Valli Vittsarin koulun vieressä...

Edellisessä bloggauksessa käsittelin Suomen sotaa Kaukon sillalla. Tällä kertaa kuljemme Perhonjoen entistä rantatörmää  noin 250 metrin etäisyydelle joesta. Ympäristöstä kohoaa pieni mäennyppylä, joka viimekesäisenä  kuvaushetkenä  oli tosin kasvaneen heinokon vallassa. Aivan kukkulan vieressä onVittsarin ruotsinkielinen alakoulu.

Kiinnitin asiaan huomion muutama vuosi sitten, kun kouluun menevän tien varrelle ilmaantui opastekyltti, jossa mainittiin Suomen sodan muistomerkistä.

Lähdin kuvaamaan kohdetta kauniina loppukesän päivänä sandaalit jalassa.Kiertelin aikani metsän reunaa. Heinikko rehoitti pitkänä ja olin aivan ymmyrkäisenä, missä se muistomerkki sijaitsikaan.
Jouduin luovuttamaan. Huruuttelin autolla kotiin ja tuohduksissani papatin puolisolleni, etten löytänyt muistomerkkiä mistään. Puolisoni alkuperäisenä oman kylän poikana totesi, että kyllä siellä kivi on.



Ei muuta kuin uudestaan tästä suivaantuneena paikalle! Heinikossa kahlailin sandaaleineni enemmän kuin varovasti. Tuli mieleen, voisiko kasvuston seasta pistää käärme tai joku muu eläväinen  varpaaseen:/

Ja alla olevalta kukkulapahaselta sitten tein lopultakin löydön! Muistomerkki löytyi! Viereen on rakennettu useampia uudehkoja taloja.



 Rämpimiseni siis palkittiin -sankan heinikon keskeltä puski esiin pieni kivi. Kävelin lähemmäksi ja talloin mennessäni kasvustoa matalaksi. Muistomerkki muistutti mielestäni pientä ja vaatimatonta hautakiveä. Olin ehkä kuvitellut mielessäni kivipaaden jykevämmäksi...

Tälle muistomerkin kohdalle venäläiset rakensivat vallin tykkiasemakseen Suomen sodan aikoina 15-29.9.1808. Taistelu käytiin tykistötaisteluna. Muistomerkissä on kiveen kaiverrettuna taisteluvuosi 1808.
 Valli on koooltaan noin 22 x 5 metriä ja korkeimmillaan se on 1.5 metrin korkuinen. Valli koostuu lähinnä kivistä. Vallin päässä on halkaisijaltaan  noin 2 metrin maakivi.

Vallissa on kolme syvennystä, joista keskimmäinen on suurin. Näihin syvennyksiin  oli sodan aikana sijoitettu tykit. Nykyään kukkulalla on joitakin paikoiltaan alas vierineitä kiviä, pienehköjä puita sekä pintakasvillisuutta, lähinnä tupasmaista heinää. Joskus paikalla on ilmeisesti kasvanut isompiakin puita.

Vallista  etelään on kymmenisen metrin levyinen kuoppa. Ilmeisesti sieltä on vallin rakentamisen aikoihin otettu kiviä valliin.

Perimätiedon mukaan kerrotaan myös, että itään päin laskevalla rinteellä voisi olla Suomen sodan aikaisia hautapoteroita. 

Alla olevassa kuvassa on näkymä muistomerkiltä Vittsarin kouluun aidan takaa.

LÄHTEET:

Kaukon silta. [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009963] Luettu 25.3.2012.

Kaukon sillan taistelut

Tällä kertaa muutama kesällä otettu kuva arkiston kätköistä johdattaa seuraavaan aiheeseen.

Jos ajat autolla 8-tietä Kokkolan ohi, huruuttelet samalla Perhonjoen sillan ylitse. Silta sijaitsee Vittsarin kylässä kolmisen kilometriä Kokkolan ydinkeskustasta pohjoiseen päin. Tuskin tulet tällöin ajatelleeksi, että ajelit juuri sotastrategisesti tärkeän sillan yli...

Suomen sodan taistelut ulottuivat nimittäin tälle kyseiselle sillalle! Paikalliset tuntevat sillan nimellä Kaukon silta. Sillan tuntumassa kahakoitiin 10-30.9.1808. Kahakat käytiin ruotsalais-suomalaisten joukkojen ja venäläisten välillä.

Everstiluutnantti Otto von Fieandt määrättiin tuhoamaan kaikki maantiesillat Kokkolan ja Oulun välillä syksyllä 1808. Tavoitteena oli, että venäläiset eivät pääsisi etenemään sillan yli. Kaukon silta poltettiin 10.9.Kuitenkin jo seuraavana päivänä von Fieandt sai käskyn rakentaa silta uudelleen.Tässä vaiheessa kaikki sillat Kokkolan ja Himangan välillä oli jo tuhottu.

Kaukon sillan taistelut olivat tärkeitä Suomen sodassa juuri sillan strategisen aseman kannalta.Venäläiset saapuivat Kokkolaan 14.9.1809. Heidän tarkoituksenaan oli tukkia Rantatie ruotsalaisilta.

Von Fieandt oli 15.9. asettunut sillan pohjoispuolelle vartioon.Sillan eteläpuolelle oli asetettu yksi kenttävartio.Venäläinen joukko-osasto hyökkäsi tämän vartion kimppuun eversti Jakov Kulnevin johdolla.Samana päivänä aloitettiin joen pohjoispuolella voimakas tykistötuli eversti Vlastovin johdolla. Syntyi kova tykistötaistelu. Molemmat osapuolet kärsivät tappioita.Vittsarin kyläläiset kuitenkin ennättivät pakenemaan onnekkaasti muutaman kilometrin päähän Korpilahden kylän -tämän minun asuinpaikkani- takametsiin.

Ruotsalaiset saivat lisäjoukkoja seuraavaksi päiväksi ja tällöin venäläiset vetäytyivät Alaveteliin.

Kahakointi Kaukolla jatkui kuitenkin vielä parisen viikkoa. Silta poltettiin uudelleen. Ruotsalais-suomalaiset joukot olivat asemissa pohjoisella rannalla, venäläiset eteläisellä.

Aselepo tehtiin lopulta 29.9.1808. Rajalinja vedettiin Perhonjokeen.

K.H.Renlundin museo pystytti muutama vuosi sitten Suomen sodan 200-vuotismuistion yhteydessä infotauluja maakuntamme sotatapahtumapaikoille. Myös Kaukon sillan taisteluista löytyy oma infotaulunsa.

8-tien vieressä on pieni hiekkatie, jonne pääsee kääntymään sillan pohjoispäästä kohti Rödsön kylään johtavaa tietä. Näiden kahden tien välissä on Kokkolan kotiseutumuseon 1958 pystyttämä muistomerkki taistelujen muistoksi (Kuvan taustalla näkyy 8-tie).

Seuraava bloggaus jatkaa vielä rahtusen verran tätä samaa aihetta...

LÄHTEET:

Kaukon silteet:lan taistelut. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/tiedostot/8a_kauko.pdf] Luettu 18.3.2012.

Suomen sota 1808-1809 Keski-Pohjanmaalla. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/page.php?page_id=34] Luettu 18.3.2012.

73000 päivää. Suomen sodan erikoisnumero. KH Renlundin museo. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/tiedostot/73000_paivaa.pdf ]Luettu 18.03.2012.