Toivosen eläinpuistossa

Kuntaliitoksen myötä 1.1. 2009  entinen Kokkola laajeni. Nykyinen suurkokkola käsittää myös entiset Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Tähän asti olen postauksissani pysytellyt vain vanhemman Kokkolan alueella, mutta jatkossa toivottavasti välillä pääsen pistäytymään kuntamme laitaosissakin.

Tällä kertaa käväisemme  Toivosen eläinpuistossa ja talonpojanmuseossa. Paikka sijaitsee aivan 8-tien varrella kymmenisen kilometriä Kokkolan keskustasta Ouluun päin.

Kuvassa päärakennus, josta ostimme liput. Samassa rakennuksessa toimii myös kaffila ja tilan yläkerrassa myymälä, josta löytyy monenlaista kivaa käsityötä. Yllätyksekseni löysin muuten tästä myymälästä itselleni juorupeilin, jollaista aikaisemmassa postauksessa haaveilin itselleni! Nuori myyjätyttö kysyi tiskille tullessani, että mikä toi oikeen on. Siinä sitten selittelin ja yhdessä pällistelimme, mitä peilistä näkyy, kun sen asettaa  ikkunapuihin kiinni:)))

Aina jaksan ihailla näiden vanhojen maalaistalojen porrastasanteita:) Risumattoa olisi kiva kokeilla itsekin värkätä...

Alla kuvassa yläkerran myymälä.

Kierros alueeseen alkaa tästä. Paikka on oivallinen kohde koko perheelle, sillä eläinten lisäksi sieltä löytyy myös koneita, museoita, laiva, vuosittain vaihtuvia näyttelyitä, paljon erilaista historiaa...

Paikan omistaja on kerännyt vuosikymmenien ajan alueella esillä olevia vanhoja tavaroita. Kivaa kohteessa on, että yleensä siellä on jotain uutta joka kerta, kun siellä käy. Paikka on myös erittäin suosittu luokkaretkikohde.

Isäntä on tehnyt monenlaisia kulkupelejä, joilla perheen pienimmät pääsevät taittamaan matkaa alueella. Kahta samanlaista menopeliä ei taida vastaan tulla...

Alla kuva kauppapuodista. Sieltä löytyy paljon erilaisia vanhoja tuotepakkauksia... Kiva bongailla tuttuja nimiä etiketeistä...

Alueen kotieläinpuistossa on laaja kattaus, eli parisensataa kotieläintä; kissoja, koiria, kukkoja, kanoja, lehmä, possuja, poni, kilejä, lampaita, kalkkunoita, marsuja, ankkoja, kaneja... Varmaan jotain unohtuikin listasta...Useimpia pääsee ihan itse silittelemäänkin.

Tämän vuoden suosikki on oravapoikue. Niiden emo oli kuollut ja pikkuoravat pelastettiin kesän ajaksi kasvamaan eläinpuistoon. Olivatpahan vikkeliä kavereita!

Kivaa alueella on, että eläimiä pääsee niin liki.

Omaa nuorimmaistani koneet tietysti kiinnostivat. Paikalla onkin paljon vanhoja traktoreita ja autoja. Itse Matti-isäntä sattui paikalle, kun poikani ihasteli traktoreita. Hän kysyi pojaltani, kiinnostaisiko päästä oikealle ajelulle. Ja niin sitä sitten mentiin isännän sylissä istuen venäläisen ajopelin kyydissä. Poika oli kuin hurmoksessa, kun kipusi alas istuimelta:)))

Kilipukin takana näkyy punainen rakennus, jossa on koulunäyttely.

Rakennuksen sisältä löytyy paljon suomalaiseen kansakouluun liittyvää esineistöä.

Pakkohan tuolta kissanpäästä oli kurkata:) Paikalla on monenlaisia vanhoja leikkivälineitä ja keinuja. Yhtenä kesänä innostuin itse, kun näin puistossa puujalat. Olin muuten oikeasti mestari sellaisten päällä nuorempana! Vieläkin osaan hyppiä vaikkapa yhdellä puujalalla tai kävellä pitkiä pätkiä. Jännää, ettei tuollainen taito näköään katoa, jos sen on kerran kunnolla opetellut :)))  Pitäisikin tehdä sellaiset...

Alueen uusimpia juttuja on vanha tanskalainen kalastusalus. Laivan sisällä oli kivasti sommiteltu kalastajarekvisiittaa. Laivan etupäähän oli tehty hauska "Nooan arkki"-rakennelma...

Paikallisten kotieläinten lisäksi alueella tepastelee ihan oikea poro.  Sen sarvet olivat pehmeän nukkaiset, kun niitä koskettelin.

Vanha savusaunakin alueelta löytyy. Kauniisti riippui kuivattu saunavasta seinällä.. Värimaailma tässä saunassa muistuttaakin muuten yllättävästi niitä asuntomessujen saunoja:/

Toisessa päärakennuksessa oli lasten museo, jossa oli esillä 1900-luvun alkupuoliskon leluja.

Alue on melko laaja ja siinä mielessä kiva, ettei sitä ole viitoitettu kovinkaan selvästi. Edetä voi siis aivan oman mielenkiintonsa mukaisesti. Eniten väkeä näyttää olevan aina eläinten luona, mutta oma lapsukaiseni on kiinnostunut metsästyksestä ja tietysti  bongasi metsän siimeksestä ansapolun, jonne oli aseteltu erilaisia vanhoja metsästysansoja. Niitä oli kiva etsiä ja löytää itse alueelta.

Alueen laitamilla on myös erillinen pieni leikkipuisto.

Tässä näitä traktorivanhuksia. Taustalla näkyy 8-tie...

Alueelta löytyy todella monenlaista katseltavaa. Omien otosteni lisäksi voi pistäytyä vaikka meijerissä, limutehtaassa, leipomossa, puusepänverstaassa, erämuseossa, riihessä tai hantuukimuseossa. Alueella järjestetään usein myös erilaisia työnäytöksiä; tervanpolttoa, kehräystä tai mitä milloinkin.

Minä vein vuosia sitten austraalialaisen kirjekaverini Suomen vierailulla tänne eläinpuistoon. Sattui niin hyvin, että silläkin kertaa Matti-isäntä oli paikan päällä ja hän kertoi tuttavalleni englanniksi näistä vanhoista esineistä. Jälkeenpäin kirjeystäväni sanoi paikkaa parhaaksi kohteeksi, jossa hän Suomessa kävi...

 Ehdottomasti poikkeamisen arvoinen kohde, oli sitten matkalla minne hyvänsä:)