Tänä kesänä kaupungilla kierrellessä katseeni on useamman kerran osunut paikkoihin, joissa on jollain tavalla esillä tervatynnyri. Niinpä tällä kertaa vilkaisemmekin tarkemmin, miksi noita tervapömpeleitä nykypäivän Kokkolan katukuvassa näkyy...
Kokkolan vaakunassa on kultaisella taustalla vaakatasossa tervatynnyri. Sen tapinreiästä sekä pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Ylimpänä vaakunassa on kreivikunnan kruunu merkkinä Kokkolan kuapungin kuulumisesta entisen Vaasan läänin ja Pohjanmaan alueeseen.
Kokkolan vaakunassa on kultaisella taustalla vaakatasossa tervatynnyri. Sen tapinreiästä sekä pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Ylimpänä vaakunassa on kreivikunnan kruunu merkkinä Kokkolan kuapungin kuulumisesta entisen Vaasan läänin ja Pohjanmaan alueeseen.
Kokkolan kaupungin vaakunan ovat suunnitelleet kaupungin vanhan sinetin pohjalta heraldikot Olof Eriksson ja Into I. Suominen 1956.
Yllä :
Kuningas Kustaa II Aadolfin 7.9.1620 allekirjoittama Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja. Rajauksessa näkyy kaupungin sinetti, kolmella liekillä palava tervatynnyri. (Kuva lainattu osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kokkola_perustamisasiakirja.jpg).
Tervatynnyri-tunnuksen muodostuminen Kokkolan vaakunaksi johtuu Kokkolan seudun historiallisesta elinkeinosta, tervakaupasta.
Kokkola oli Suomen suurimpia tervanviejäkaupunkeja aina 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Itse asiassa aikoinaan Kokkolassa valmistettin jopa kolmasosa koko Suomen tervasta!
Kokkolassa tervakauppaa yritettiin ohjata erityisille tervatoreille. Tällainen tervatori sijaitsi 1800-luvun puolivälissä nykyisen Englanninpuiston eteläpäädyssä. Olen kuullut kerrottavan että kun nykyistä puistoaluetta kunnostettiin, oli tervatorin paikka melko haasteellinen kunnostéttava, koska maa oli läpeensä tervan peitossa...
Terva siis säilytettiin ja kuljetettiin tervatynnyreissä. Yleensä tynnyrit tehtiin kuusipuusta.
Terva oli entisaikojen elämässä hyvin tärkeässä osassa jokapäiväistä elämää. Ensinnäkin tietysti kaikki alukset tervattiin, mutta tervaa käytettiin myös reenjalaksiin, puuesineisiin, ulkoseiniin... Omaa tärkeää osaansa terva on näytellyt myös kansanparannuksessa. Aika monelle taitaa olla tuttu hokema, että jollei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi:)
Kokkolassa saattaa törmätä tervanpolttoon jollain lailla liittyvään sanastoon usein, vaikkei tavallinen tallaaja sitä aina tule tiedostaneeksikaan...
Kokkolasta löytyy esim. Tervanpolttajankatu melko läheltä keskustaa. Erään kaupunginosamme nimi on Halkokari. Halkokari toimi 1800-luvulla tervanlastaus- ja varastointipaikkana.
Halkokarin alueella on myös Gamlakarleby Segelföreningen eli ruotsalaisen purjehdusseuran omistama Mustakari. Nimi tuolle alueelle on tullut siitä, että tervanpolttoaikoina paikka oli tunnettu mustan tervan peittämistä kallioista. Kokkolasta löytyy myös pienalue, jonka nimi on Pikiruukki. Pikiruukkihan tarkoittaa tehdasaluetta, jossa on poltettu pikeä.
Kokkolan ja entisen Kälviän rajamailla sijaitsee myös pieni järvi, jota on kutsuttu nimellä Tervajärvi.
Ehkä joku näkikin tällaisia kukkaistutuksia kesän 2011 asuntomessuilla... Astiassa siis tervatynnyrin muoto.
Kokkolan kävelykaduilla puolestaan voi istahtaa tervatynnyrin muotoisille penkeille.
Näitä tervatynnyripenkkejä näkyy olevan myös selkänojallisena mallina...
Tietysti tervatynnyrin voi bongata myös lippusalosta ...
Lähteet:Timo-Olavi Jalkanen: Kokkola teollisuusmatkakohteena. Promaint 7/2009. [http://www.tec.sci.fi/timojalkanen/journalist/kokkola-jalkanen.pdf] Luettu 18.8.2011.
Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriympäristöjä. -[http://museot.keski-pohjanmaa.fi/vah_erik_1.htm]. Luettu 18.8.2011.
Vilskettä tervatorilla [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/]. Luettu 18.8.2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti