Peitson kestikievari

Pienen tauon jälkeen palataan uudelleen kestikievareihin.  Täydennystä luvassa parin päivityksen verran. Kuvat näpsitty jo talvella, joten lumista maisemaa tiedossa.:)

Peitson tanhuanportin vieressä seisoi vuosisatojen ajan  viittapaalu, jossa luki Peitson kestikievari. Peitson talot sijaitsivat mäkikumpareella lähellä nykyistä 8-tietä eli Kokkola-Oulu rantatien ja Kälviän kirkolta tulevan risteyksen lähellä.

 

Kievarissa kävi paljon matkustajia, virkamiehiä, kauppiaita ynnä muita herroja, kuten kenraalikuvernööri. Kievari- ja hollitoiminnan lisäksi  Peitso on toiminut myös postitalona varsinaisen Postilaitoksen perustamiseen saakka.

    

  

Talot oli rakennettu tyypilliseen tapaan pihaneliöksi, umpipihaksi.  Siistien punamaalattujen asuinrakennusten takana oli hollitupa, -talli ja muut eläinsuoja - ja varastotilat.

     

Pihan Kälviäntien puolella oli hyvin pitkä rakennus. Suuren talon halki johti eteiskäytävä. Talon oikea pää oli kyytiä odottaville hollimiehille varattu, he viettivät aikaansa ns. hollituvassa. Siellä lienee useampi mies makoillut tupaa kiertävillä raheilla aikaa tappamassa... Talon vasemmassa päässä, niin kutsutussa Junnontuvassa asui peitsolaisten monihaarainen perhe, jonka jäsenet olivat alkujaan yhden isän poikia.

      

 

Alla oleva kuva on Peitson kestikievarin sisätiloista vuodelta 1906.

  

Kuva lainattu: Vanha Kälviä. Sisäkuva Peitsolta. [ http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?album=10&pos=78]

Hollituvan oikealla puolella  oli Porttitupa, joka purettiin 1970-luvulla. Lähimpänä oikealla oli herrain puolen pääty. Vasen talo, jossa on upea lasikuisti, oli  Yrjö Junkan talo. Kuistin ikkunat ovat venäläistyyliset ja niiden ylimmät rivit  ovat punaista ja vihreää lasia.

 

Alla oleva kuva on otettu Peitson kestikievarin sisäpihalta 1800-luvun lopussa.



Kuva lainattu: Vanha Kälviä. Peitson kestikievari [http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?album=10&pos=77]

Pihaneliössä hollitupaa vastapäätä oli uusimmassa rakennuksessa ns. "Herrain tilat." Talon keskellä oli suuri tupa ja  rakennuksen toisessa päässä kaksi kamaria. Kummassakin kamarissa oli kaksi ikkunaa. Seinillä oli myöhäisempinä aikoina taivaansiniset paperit, valkea katto ja vaaleanvihreiksi maalatut huonekalut. Seinillä riippui tauluja, jotka esittivät sotia, haaksirikkoja, tulipaloja tai kenraalien sankaritekoja.  Koko talon toinen pää oli suurta salia, jossa oli neljä isoa ikkunaa.

 

Alla oleva kuva on 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.

Kuva lainattu: Vanha Kälviä: Peitson kestikievarin kammari. [http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?album=10&pos=38]

Tien vierellä Peitson mailla oli haka, joka edelleen tunnetaan vanhalla nimellään hollihaka. Kesäisin hollimiesten hevoset laskettiin hakaan kyytiä odottelemaan. Talvisin hevoset olivat suuressa tallissa. Kansan suussa elää edelleen sanonta "siellä oli kylmä kuin hollitallissa..."

Kyyditysvuorot oli mainittu niin sanotussa hollijärjestyksessä. Tuossa asiakirjassa ilmeni kylän talonpoikien  palveluvuorot kievarissa.

Peitsolla täytyi olla jatkuvasti 6 hevosta miehien kera valmiina kyyditykseen. Alkuaikoina valtion virkamiehillä oli lisäksi oikeus vapaaseen kyytiin, minkä kuski varmasti koki turhauttavaksi.  Vuoden 1573 hollijärjestyksen mukaisesti hollimiehet olivat velvollisia  huolehtimaan matkustajien kyydityksistä manttaaliosuuksiensa mukaisesti. Yhtä manttaalia kohden kyytivelvollisuutta oli 20 vuorokautta. Kylässä ei kuitenkaan ollut aivan näin suuria tiloja. Hollijärjestyksen mukaisesti  neljännen osakunnan ruodussa oli Heikki Heikinpoika Borrella hollivuoroa 4 vuorokautta, 2 tiimaa, 24 minuuttia, Antti Mikonpoika  Hakuntilla 2 vrk, 18 tiimaa, Antti Antinpoika Hakuntilla 3 vrk 18 tiima ja Matti Matinpoika Valkamaalla 9 vuorokautta.

Paljastan - tunnen intohimoa vanhoja käräjäpöytäkirjoja kohtaan- niissä on suolaa moneen tarinaan. Samalla alun perin  kasvottomat ja pelkät nimet saavat olemusta ympärilleen. Kokkolan ja Kälviän sk:ssa vuodelta 1775 § 60 selviää seuraava Peitson kievarinpitäjää koskeva asia:

"Kirkkoherra Martin Peithzius haastoi valtakirjan välityksellä Ruotsalon kylän kestikievarin pitäjän Pehr Peitson käräjille kirkkoherraa kohtaan puhutuista halventavista sanoista. Kyseinen keskustelu käytiin sen jälkeen kun Peitso oli kyseenalaistanut kirkkoherran aikeet ruotsinkielisen jumalanpalveluksen aseman muuttamisesta.

 

Sen jälkeisissä keskusteluissa kirkkoherra oli kyseenalaistanut Peitson lasten kristinuskon taidot, mihin tämä oli kirkkoherran mukaan vastannut: Nog har jag lärt mina barn läsa, men din Son är nu kändt styrkare. Peitson itsensä mukaan hänen vastauksensa loppu oli kuitenkin muotoa men Eder Son far efter Landswägen, todistaja, lautamies Erik Kipon mukaan muotoa men Eder Son stryker i kring landet ja toisen todistajan, lukkari Elias Klapurin mukaan men din son stryker kring landet. Käräjäoikeus katsoi Peitson vastauksen (ja etenkin sinuttelun) sopimattomaksi, mutta ei näissä olosuhteissa nähnyt riittävää syytä rangaista häntä."

  

    

Kievaritalon isäntä vaihtui 1918. Kannuslaiset Sanna ja Janne Junka  jatkoivat tällöin kievarin uutena isäntäparina. Kestikievaritoiminta hiipui hiljalleen, mutta toiminta jatkui vuoteen 1934 saakka, jolloin silloisella nimellään Peitson kyytiasema lakkautettiin. Kyytiaseman tehtävänä oli enää ollut hoitaa kyydityksiä omilla hevosilla.

Kun Peitson kestikievari lakkautettiin 1934, oli  se  ollut toiminnassa 300 vuotta. Viimeisen isäntänä oli Yrjö Junka. Ensimmäisestä ei ole tietoa... Kestikievari on kuitenkin ollut Peitson suvun hallussa  1600-luvulta lähtien.


Kuva lainattu: Vanha Kälviä: Peitson pihapiiriä. [http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?album=10&pos=9]





LÄHTEET:

Geocaching. Kälviän kantatilat:Peitso. [http://www.geocaching.com/geocache/GC3TKGD_kalvian-kantatilat-peitso?guid=375ff1fb-81e8-4b76-922a-43d664d4a3d6] Luettu 2.1.2015.

Kalevi Uusimäki.Tarinaa Peitson kestikievarista.  Ruotsalo - kylä meren rannalla. 2011, s. 5-38.

Perttu Immonen. Drengpoikia ja hurrikkaita. Kielirajavyöhyke ja sen vaikutukset Keski-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkieliseen maaseutuväestöön 1600-1700-luvuilla. Pro gradu- tutkielma. 2014. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136149/drengpoi.pdf?sequence=1] Luettu 2.1.2015.

Wiirilinna. Kestikievarien aikaan II.[http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/Kestikievarien%20aikaan%202.htm] Luettu 2.1.2014.