Votiivilaivat Kokkolan kirkoissa, osa 4; Ykspihlajan kirkon votiivilaiva

Ykspihlajan kirkossa on tällainen votiivilaiva.

Votiivilaiva "Yxpilan" on lahjoittanut ja myös rakentanut Antti Salonen. Laiva on  Kokkolassa viimeisenä rakennetun purjelaivan pienoismalli. Laiva on ns. nelimastokuunari, joka oli nimeltään Yxpila. 

Alkuperäisen laivan on suunnitellut  kuuluisa laivanrakennusinsinööri  Gösta Kyntzell. Erityisesti laiva oli tunnettu sen erinomaisista purjehdusominaisuuksista.  Se oli rakennettu punahongasta. Laiva rakennettiin Gamlakarleby Aktiebolagetin telakalla Kokkolassa Herman Hillen johdolla. Pituutta laivalla oli 59, 25 metriä. 

Laivan vesillelasku tapahtui 22.9.1919. Laivan omistivat kokkolalaiser Gamlakarleby Rederi Ab ja Gamlakarleby Fartygs Ab vuoteen 1924 saakka. 

Alus kuljetti pääasiassa puutavaralasteja Tanskaan, Saksaan ja Englantiin. Laivan ensimmäinen matka tehtiin Ykspihlajasta  juurikin puutavaralastissa Tanskan Koldingiin 20.12.1920-1.2.1921. 

Vuosina 1924-1942 laiva oli raumalaisten laivanvarustajien omistuksessa. Viimeisimpänä laivan omisti helsinkiläiset Meriliito Oy ja Varustamo Munkkiniemen Laiva Oy vuosina 1942-1952. 

Toisen maailmansodan syttyessä 1939 aluksen oli palattava Englannista Suomeen. Sotivien osapuolten sukellusveneet ja risteilijät pysäyttivät aluksen matkan teon useamman kerran. Kotimatkan kerrotaan vieneen 39 päivää normaalin  10-14 päivän sijaan. 

Kuunarin värikkäisiin vaiheisiin merellä kuuluu muun muassa karjalaitumelle rantautuminen koko pituudeltaan Gotlannin Hoburgin majakan lähettyvillä vuonna 1926. Lisäksi alus selviytyi sodan sytyttyä miinakenttien ohi kotisatamaan ilman mittakirjaa, luotsia ja apukonetta pelkillä purjeilla vuonna 1941. 

 Yxpila poistettiin laivarekisteristä vuonna 1943. Sodan jälkeen Yxpila myytiin. 1949 se vaurioitui Itämerellä myrskyssä. Tällöin laiva korjattiin ja siihen asetettiin uudet purjeet. Matkanteko kuitenkin loppui tiettävästi tähän.

Ensio Stenius hinasi laivan Helsinkiin. Hän aikoi kunnostaa siitä museolaivan. Kohtalo kuitenkin puuttui peliin Steniuksen yllättävän kuoleman vuoksi. 

Yxpilan kohtalona oli  ajautua ja upota syysmyrskyssä Turun Ruissalon rantavesiin. Täältä kuunari vielä hinattiin hylyksi Paraisten  Stormälön merivartioaseman rantaan purettavaksi pintahylyksi kelpaamattomana. Siellä se  ajan myötä  lahosi.

Kerrotaan että alusta kaupattiin Kokkolalle menneen purjelaivakauden muistoksi. Ajatukselle ei kuitenkaan lämmetty.

Yxpilalla oli kunnia olla  viimeinen Atlantilla purjehtinut suomalainen rahtipurjelaiva. 

Osuuskunta Yxpilan suunnitelmissa on ainakin jossain vaiheessa  ollut rakentaa uudelleen Yxpila-laiva yhteistyössä alueen veneteollisuuden kanssa. Tähtäimenä on ollut  hyödyntää rakennelmaa kahvila-, ravintola- ja majoitustoimintaan.

LÄHTEET:
Lakeuden kirkot. Ykspihlajan kirkko, s. 280. Kirjapaja Oy. Helsinki.1997.

Osuuskunta Yxpila - hankkeet 2005-2015.[http://www.yxpila.fi/hankkeet.html] Luettu 28.12.2013.

Yxpila. Hylyt.net. [https://hylyt.net/hylkykortti/3276] Luettu 11.6.2023. 

Yxpila. Wikipedia. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Yxpila} luettu 11.6.2023.