Tankarin kirkossa on paljon tauluja. Tuntuu, että perin karussa kirkossa seinät aivan pullistelevat niistä. Pääasiassa ne on lahjoituksena saatuja. Voisi ajatella, että kirkossa olisi ollut hyötyä enemmän joistakin muista lahjoituksista, mutta entisaikoina on ollut ollut tapa, että anteliaat lahjoittajat ovat näitä uhrimielellä lahjoitelleet karua ympäristöä komistuttamaan.
Vanhin tauluista on peräti 50 vuotta vanhempi kuin itse kirkkorakennus, joka siis on vuodelta 1754. Taulun kehysten lahjoittaja on tekstauttanut nimensä alkukirjaimet A.I:S. Lisäksi siinä on vuosiluku 1697! Ei tiedetä, onko taulu alun perin peräisin emäkirkosta vai onko se ollut ennen Tankarin kirkon pystyttämistä jo siinä rakennuksessa, missä pidettiin jumalanpalveluksia ennen kirkon rakentamista.
Öljyvärimaalauksen aihe lautapohjalla nousee Juudan kirjeen yhdeksännen jakeen pohjalta, jossa arkkienkeli Mikael taistelee Moosekseen kuolleesta ruumiista perkeleen kanssa.
Teksti taulussa on ruotsiksi. Taulun alaosassa oleva punainen viiva erottaa fraktuurakirjaimin : "JVDE EP: V9. Men Michael then Öfwerängelen tå han/ trätte medh Dieffuulen och disputeradeom Mosi krop"
Tauluun koko on 120 cm x 117 cm.
Vuodelta 1764 on öljyvärimaalaus puulla, jonka aihe kumpuaa Ilmestyskirjan kolmannen luvun yhdennestätoista jakeesta. Maalauksen aihe esittää, kuinka maailman hallitsijat; kuolema ja perkele yrittävät sitoa köydellä hurskaan miehen. Mies polvistuu tarttuen Kristuksen ristiin. Todennäköisesti maalaus on alaveteliläisen kirkkomaalari Johan Backmanin työtä. Tekijää ei maalauksen yhteydessä mainita, mutta työ muistuttaa sekä suoritustavaltaan, väriasteikoltaan että myös aiheen käsittelyn puolesta hyvin paljon Kaarlelan kirkon saarnastuolissa olevia kuvia (jossain vaiheessa saan valmiiksi bloggauksen niistäkin...).
Kirkossa kerrotaan olleen toisenkin, hyvin samankaltaisen maalauksen, mutta se on kadonnut ilmeisesti saarella sijoitettuna olleiden venäläisten matkaan 1.maailmansodan aikana. Erotuksena tähän maalaukseen tiedetään toisessa maalauksessa paholaisella olleen sarvet polvissa.
Maalausten paholainen on houkuttanut ja kouluttanut menneinä aikoina etenkin saarella olleita pikkupoikia, jotka nostelivat kappelin lattialankkuja päästäkseen ryömimään kappelin sisään. Kerrotaan, että osaa paholaisaiheet eivät miellyttäneet ja niinpä maalauksissa on nähtävissä keltaista väriä siveltynä sekä paholaisen että luurankomiehen kasvoissa.
Taulun alosassa on valkoinen fraktuurakirjoitus:"Hålt thet Tu Hafwer, At ingen tager Tina Crono. Apoc. 3:11.För ärad af Compagnie Fjältskären H: Carl Brådd med des k. Maka Madame Mariia Christine Spår. År 1764.
Maalauksen korkeus on 79,2 cm ja leveys 106,2. Taulun ovat lahjoittaneet Tankarin kirkkoon välskäri - myöhemmin Kokkolan kaupunginvälskäri -Carl Brådd sekä hänen vaimonsa Maria Christina Spåre.
Seuraava taulu, "Pyhä perhe," esittää Jeesus-lasta, joka on valkoisiin puettuna vanhempiensa, Marian ja Joosefin, kanssa. Taulu on öljymaalaus puupohjalla, peräisin 1800-luvulta ja tekijä on halunnut ilmeisesti luoda siihen varhaisen renessanssin tyyliä. Työssä ei ole signeerausta. Sen on kirkkoon lahjoittanut A.M. Hedman. Ilmeisesti kyseessä on Hedmanin maalarimestarin arvoa varten tehty mestarinäyte.
Työn korkeus on 106 cm ja leveys 87,6 cm. Työ on restauroitu Kansallismuseossa vuonna 1949.
Alla oleva väritetty vaskipiirros on liimattu ohuelle puulle ja esittää Marian ja Maria Magdalenan välissä olevaa ristiinnaulittua Jeesusta. Kuvan lahjoittajan nimi on kadonnut. Sen sijaan tiedetään, että taulussa on italiankielinen allekirjoitus, jossa kerrotaan, että tämä kuva oli Livornon ihmeitä tekevä kuva. Kerrotaan, että useiden silminnäkijöiden mukaan Kristus liikutti silmiään, suutaan ja oikeaa kättään.
Taulun takana on nähtävissä teksti "Present till Tankar-Kyrcka?" Lahjoittajan nimi on kadonnut, mutta lahjoitusvuosiluku 1835 on vielä erotettavissa. Työllä on kokoa 37,2 cm x 29,1cm.
Seuraavissa taulussa alla on kaksi värillistä kirjapiirrosta Ensimmäisessä kuva-aihe esittää ristiinnaulitsemista, toisessa aiheena on Kristuksen ristiltä otto. Toisessa on ranskankielinen, toisessa espanjankielinen teksti. Molemmat taulut on lahjoittanut Brita Johanna Holm, os. Häggqvist vuonna 1844.
Taulut on signeerannut NAP THOM (Napoleon Thomas Pariisi). Tauluilla on korkeutta 36,5 cm ja leveyttä noin 29 cm.
Seuraavan taulu aihe on painettu Jönköpingissä N.E. Lundströmin kirjapainossa. Taulu nimi on "Kristus haudassa" ja siinä kuollut lepää paareilla kynttelikköjen, palvelevien enkeleiden ja pilvien keskellä. Työn on lahjoittanut vuonna 1834 kaupunginvouti Anders Johan Hallgren.
Taulun alaosassa on ruotsinkielisiä säkeitä taulun aiheesta riimittelymuodossa. Taulun koko on 39 cm x 47,7 cm.
Alla oleva taulu on ripustettu Tankarin kirkon seinälle vuonna 1859. Kuva on peräisin Venäjältä ja painos esittää Kristusta kuoleman valtakunnassa nostamassa miestä ylös. Enkeleillä on käsissään Kristuksen piinavälineitä. Työllä on kokoa 19,5 cm x 17 cm.
Seuraavan taulu on muotokuva kuningas Adolf Fredrikistä, joka toimi hallitsijana Tankarin kirkon rakentamisen aikoihin. Se on väritetty kuparipiirros 1700-luvulta ja on peräisin Johan Christian Leopoldilta Augsburgista. Kuvaa ja tekstiä ympäröi rokokoo-tyyliset koristeet. Teksti taulussa on saksaksi. Upplannissa Djurön kirkossa kerrotaan olevan hyvin samankaltaisen maalatun muotokuvan. Työ on restauroitu Kansallismuseossa vuonna 1949. Korkeutta sillä on 35,5 cm ja leveyttä 27,2 cm.
Valitettavasti kaikista kirkon kuvista ei löydy lisätietoa. Työt ovat hyvin vaihtelevan tasoisia -osa ihan painokuviakin. Niiden kirkkoon kulkeutumisen historia olisi silti kiintoisaa kuulla.
Tästä alla olevasta taulusta olen erottavinani kuvasta vuosiluvun 1934. Kuvasta päätellen aihe liittyy pääsiäiseen ja Kristuksen tuomitsemiseen.
Kirkon vasemmassa etuseinän kulmauksessa on tämä jykevämpi maalaus vahvoilla puukehyksillä. Aiheena näyttää olevan ristiinnaulitseminen. Siinä näkyy selkeästi vuosiluku 1984 ja nimikirjaimet O.Å. Kukahan tunnistaa tekijän?
Alla oleva kuva on valokuva. Valitettavasti valo on tehnyt kuvan selkeydelle tepposet. Kuvassa on kuitenkin ilmeisesti kesäinen päivä Tankarin kalastajilla. Taaempana näkyy kalastajien venevajoja. Etualalla on niin sanottuja ahdintarhoja eli vanhoja puisia verkonkuivatustelineitä.
Seuraavan kuvan alareunan pienestä tekstistä selviää, että kuvattuna on ilmeisestikin Jeesuksen Kristuksen kastaminen. Teksti on useilla kielillä, mm. ranskaksi. Kehys eritoten on huonokuntoinen.
Myös seuraava kahden kuvan sarja lienee painokuva. Siinä on ruotsinkieliset tekstit " Vattnet stiger, sekä "Kain och Abel", molemmat 1 Mooseksen kirjasta. Kuva on selvästi vaurioitunut ja kostunut alareunastaan ja kehyksestä.
Tämä alla oleva kuva herätti nostalgisuuden kipinää. Tajuan nimittäin mummolani seinällä komeilleen samalaisen painokuvan. Äkkipäätä arvelen, että samanlainen kuva-aihe on ilmaantunut aikoinaan mummolani seinälle 50-luvun vaihteessa, koska tulipalossa vuonna 1952 lähes kaikki aikaisempi irtaimisto tuhoutui. Arveluni näyttääkin osuvan aika oikeaan, sillä taulun alareunaan on liitetty pieni lappu, jossa lukee lahjoittajien nimet "Till Tankar Kyrka av Elsa och Elis Harald 1948." Liikuttavaa tuijottaa taulua, jota on lapsuudessa katsellut joka päivä... Mitä ilmeisemmin taulun kuva viittaa Matteuksen evankeliumin vertaukseen taivaan linnuista.
Seuraava kuvavedos muistuttaa hieman ylempänä ollutta kahden kuvan sarjaa ja on ilmeisestikin sen kanssa samaa kokoelmaa. Kuvien aiheet on mainittu ruotsiksi:"Jakobs dröm" sekä "Elias Himmelsfärd." Kuva-aiheet viittaavat Ensimmäiseen Mooseksen kirjaan sekä Toiseen kuningasten kirjaan.
Seuraava sangen hyväkuntoiselta näyttävä työ kuvaa jälleen Kristusta ristillä. Tästä taulussa löytyy signeeraus "Nap. Thom", mikä lienee sama kuin aikaisemmin mainittu Napoleon Thomas Pariisi.
Tämä alapuolen kuva on vahvavärinen painokuva. Ilmeisestikin kuvan aihe liittyy johonkin Jeesuksen vertauksen - ehkä Markuksen evankeliumissa. Valokuvasta erotan himmeän painovuoden, joka on tietystikin 1900-luvulta, mutten saa siitä tarkemmin selvää. Kuvan alareunassa lukee München ja etunimi "Max.". Sukunimestä en saa selvää.
Ja taasen tällainen parin kuvan setti. Kuvissa ei lue niiden aihetta, mutta raamatun alkuaikojen luomiskertomuksiin taitavat liittyä. Oikeanpuoleisen taulun alareunassa lukee "O. Angerero Göschl Fhr. " Tai ainakin jotain sen suuntaista...
Alla olevasta työstä ei selvinnyt oikeastaan mitään. Vuosiluku alanurkassa voisi olla -41.Signeerauksesta en saa valitettavasti selvää. Aiheena näyttää olevan Jeesus tyynnyttää myrskyn Matteuksen evankeliumin mukaisesti.
Ja vielä löytyy yksi kahden kuvan kooste. Vasemmanpuolisessa ei ole selittävää tekstiä, mutta leijonien keskellä kuvassa ollaan. Oikeanpuoleisen hurjan kuvan alapuolella on teksti "David och Golijat." Vasemmanpuolisen kuvan alareunassa näkyy signeeraus, joka alkaa nimikirjaimilla H.J. Sukunimestä en saa selvää. Olisikohan vuosiluku 1894?
LÄHTEET:
Hedmanien alttaritauluja. [http://www.aumala.com/olli/Hedman/alttarit.html] Luettu 5.6.2015.
Kaarlelan pitäjän historia I. 1969.Tankarin kappeli, s. 164-171.
Birger Räbb. Tankarin kirkko. Opasvihko Tankarin kirkossa.
Tosi hienoa luettavaa. Tuossa Tankarin kirkon tauluista, yksi herätti mielenkiintoni. Kyseessä on Eeli Jaatisen "Jeesus tyynyttää myrskyn" -kuvajäljennös. Hän teki alkuperäisen taulun Terijoen kirkkoon, mutta sodan takia taulu päätyi Pusulan Kärkölän kyläkirkon alttaritauluksi.
VastaaPoistat: Harri Sojanto
Lohjan SRK:n Pusulan alueseurakunnan seurakuntamestari.
https://scontent-lhr3-1.xx.fbcdn.net/t31.0-8/s960x960/13483233_800301700106943_1407235960919139764_o.jpg
Hei, Harri!
PoistaPaljon kiitoksia sinulle tästä mielenkiintoisesta tiedosta! Onpa muuten kauniin näköinen kirkko alttaritauluineen! Tuonnehan täytyy päästä käymään:)
Mulla löytyy tuommonen taulu Jeesus lintujen kanssa. Kiinnostuneita?
VastaaPoistaHei, Ano!
VastaaPoistaTarkoittanet tuota taulua, jossa Jeesus kuvan keskellä ja neljä lintuhahmoa lentelee? Onko taulussasi vuosilukua tai onko tietoa, mistä taulu on sinulle kulkeutunut?
-Kiviminna-