Kokkolan naislaulajat kisaamassa

Kokkola kiirii taas kauas äänillään! Pauliina Virkkalan johtama Kokkolan naislaulajien kuoro osallistui Itävallan Lintzissä järjestettyyn Anton Bruckner-Choir Competition and Festival - 

kuorolaulukilpailuun. Kilpailu on Interkultur-järjestön organisoima kilpailu ja se järjestettiin 14.-18.6.2017 jo kuudennen kerran Linzissä.

Kisapaikkana oli vaikuttavan juhlava konsertti- ja kongressitalo - Brucknerhaus - , jonka pääsalissa on peräti 1420 istumapaikkaa. Voi vain kuvitella, kuinka upeasti äänet tuollaisessa tilassa kajahtelevat! Tiesittekö muuten, että tuon 1973 valmistuneen Brucknerhousen on suunnitelleet suomalaiset Heikki ja Kaija Siren! Itse rakennus on nimetty itävaltalaisen säveltäjä Anton Brucknerin mukaan. Jari Sinkkonen on kirjoittanut loistavan mielenkiintoisen kirjan "Nerouden lähteillä - Suurten säveltäjien hauras elämä, " jossa mainitaan tämäkin pakko-oireinen säveltäjä...Kannattaa lukea!

  

Kokkolan naislaulajat Itävallassa St. Florianin luostarissa esiintymässä.     Kuva: Teija Tuunila.  

Kokkolan naislaulajissa laulaa kolmisenkymmentä naista. Yleensä heidän kuorolaulunsa ovat neljälle äänelle sovitettuja. Esiintymisasut Itävallan kisoissa naislaulajilla oli kokkolalaista käsityötä suoraan kokkolalaiselta PaaPii Designilta Suomi 100-hengessä. Kilpailun lisäksi vuonna 1981 perustetun Kokkolan seudun opiston kuoron laulajat antoivat ääniensä kiiriä muuallakin - niin lentokoneessa kuin St. Florianin luostarin marmorisalissa Friendship-konsertissa, jossa akustiikka oli aivan huikea!

Itse kilpailuun osallistui 19 kuoroa yhteensä kahdestatoista eri maasta, mm. Kanadasta, Saksasta, Argentiinasta, Norjasta, Saksasta Yhdysvalloista ja Itävallasta. Kolmijäseninen tuomaristo koostui ruotsalaisesta, itävaltalaisesta ja saksalaisesta tuomarista. 

Lopullinen kilpailusijoitus oli hieno! Kokkolan naislaulajat pääsivät lauluillaan ja esiintymisellään pisteen päähän kullasta eli hopeatasolle! Myös kilpailun voittanut kuoro oli suomalainen, vantaalainen Qoro Quando -kamarikuoro. Kokkolan naislaulajat sijoittui kolmanneksi samassa naiskuorosarjassa, jonka Queens of Qoro Quando voitti. Sijoitus oli Kokkolan naislaulajille tähänastisista kilpailuista korkein.

Kokkolan naislaulajat St. Florianin luostarin pihalla perjantaina 16.6.-17 Kuva: Teija Tuunila

Itävallassa kuoro esitti kolme laulua. Yksi niistä oli kuorolaisen, Raija Joentakasen ja Marita Kaakisen sanoittama ja Kaakisen myös säveltämä "Lapseni ja keppihevonen." Kappaleessa on lapsen ja äidin välistä vuoropuhelua. ja kuoroteos on osin jopa 5-ääninen. Kaksi muuta esitystä oli Mia Makaroffin säveltämät " Laulua elämä soi" sekä "Sorg och klädje."

Onnea Kokkolan naislaulajille hienosta suorituksesta ja intoa harjoitella uusiin tuleviin koitoksiin!

LÄHTEET: 

Helsingin laulu. Suomalainen arkkitehtuuri antaa lisäpontta Linzissä. [https://www.helsinginlaulu.fi/blogi/2017/05/09/18997] Luettu 24.6.2017. 

Kokkolan naislaulajat. Kevään ääniä. [http://kokkolanlauluveikot.fi/kevaan-aania/kevaan-aania-2017-web-pages.pdf] Luettu 24.6.2017. 

Kokkolan Naislaulajille hopeaa Itävallassa. Keskipohjanmaa - lehti.222.6.2017. 

Kokkolan Naislaulajille hopeaa kansainvälisessä kuorokilpailussa. KP24 uutiset. [https://kp24.fi/uutiset/513800/kokkolan-naislaulajille-hopeaa-kansainvalisessa-kuorokilpailussa] Luettu 24.6.2017.

Vantaalaiskuoro menestyi Bruckner-kilpailussa Itäväallassa.  Päivän lehti. 21,6,2017. [http://www.hs.fi/paivanlehti/21062017/art-2000005262431.html] Luettu 24.6.2017. 

Qoro Quando menestyi Itävallassa. Sulasol. [https://sulasol.fi/qoro-quando-menestyi-itavallassa/] Luettu 24.6.2017. 

KokkolaKarleby mediassa

Nyt on  ihan pakko vetäistä syvään henkeä ja ihmetellä... KokkolaKarleby-blogi nimittäin ottaa ja niittää julkisuutta:)
Ja bloggari itse vain maata retkottaa sohvalla:/

Näitä sattumia on nyt jo kaksi. Kesän korvilla sain kutsun tulla haastateltavaksi suoraan radiolähetykseen Yle Keski-Pohjanmaahan. Toimittaja oli bongannut blogini ja tahtoi tehdä minusta haastattelun (Heipä hei vaan, Ismo, jos vielä blogiani lueskelet:)) Studioon astuminen ja suora lähetys oli jo sinänsä outoa. Pari kertaa kyllä myönnän jahkanneeni, ennen kuin tein päätöksen osallistua haastatteluun. Lopulta ihastuttava työkaverini potki persuksille ja  tokaisi, että sähän et ainakaan saa aikaiseksi sanatonta hetkeä:/

Haastattelu tuli tosiaan  kesäkuussa radiosta suorana lähetyksenä, en siitä kovin monelle hiiskunut. Nuorukaiseni olivat kotosalla kuitenkin ohjelman kuunnelleet ja sain tietysti kylmää kyytiä "Kun puhuit meistä kuin pikkulapsista, että  nyt hävettää!" Niinpä niin -sitähän sanotaan, ettei kukaan ole seppä omalla maallaan.:))) Vaan eipä anneta pienten vastoinkäymisten harmittaa...

Kesäloman riennoissa koko haastattelu painui mielissäni unholaan, kunnes lomamatkalla makasin tylsistyneenä hotellihuoneen sängyllä ja googlasin kännystä blogiani. Vähän huvittavalta tuntui, sillä goolaus antoi tulokseksi myös otsikon "M.H. bloggaa epämuodikkaasta aiheesta." Ihan pakko oli kurkata ja sieltä löytyikin kooste aikaisemmasta haastattelusta .

Klikkaamalla alla olevaa linkkiä haksahdat lukemaan tämän nettijutun:)

http://yle.fi/uutiset/minna_heikkila_bloggaa_epamuodikkaasta_aiheesta/6696977










Ja nyt sitten tämä toinen...Katselin blogini tilastosivua, josta selviää, mitä juttuja on käyty lukemassa ja  millaisen haun kautta sivuilleni on löydetty. Kun sama osoite alkoi toistua useammin ja useammin, oli ihan pakko käydä klikkaamassa...

Ja nyt selvisi, että  KP24.fi-sivusto on luonut tällä viikolla blogisivuston, jossa "julkaistaan lukijoittemme suosittelemia toinen toistaan kiehtovampia blogisivustoja Hyppää mukaan  blogien kouluttavaan maailmaan..."


Tällä hetkellä sivulla on yhdeksän hyvin erityylistä blogia  ja yksi niistä on minun KokkolaKarleby-blogini:/ En tiedä, kuka blogiani on suositellut, mutta  nöyrä kiitos ja kumarrus kunniasta kuitenkin!

Näin blogini siellä esiteltiin:

"Kokkola Karleby Finland
Tämä blogi on todellinen aarreaitta Kokkolan historiasta, nähtävyyksistä, tapahtumista ja ajankohtaisista aiheista. Olitpa sitten kokkolalainen, tuleva kokkolalainen, entinen kokkolalainen tai lomailija, löydät tästä blogista varmasti paljon mielenkiintoista sisältöä."


Ajan  kuluessa ja blogiarkiston karttuessa on tullut vastaan  aika monta hupaisaa tilannetta. Koska en ole esiintynyt täällä omalla nimelläni, on blogin ylläpitäjä ollut salaisuus. Silloin tällöin on sattunut, että joku  tuttu on kertonut jollekulle perheenjäsenistäni  tästä blogista. Kerrankin puolisoni tuli naurellen kotiin ja kertoi todenneensa kommentoijalle, että "onpa sitä blogia muutaman kerran tullut luettua, kun joten kuten tunnen sen blogistin:)))"

Myönnän, olo on vähän kuin salaa yksikseen laulamasta yllätetyllä. Tuntuu aika hämmentävältä, että meitsi näpyttelee koneeltaan mitä milloinkin sattuu mieleen juolahtamaan ja toiset oikeasti vapaaehtoisesti lukevat niitä:/// No, paljastan - tekisin tätä, vaikkei minulla olisi yhtä ainoaa lukijaa. Omat intohimot eivät ole sen kummemmin seliteltävissä:)))

Tätä blogia olen nyt kirjoitellut   reippaat kaksi vuotta. Joskus kuvitelin, että aiheet loppuvat, kun tarpeeksi kauan kirjoittaa. Mutta ei se niin mene.  Olen oppinut blogia kirjoittaessani tavattoman monta asiaa Kokkolasta, joita ilman tätä blogia tuskin olisin tullut koskaan tietäneeksi.

Blogin kirjoittamisessa on muutama huippuvaihe -ensinnäkin oivallus siitä, mistä seuraavaksi aikoo kirjoittaa, sitten  se hetki, kun näppää aiheesta kuvia ja huristelee auvoisena kotiin kuvat lootassa. Kolmantena se, kun löytää  yllättävää tietoa käsiteltävästä aiheesta ja neljäntenä hetki, jolloin napinpainalluksena uusi teksti pärähtää julkaistuksi. Näissä väleissä on monta tylsistymisenkin hetkeä -kuvien siirto, pienentäminen, järjestely ja  tekstin muokkaus ovat toisinaan varsin pitkäpiimäistä pakerrusta.

Valitsin aikoinaan tämän Kokkola-teeman blogiini siksi, että ajattelin voivani tallentaa sinne  asioita, joista itse olen kiinnostunut. Olen myös huono harrastamaan yhtään mitään kellonaikaan sidottua; vapaasti kulkeminen sopii paremmin.

Toinen pointtini oli se, etten tosiaankaan halunnut blogissani  läpikäydä omaa tai läheisteni elämää analysoiden läpi. Tällainen neutraalimpi lähestymistapa passaa minulle. Ruoka- tai muotiblogin ylläpitäminen olisi minulle puolestaan  ennemminkin kauhistus. Persoonalla ja suurella sydämellä täytyy paneutua juuri niihin asioihin, jotka oikeasti kiinnostaa! Toisaalla julkaisen Joulublogia, joka virkistyy aina ennen joulua. Itse asiassa voisin yhtä hyvin kirjoittaa blogia  myös sukututkimuksesta, musiikista, historiasta, taiteista tai kasvatuksesta...tai...


Kuvakaappaukset: KP24.fi [http://www.kp24.fi/Uutiset/Blog.aspx?blogid=1421&m=10&y=2013] Luettu 27.10.2013.
YleKeskipohjanmaa [http://yle.fi/uutiset/minna_heikkila_bloggaa_epamuodikkaasta_aiheesta/66969779 Luettu 27.10.2013.
 

Monenlaisia meriittejä musiikissa

Ihan pakko hehkuttaa näitä oman alueen musiikin taitajia! Kokkolan suuntaan on viime viikkojen aikana rapsahtanut useampiakin aika hienoja juttuja!

Ensiksi helmikuussa media hehkutti, kuinka viulisti ja kapellimestari Sakari Oramo on valittu Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi.

Oramo itse on syntyjään helsinkiläinen, mutta Keski-Pohjanmaalle hänet  yhdistää kokkolalaissyntyinen vaimo, sopraanolaulaja Anu Komsi. Kesiään  he viettävät perheensä kanssa pitkälti mökkeillen Kokkolassa.
.
Toki täällä Kokkolassakin työt vetävät puoleensa Oramoa. Viime kesäisessä bloggauksessani ylistinkin jo Oramon mielettömän hienoa otetta Kokkolan Oopperassa. Oramo kertoo  keskipohjalaisuudesta Suomen Kuvalehdessä näin "Siellä on voimakas pälätyskulttuuri. Ihmisten kyky ottaa kontaktia on ihan toinen kuin Helsingissä. Lähtökohta Kokkolassa on tehdä oopperaa toisin kuin isoissa taloissa. ”Perinteinen tapa on laulajavetoinen. Meillä korostuu ohjaajan näkökulma.”

Myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on tuttu Oramolle vuosien ajalta päävierailijan roolista. Syksystä  2013 lähtien Oramo aloittaa myös saman orkesterin taiteellisena johtajana. BBC:n kapellimestaruden ohella.

Nimityksellä BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi on Oramolle valtava merkitys, onhan kyseessä eräs Euroopan johtavista orkestereista. Orkesteri toimii myös vuosittaisten, maailman suurimpien   Proms-musiikkijuhlien selkärankana.

Alla olevasta videosta voit kurkistaa Oramon taidokasta  orkesterin johtamista  -kyseessä tietysti Sibeliuksen Finlandia!

Toisena helmenä mainittakoon viikonloppuna julkaistu tieto, jonka mukaan Suomen Naiskuoroliitto on valinnut vuoden 2011 kuoroksi Kokkolan Naislaulajat.

Kuoro juhlisti vuonna 2011 30-vuotisjuhlaansa. Tällöin he julkaisivat Ruuhkavuodet-levyn juhlan kunniaksi. Kuoroa johtaa nykyään Maria Kesäniemi.

Vuoden kuoro-titteli on vuosittain myönnettävä huomionosoitus taiteellisesti kunnianhimoiselle, aktiiviselle ja naiskuoron asemaa vahvistaneelle kuorolle.

Alla olevasta linkistä pääset kuuntelemaan Naislaulajien esiintymistä muutaman vuoden takaa.

 

Kaiken muun hyvän lisäksi tällä hetkellä television musiikkiohjelmissa taitoaan on testailemassa kaksikin kokkolalaista nuortamiestä!

Nelosen The Voice of Finland -kisassa taituroi Jesse Kaikuranta. Kisassa on tällä hetkellä  jäljellä vielä 24 kilpailijaa.Kaikuranta on tunnettu myös Kokkolan musiikkielämässä -esimerkiksi laulunopettajana Kokkolan Estraditaiteen koulussa.

Alla olevasta linkistä pääset Jessen kisatunnelmaan:

Toisessa musaohjelmassa, nimittäin MTV 3:n Idolsissa, kisaa puolestaan nuori, vasta 16-vuotias Torsten Borg. Torsten on tällä hetkellä sijottuneena jo kahdeksan  parhaan  joukkoon. Ja matka jatkuu...

Torstenin taivalta on erityisen jännää seurata, sillä hän on poikani koulukaveri usean vuoden ajalta.

Tässä näyte Torstenin kisasta:

Paljon muutakin mahtuu Kokkolan vireään musiikkielänmään, mutta tässä ne päällimmäiset kuulumiset tältä erää!

LÄHTEET:
Hän-henkilökuvassa kapellimestari Sakari Oramo: ”Olen lähtökohdiltani elitisti”Suomen Kuvalehti. [http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/han-henkilokuvassa-kapellimestari-sakari-oramo-olen-lahtokohdiltani-elitisti] Luettu 20.3.2012.kin mahtuu k

Kokkolan naislaulajat on vuoden kuoro. [http://www.pohjalainen.fi/kulttuuri-ja-viihde/elokuvat-ja-videot/kokkolan-naislaulajat-on-vuoden-kuoro-1.1165309] Luettu 20.3.2012.

Sakari Oramo BBC:n ylikapellimestariksi. [http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2012/02/sakari_oramo_bbcn_ylikapellimestariksi_3281681.html]. Luettu 20.3.2012.

Oramo iloisee uudesta nimityksestään.
[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2012/02/oramo_iloitsee_uudesta_nimityksestaan_3283597.html]

Vuoden kaupunkikeskusta 2011

Tänä vuonna Kokkola otti ja voitti "Vuoden kaupunkikeskusta 2011"-palkinnon, joka on Elävä Kaupunkikeskusta ry:n antama tunnustus. Valintaprosessi kesti puoli vuotta ja voittaja nimettiin 54-kohtaisen vertailutaulukon perusteella.

Alla olevien kuvien yhteyteen olen liittänyt joitákin perusteita voittopalkinnolle.

Kokkolan keskustayhdistys City Kokkola ry on onnistunut erinomaisesti luomaan ympärivuotisen tapahtumasarjan keskustaan.

Kävelykeskustaan  on  kiinnitetty paljon huomiota.

Kuvassa salmiakin muotoinen Purje- esiintymislava aivan Kokkolan ydinkeskustassa. Purjeessa yritykset, yhdistykset ja myös yksityiset ihmiset voivat esittää ohjelmia.

Raati kehui korkeatasoista katutilojen toteutusta. Uudet myyntikojutkin sopivat keskustaan kivasti. Näitä myyntikojuja muuten  on kuusi kappaletta, ne ovat siirrettäviä  ja niitä vuokrataan kesän ajaksi!

Yksi kokkolan kaupungin tavaramerkeistä on kesäinen, runsas ja kaunis kukkaloisto.

Ympärivuotisen kävelykadun rinnalle on noussut täydentämään myös kesäkävelykatu.

 Kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset sopivat yhteen hienovaraisesti.

Suntti, tori ja tulevaisuudessa ehkä haaveissa oleva musiikkitalo jatkavat kehittymistään ja vahvistavat lisää keskustaa.

"City-kirjasto", eli Kokkolan kaupunginkirjasto, joka on todellinen kaupunkihelmi keskeisen sijaintinsa ja elävään kävelykaupunkiin liittymisen perusteella.

Kokkolassa liikkuminen on kodikasta ja samalla oppii kaupungin historiaa. Alla olevassa kuvassa Asuntomessujen oheiskohteen, Knapen talon, julkisivu.

Myös rautatieasema on osa keskustaa. Junasta noustessa on heti keskikaupungilla...

Raadin mielestä uudenkarhea, kymmeniä liikkeitä sisältävä kauppakeskus Chydenia on iso maakunnallinen kauppaveturi. 

Ensi viikolla eli  24-25.8.2011  Kokkola isännöi aiheeseen sopivasti liittyen  Keskustakehittämisen päätapahtumassa.

                                                                                                                  

Lähteet: Keskustapalkinto 2011 Kokkolaan "Merestä nousi kaupunki".

[http://kaupunkikeskustat.fi/pages/keskustapalkinto.php]. Luettu 20.8.2011.

Tervakaupungin tunnuksia

Tänä kesänä kaupungilla kierrellessä katseeni on useamman kerran osunut paikkoihin, joissa on jollain tavalla esillä tervatynnyri. Niinpä tällä kertaa vilkaisemmekin tarkemmin, miksi noita tervapömpeleitä  nykypäivän Kokkolan katukuvassa näkyy...


Kokkolan vaakunassa on kultaisella taustalla vaakatasossa tervatynnyri. Sen tapinreiästä sekä pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Ylimpänä vaakunassa on kreivikunnan kruunu merkkinä Kokkolan kuapungin kuulumisesta entisen Vaasan läänin ja Pohjanmaan alueeseen.  

Kokkolan kaupungin vaakunan ovat suunnitelleet kaupungin vanhan sinetin pohjalta heraldikot Olof Eriksson ja Into I. Suominen  1956.

Yllä :

Kuningas Kustaa II Aadolfin 7.9.1620 allekirjoittama Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja. Rajauksessa näkyy kaupungin sinetti, kolmella liekillä palava tervatynnyri. (Kuva lainattu osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kokkola_perustamisasiakirja.jpg).

 Tervatynnyri-tunnuksen muodostuminen Kokkolan  vaakunaksi johtuu Kokkolan seudun historiallisesta elinkeinosta, tervakaupasta.


Kokkola oli Suomen suurimpia tervanviejäkaupunkeja aina 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Itse asiassa aikoinaan Kokkolassa valmistettin jopa kolmasosa koko Suomen tervasta!


Kokkolassa tervakauppaa yritettiin  ohjata erityisille tervatoreille.  Tällainen tervatori sijaitsi 1800-luvun puolivälissä nykyisen Englanninpuiston eteläpäädyssä. Olen kuullut kerrottavan että kun nykyistä puistoaluetta kunnostettiin, oli tervatorin paikka melko haasteellinen kunnostéttava, koska maa oli läpeensä tervan peitossa...

Tässä ylläolevassa kuvassa näkyy pätkä Sunttia ja  Englanninpuiston syvennys, jossa sijaitsivat tervaveneitten laiturit. Tervasatamassa virallinen tervantarkastaja eli " tervafräkäri" (ruots. tjäruvräkare = tervanhylkääjä) otti vastaan tervatynnyrit ja tarkisti niiden sisällön, koska joskus tervan sekaan saatettiin ujuttaa esimerkiksi vettä fuskausmielessä... Tervatorilta laivanvarustajat sitten kuljettivat tervan maailmalle;  ensin Tukholmaan, ja myöhemmin tapulikaupunkioikeuksien jälkeen Amsterdamiin, Lyypekkiin, Lontooseen, minne milloinkin...


Terva siis säilytettiin ja kuljetettiin  tervatynnyreissä.  Yleensä tynnyrit tehtiin kuusipuusta.


Terva oli entisaikojen elämässä hyvin tärkeässä osassa jokapäiväistä elämää. Ensinnäkin tietysti kaikki alukset tervattiin, mutta tervaa käytettiin myös reenjalaksiin, puuesineisiin, ulkoseiniin... Omaa tärkeää osaansa terva on näytellyt myös kansanparannuksessa. Aika monelle taitaa olla tuttu hokema, että jollei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi:)


 Kokkolassa saattaa törmätä tervanpolttoon jollain lailla liittyvään sanastoon usein, vaikkei tavallinen tallaaja sitä aina  tule tiedostaneeksikaan...


 Kokkolasta löytyy esim. Tervanpolttajankatu  melko läheltä keskustaa. Erään kaupunginosamme nimi on Halkokari.  Halkokari toimi 1800-luvulla tervanlastaus- ja varastointipaikkana.


Halkokarin alueella on myös Gamlakarleby Segelföreningen eli ruotsalaisen purjehdusseuran omistama Mustakari. Nimi tuolle alueelle on tullut siitä, että tervanpolttoaikoina paikka oli tunnettu mustan tervan peittämistä kallioista.  Kokkolasta löytyy myös pienalue, jonka nimi on Pikiruukki. Pikiruukkihan tarkoittaa tehdasaluetta, jossa on poltettu pikeä.


Kokkolan ja entisen Kälviän rajamailla sijaitsee myös pieni järvi, jota on kutsuttu nimellä Tervajärvi.

Ehkä joku näkikin tällaisia kukkaistutuksia kesän 2011 asuntomessuilla... Astiassa siis tervatynnyrin muoto.

Kokkolan kävelykaduilla puolestaan voi istahtaa tervatynnyrin muotoisille penkeille.





Näitä tervatynnyripenkkejä näkyy olevan myös selkänojallisena mallina...

Tietysti tervatynnyrin voi bongata myös  lippusalosta ...

Lähteet:Timo-Olavi Jalkanen: Kokkola teollisuusmatkakohteena. Promaint 7/2009. [http://www.tec.sci.fi/timojalkanen/journalist/kokkola-jalkanen.pdf] Luettu 18.8.2011.

Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriympäristöjä. -[http://museot.keski-pohjanmaa.fi/vah_erik_1.htm]. Luettu 18.8.2011.

http://museot.keski-pohjanmaa.fi/vah_erik_1.htm

Vilskettä tervatorilla [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/]. Luettu 18.8.2011.

Suomen suurin maitopitäjä

Tällä kertaa postaus liittyen lehmiin ja maitoon!

Kun kuntaliitos toteutui Kokkolassa vuonna 2009, muuttui Kokkola Suomen suurimmaksi maidontuottajakunnaksi. Tällöin maaseutupitäjät Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät siis Kokkolaan.

Keski-Pohjanmaalla  on yhteensä noin 1100 maitotilaa ja täällä tuotetaan muuten kymmenesosa koko Suomen maidosta.

Vuoden 2009 kuntajaon mukaan Kokkola lähes kuusinkertaisti maidontuotantonsa määrän. Maitoa tuotettiin Kokkolassa tällöin liki 50 miljoonaa litraa.  

Vuosina 2009-2010 Kokkolassa tuotettiin maitoa yli 51 miljoonaa litraa ja maidontuotanto kasvoi tällöin 3,1 prosenttia edellisestä kaudesta.

Minulla on ilo asua hyvin lähellä idyllistä maaseutua, vaikka Kokkolan keskustaankin on vain muutama kilometri matkaa. Kuvat lehmistä ja heinänteosta on otettu lähinaapurustostani.

Vielä parikymmentä vuotta sitten Kokkolassakin raksuttivat traktoreiden perässä koneet, jotka lykkivät ulos pienpaaleja. Olenpa minäkin useamman kerran ollut heinätalkoissa mukana.  Nykyään harva viitsii enää ahertaa pienpaalien kanssa, sillä se on hyvin työlästä. naapurustossani tosin edelleen tehdään myös näitä paaleja pääasiassa  hevosten ruokintaan.

Irtoheinän ja pienpaalien lähes kadottua ovat myös heinäladot jääneet menneisyyteen. Uudet, isot paalit eivät niihin mahdu. Kohtalona onkin usein ränsistyminen...

Tämän päivän heinä tehdään pyöräpaaleiksi. Siihen on ihan omat koneensa. Latoja ei tarviota, koska nämä paalit selviävät jopa talven yli pellonlaidalla muovituksen ansiosta...

Lehmissä on jotain kamalan jaloa:)

Lähteet: Tietosarka. 12.6.2009. [http://tike.multiedition.fi/tike/tietosarka/2009/kesakuu/paakirjoitusmaito.php] Luettu 15.8.2011.

Kokkola jatkaa Suomen suurimpana maidontuottajana. 16.9.2010. [http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/kokkola_jatkaa_suomen_suurimpana_maidontuottajana_1982498.html]. Luettu 15.8.2011.