Varhaisimpiin tunnettuihin rangaistusvälineisiin lukeutuu peukaloruuvi. Sitä käytettiin katolisella keskiajalla paljon. Tarkoituksena oli, että syytetty pakotetaan kiduttamalla tunnustamaan rikoksensa. Ruotsissa kiduttaminen oli tullut tavaksi vasta 1500-luvulla.
Peukaloruuvilla uhrin sormet tai varpaat murskattiin hitaasti puristamalla. Peukaloruuveja valmistettiin sekä puusta että metallista. Eniten peukaloruuvia käytettiin valtiollisissa rikoksissa.
Uskokaa tai älkää - pianistin roolissa ainakin minä olisin ollut valmis tunnustamaan lähes mitä vaan säilyttääkseni sormeni ehjinä...
Yllä: Piirroskuva peukaloruuvista, Kokkolan historia, osat 1-2.
Asiakirjojen mukaan peukaloruuvia on käytetty Kokkolassa kaksi kertaa. Sitä tiedetään käytetyn ainakin renki Juhana Laurinpojalle. Hän oli murtautunut ranta-aittaan. Juhana kertoi, että oli tehnyt rötöksensä yhdessä porvari Tuomas Jaakonpoika Tastin kanssa, mitä Tuomas taas ei myöntänyt.
Juhana pidettiin vangittuna kuulustelujen ajan, mutta Tuomas sai porvarina vapaalla jalalla odottaa oikeudenkäyntiä (porvarismiehen katsottiin paremmin pysyvän paikkakunnalla, koska hänellä oli kiinteitä yhteyksiä paikkaan...) , jossa hänen piti vannoa syyttömyyttään "itse kahdentenatoista, " eli hänen piti saada syyttömyydelleen todistajia.
Asian käsittely siirtyi, koska oli epäselvyyttä, saivatko todistajat olla syytetyn lähiomaisia. Lopulta reilun vuoden päästä riitti syyttömyyden vannominen "itse kuudentena." Tuomas vapautettiin syytteistä, vaikka kaikki seikat näyttivät muuta. Renki Juhana Laurinpoika kuitenkin saatiin tunnustamaan rikoksensa peukaloruuvin avulla...
Kuningas Kaarle XI kielsi peukaloruuvin käytön 1600-luvun lopulla.
Kuva metallisista peukaloruuveista lainattu täältä.
LÄHTEET:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti