Tankarin kirkko, osa 1

 

 

 

Nyt ajelemme Tankarin majakkasaareen. Siellä tutustumme vanhaan Tankarin kirkkoon, Kuvamateriaalini tosin on jo vuoden ikäistä. Myöhemmässä postauksessa  tulemme tutustumaan tarkemmin kirkon tauluihin, kolmannessa osassa kirkon muuhun irtaimistoon. Lisäksi tulee erillinen postaus myöhemmin kirkon votiivilaivasta.

 

Tankarin kirkko on rakennettu saaren itälaidalle. Vaatimattoman näköinen puinen rakennus seisoo tanakasti  saaren korkeimman kallion rinteellä. Saarella on nykyään esteetön puinen kuja kirkolle saakka, joten kohde sopii liikuntaesteisillekin!

 

 

 

 

Tankarin kirkko on ulkoasultaan tyypillinen saaristolaiskirkko, tosin melko pieni moneen muuhun saariston kirkkoon verrattuna. Pituutta sillä on 8,25 metriä ja leveyttä 6,25 metriä. Kirkon katolla on valkea puuristi. Muutoin sitä voisi erehtyä luulemaan tavalliseksi kalastajasaunaksi, joita saarella on. Pidän kirkon karusta ja vaatimattomasta ulkoasusta.

 

 

Kirkossa on kolme pienehköä ruutuikkunaa  pohjoisen, idän ja etelän suuntiin. Ikkunat ovat melko korkealla. Kirkon oviaukon yläpuolella sisääntulijoita vastaanottaa valkoinen puuristi.  

 

 

 

Saarnastuoli sijaitsee suoraan ulko-ovelta katsottuna käytävän päässä. Aikaisemmin kirkon lattialankut olivat irtonaiset, silloin saarella olevat pikkuepelit  tapasivat ryömiä saarnastuolin läheisyydestä lattiapalkkien välissä olevasta aukosta kirkkoon sisään. Lapset osaavat tehdä asian vaikeimman kautta, kiehtovan monimutkaisesti - jännittävältähän tuollainen ryömiminen kuulostaa:) 

 

  

Kirkon penkeissä olevista kaiverruksista voi  päätellä, että kirkko on ollut olemassa jo 1700-luvulla. Kun kirkon laudoitusta korjattiin vuonna 1950, löydettiin oven lähellä olevista seinähirsistä  vuosiluvut 1754, 1762, 1766 ja 1768.

 

 

Jo vuoden 1701 rovastintarkastuksessa kehotettiin Kaarlelan pappeja menemään pitämään jumalanpalveluksia kalastuspaikolle silakanpyyntiaikoina. Vuonna 1727 puolestaan käskettiin sekä Tankarin että muidenkin kalastuspaikkojen kalastajia osallistumaan emäkirkossa jumalanpalveluksiin. Entisaikoinahan kirkossa käynti oli velvoite - saarelta saakka melko työläskin sellainen.

 

 

Vuoden 1754 Kaarlelan kirkon tilikirjasta on löydettävissä tieto, että kirkon varoista oli myönnetty 20 kuparitaalaria kappelin rakentamiseksi Tankariin. Samalta ajalta löytyy myös kokkolalaisen Carl Sundhin allekirjoittama kuitti, jossa hän mainitsee  vastaanottaneensa kirkonisännältä, "mielevältä" Matz Calliselta, summan, jonka kirkon vanhimmat olivat myöntäneet "Tankarin saaren rukoushuoneen auttamiseksi." 

 

Tankarin kirkko on siis rakennettu 1754. Tosin kirkon tilikirjan sanamuodoista voidaan päätellä, että kyseessä olisi tällöin ollut  rappeutuneessa tilassa olleen rukoushuoneen korvaaminen uudella. Mahdollisesta aikaisemmasta rakennuksesta ei ole kuitenkaan säilynyt tietoa.

 

 

Kirkon puiset penkit olivat maalaamattomat aina vuoteen 1951, jolloin  kiinteä sisustus maalattiin  vaaleansinisellä öljyvärillä. Penkkejä on kirkon eteläisellä reunalla  kahdeksan ja pohjoisella seitsemän. Lisäksi kirkon kuoriosassa on kolme sivupenkkiä. Vuonna 1951  myös ikkunat kehystettiin uudelleen ja  lasit uudistettiin. Samoin seinät ja ikkunanpuitteet maalattiin. Puuraput on rakennettu ulko-oven eteen 1964.

  

Yleensä pitäjänapulaisen tehtäviin kuului  hoitaa jumalapalvelukset Tankarissa. Pitäjänapulainen saapui saarelle  alkukesästä jolloin kalastus oli jo  käynnissä. Apulainen  viipyi saarella muutaman viikon ajan. Papin tehtävien lisäksi hän hoiti myös  satamavoudin tehtäviä. Näistä töistä apulainen sai palkkaa  10-12 puolitynnyriä  silakkaa sesongilta. Tosin kalasaaliit pienenivät 1800-luvun puolella niin paljon, ettei apulaiselle juurikaan jäänyt kalaa palkaksi.

 

 

Pitäjänapulaisen virka Kaarlelan seurakunnassa lakkautettiin 1852. Voi kuvitella, että saarella pappina oleminen koettiin rankkana merimatkan ja eristyneisyyden  vuoksi. Rovasti A.W. Chydenius mainitseekin vuonna 1865, että papit menivät saarelle silloin tällöin, mutta eivät enää edes joka vuosi.

 

Kalastajat turvautuivatkin 1800-luvulla vieraaseen pappiin, ja maksoivat itse hänen palkkansa. 1860-luvulla kalastajat palkkasivat Matt Puntusen saarnaamaan sunnuntaisin. Lukkariksi palkattiin Mats Räihä johtamaan virsilaulua. Kerrotaan, että kun joku papeista piti jumalanpalveluksen Tankarissa - kuten W.R. Forsman vuonna 1894 - oli kyseessä sen verran harvinainen tapaus että se huomioitiin sanomalehdessäkin. Vuodesta 1934 alkaen Kaarlelan seurakunnan papit  pitivät jonakin syyskuun arkipäivänä  Tankarissa jumalanpalveluksen. Myös arkkipiispa Erkki Kaila osallistui vuonna 1936 jumalanpalvelukseen Tankarissa. Vuonna 1938 jumalanpalvelukseen kokoonnuttiin Tankarissa sunnuntaina ja tällöin oli mukana kirkkokuorokin.

 

 

  

Kirkonmiesten käynnit saarella olivat oletettavastikin hyvin odotettuja. Näistä löytyy tallennettuja tekstejä saarnastuolin luota. 29.8. 1867 A.W. Bergmanin tiedetään saarnanneen ilman käsikirjoitusta sekä suomeksi että ruotsiksi. Samoin W. Wegelius piti saarnan 11.8.1872 ja rukouksen pari päivää myöhemmin molemmilla kielillä.

 

 

 

Oletettavasti kalastajat ovat huolehtineet  hartaushetkistä pääasiassa itse. Alttarikaiteen hyllyltä löytyy  vuonna 1799 Göteborgissa painettu Carl Gustav Ekmansonin saarnavuosikerta ja rippipuheet. Samoin löytyy virsikirja vuodelta 1780 ja ruskeisiin nahkakansiin vuonna 1817 sidottu katekismus.

Tankarin kirkolla on kirkon katolla,  erillisen pärekatoksen alla kello, jolla kutsuttiin  jumalanpalvelusten lisäksi saarelaisia myös muihin kokouksiin, esimerkiksi satamakokouksiin.

 

 

 

 

 

Tankarin kirkon  ylläpito kävi vuosi vuodelta raskaammaksi kalastajien vähentyessä. Vuonna 1951 kirkon korjauksen yhteydessä  Kokkolan ruotsalainen yhdistys, Svenska föreningen, antoi  rahallista apua kirkolle. Kesällä 1856, kun vietettiin kirkon 200-vuotisjuhlaa, Kaarlelan seurakunta ilmoitti olevansa valmis  huolehtimaan kirkon ylläpidosta.

 

 

Vuodesta 1934 ovat seurakuntapapit pitäneet Tankarin kirkossa yhden jumalanpalveluksen vuosittain. Kirkkoa käytetään myös vihkitilaisuuksissa.

 

 

Kirkon kapeille penkeille mahtuu noin sata henkilöä. Tiivis tunnelma taitaisi tosin silloin olla...Istun kuvausretkelläni takaosan penkkiin. Aikoinaan jokaisella kirkossa kävijällä oli oma paikkansa. Ja kuten aina, äveriäimmät istuivat aikoinaan  kirkon etuosassa, varattomammat takapenkeissä. Penkkien kirjatelineisiin onkin kaiverrettu runsaasti sen aikaisten ihmisten puumerkkejä. Olisipa  kiehtovaa  lähteä kartoittamaan näitä ajan kanssa tarkemmin! Puumerkkien takaa olisi upeaa löytää oikeita henkilöitä ja heidän historiaansa karulla saarella.

 

 

                             

 

                           

      Yllä:Vieraskirja kirkon etuosassa odottaa nykyajan puumerkkejä.

 

Kirkon ulko-ovi on ulkopuolelta valkoinen, sisältä päin se on   tummanruskea.

 

 Ovessa on salpa ja lukko, mutta yleensä kirkon ovi on lukitsematon. Sisään pääsee käymään milloin vain saariretkellä. Minäkin olin kirkossa aivan omatoimimatkalla.

 

                                               

  

Kirkosta pois lähtiessäni jokin suhahtaa vauhdilla ja voimalla pääni yli. Kohdistan katseeni ylöspäin. Lintuemohan se siellä varjelee poikasiaan kavalalta maailmalta. Pääskysen pesä on kirkon ulko-oven yläpuolella. Huomaan hyräileväni jostain mieleeni putkahtanutta virttä "Kun on turva Jumalassa, / turvassa on paremmassa / kuin on tähti taivahalla, / lintu emon siiven alla..."

 

 

Jos haluat aistia kirkon tunnelman elävän musiikin kautta tai  aidossa  hartaustilaisuudessa, tarjolla on tänä kesänä ainakin seuraavat  julkiset tilaisuudet Tankarin kirkossa:

 

ti 21.7 klo 14.00 Laurentiu Claudiu Stoica & Kimmo Vuolteenaho, kitara, Markku Hekkala, laulu. Vapaa pääsy.

 

Hartaushetket kesällä 2015 Tankarin kirkossa:

- su 14.6. klo 14.30. toimittaa Esko Hautamäki

- su 5.7. klo 14.30. toimittaa Olli Välimäki

- su 9.8. klo 14.30. toimittaa Kristiina Teerikangas

- kesto n. 30 min.

M/S Jenny-alus kuljettaa Kokkolan Meripuistosta suoraan saarelle!

 

LÄHTEET:

 

 Birger Räbb. Tankarin kirkko. Opasvihko Tankarin kirkossa. 

Kaarlelan pitäjän historia III. 2002, s. 600.

 

Tankarin kappeli. Kaarlelan pitäjän historia 1. 1969, . 158-169.

 

Visit Kokkola. Tankar Kokkola. Tankarin kirkko. [http://www.kokkola.fi/tankar_2/nae_ja_koe/fi_FI/tankarin_kirkko/] Luettu 5.6.2015.