäin mielenkiintoinen tieto vanhoista tavoista löytyy lehden sivuilta ja näyttelystä! Siellä kerrotaan, kuinka 1800-luvun trulleiksi pukeutuneet lapset kiersivät trullimassa omien kauhojen kanssa keittiöstä keittiöön maistamassa pääsiäispuuroa!

Artikkelissa kerrotaan, että perinne on kuihtunut sotien jälkeen. Miehelleni kun luin pääsiäispuurosta, niin hänen ilmeensä kirkastui. Hän muisteli lapsuuttaan 1970-luvulla, jolloin eräässä kylämme talossa kaksi vanhapiikasisarusta aina tarjosivat puuroa trulleille. Mies naureli, että sinne taloon oli aina kammottavaa mennnä trulliksi...

Kun tarkemmin muistelimme, niin muistui tosin mieleen myös esikoisemme trullireissu muutaman vuoden takaa. Eräässä talossa vanhat naiset yrittivät tarjota puuroa. Pojat olivat kauhuissaan moisesta, mutta olivat kohteliaasti kieltäytyneet ja jatkaneet matkaa...Niin ne tavat - ja herkut - muuttuvat!

Alla hauska pääsiäiskirje puuroaiheesta. Sekin löytyi näyttelystä. Kuvan alle tein hyvin vapaamuotoisen käännöksen kirjeen tekstistä.

"Kaikki pojat kiiruhtavat maistaakseen puuroa.
Nyt kaikki eteenpäin kauha kädessä ennen kuin
trulli tulee ja syö puuron.
Kukkeli kuu, kello on seitsemän, etkö ole saanut puuroa
vielä, minä ja kaverini haluaisimme niin mielellämme
maistaa."

Vanhoissa pääsiäiskirjeissä näyttää olevan myös hartaammanpuoleista runoa. Tässäkin kuvan alla oma, suuripiirteinen käännökseni:

"Lennä pieni lintu iloisin terveisin
parhaat terveiset tulevat sinulle.
Mutta mitä sydämestä pyydän Jumalalta
sen se siiven alla piilottaa
Rukoustoivotus tulee rikkaudeksi.

Tulkoon siunaukseksi ja ylösnousemukseksi.
Lennä pieni kyyhkynen, tiedän että sinä
varmasti olet tervetullut.
Enkö  mielelläni haluaisikaan
matkalle, joka minulle on annettu.
Mutta toivotan puolestani
lämpimiä terveisiä rakkaalle ystävälleni.

Ja alimmaisessa kuvassa oma trullipoikani vuoden takaa. Maalaukset päivän rientojen jäljiltä jo kuvattaessa rupsahtaneet, mutta hyvin niillä karkkeja irtosi:)

LÄHTEET:
Trullihistoriaa Chydeniassa.Keskipohjanmaa-lehti. 5.4.2012.

Trulliperinteellä on Kokkolassa pitkä historia. [http://www.kp24.fi/uutiset/301687/Trulliperinteell%C3%A4-on-Kokkolassa-pitk%C3%A4-historia]  Luettu 6.4.2012.