Hyvää juhannusta HULA HULA SUOMI

Leppeää juhannusta itse kullekin! Vaikka lämpömittari sinnikkäästi taivuttaa pylväänsä + 11 asteeseen, se ei saa kesän juhlan tunnelmaa viilentää.

Niinpä minäkin lähdin sandaaleissani paljain varpain vastaanottamaan jussia Öjan kalastajakylään. Siellä juhlistettiin juhannusta laulaen, tanssien, juhannussalkoa pystyyn nostaen ja lohisoppaa nautiskellen. Ihmisiä paikalla oli paljon. Leppeämieleisiä ihmisiä. Kellään ei ollut kiire. 

Tänä vuonna Brygganilla osallistuttiin HULA HULA SUOMI- tapahtumaan. Saadaanko aikaan maailmanennätys? Ei kun lanteet keikkumaan Robinin kesämusan siivittäminä! Ja pahoittelut heikosta kuvan laadusta, jouduin pistämään laadun huonommaksi, että sain videon tänne ladattua. :/

Ja se metsä oli maailman sinisin

ja vehrein se nurmikkorinne.

Ja usein vielä  unissani vaellan

ma kauas, kauas sinne. 

Ja siellä oli  maailman kauneimmat

ne sinipunakukkaiset pellot.

ja niin heliästi helise ei kirkonkellot

kuin siellä ne sinikellot. 

Ja ma muistan ne koivut ritvaiset

siellä viheriäisessä haassa.

Ei missään niin valkeita koivuja kasva

kuin kaukana lapsuuden maassa. 

Ja koivujen läpi ei milloinkaan

niin taivas loistele seessä.

Sen alla yhä unissani vaellan

ja mulla on silmät veessä. 

-Lauri Pohjanpää, 1930-

Minä aion viettää koko jussin kotosalla. Voitin tosin arvonnassa liput kahdelle kolmeksi vuorokaudeksi Kalajoen juhannukseen!:))) No, katson itseni siihen lystiin ja ilonpitoon ihan pikkasen liian vanhaksi. Pojan tyttis sai onnekkaasti lippuset myytyä eteenpäin, niin päästiin niistäkin riennoista ajoissa eroon!

Hyvää jussia! Minä virittäydyn saunomaan ja uiskentelemaan kotialtaan ääreen - oli kylmä tai ei!

Tuulimyllyt

Etsin innokkaana tietoja vanhoista tuulimyllyistä Kokkolassa. Tieto yksittäisistä myllyistä etenkin oli todellakin kiven alla. Googlaamallakin löytyi asiatekstejä pääasiassa vain noista uusista valkoisista tuulivoimaloista. Jotain sentään hakemalla löytyi...

Virallisen tilastoinnin mukaan Suomessa oli 1800-luvun lopulla noin 10000 kappaletta tuulimyllyjä. Viimeiset niistä lienee rakennettu 1930-luvulla.

                                  Yllä: Tuulimylly Kaarlelan kotiseutumuseon pihapiirissä

Alkuperäinen malli tuulimyllyihin on saatu itäisiltä mailta, sillä jo 600-luvulla eKr noudettiin Persiassa vettä pelloille vertikaaliakselisilla myllyillä. Myös Välimeren maissa tuulimyllyjä on ollut 1000-luvulta lähtien. 1200- ja 1300-luvuilla levisi läntiseen Eurooppaan arabien välittämänä tuulimyllytekniikka. Euroopassa kehitettiin 1200-luvulla vaaka-akseloituja tuulimyllyjä joissa perustyyppinä oli yleensä 4-siipinen propelli. Näitä myllyjä ryhdyttiin käyttämään viljanjauhatuksessa ja ne yleistyivät Euroopassa nopeasti. Suomessa ensimmäiset tuulimyllyt korkeilla mäillä tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa  1400-luvun puolivälissä.

  Kokkolassa  nykyisen Mäntykankaan ja  Kolumäen  alueella   seisoivat  kaupungin tuulimyllyt puuttomalla mäellä  1700- ja 1800-luvuilla. Kaarlelassa puolestaan oli vuonna 1586 25 tuulimyllyä. Kotiseutumuseon läheisyydessä Kokkolan Kirkonmäellä oleva mylly on hankittu ilmeisesti vasta 1960-luvun taitteessa Larsmosta.

Suomessa on ollut pääasiallisesti muutaman eri tyypin tuulimyllyjä, joita on luokiteltu sen mukaan, miten  niiden siivet "hännästä" käännettiin tuulen suuntaan. Rakenteeltaan yksinkertaisin mylly oli jalkamylly, jonka runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa.  

                     

Harakka- ja mamsellimallisissa myllyissä jauhinkivet olivat alaosassa erityisessä kivihuoneessa. Näissä myllyisä ainoastaan myllyn yläosa oli käännettävissä. Harakkamyllyssä oli kiinteä alaosa,  vain yläosa kääntyi. Niissä oli yleensä kaksi kiviparia. Mamsellimyllyssä liikkuvan yläosan seinärakenne tuettiin  alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu.

  

                       
                              

Varvasmyllyissä (myös konttimyllynä tunnettu) puolestaan oli jalkaristikko, jonka varassa voitiin kääntää koko myllyä kivineen. Myllyn ympärillä oli kartion muotoon asetetut "varpaat" tukemassa myllyä. Vähintään noin sadan vuoden ikäiset myllyt luokitellaan jo muinaisjäännöksiksi.

Suurin osa seutumme Kvarn-alkuisista paikannimistä ovat paikkoja, joissa on aikoinaan ollut tuulimyllyjä.  Vuonna 1586 Kaarlelassa oli 25 tuulimyllyä. Bråtössa ja Knivsudissa on tilastoitu yhteensä  15 tuulimyllyä. Kälviällä ja Ruotsalossa ei tuohon aikaan ollut kuin vesimyllyjä. Myllyjen omistajia verotettiin vuonna 1586 1 markalla. Tuulimyllyjä omistivat tällöin maanomistajat, jotka asuivat kauempana vesistöistä. 

      Yllä: Lohtajan Kirkonmäen tuulimylly museoalueella.

Myöhempinä vuosisatoina tuulimyllyjä ei enää verotettu. 1600-luvun myllyistä on hyvin vähän tietoa. Seurakuntalaisen velvollisuuksiin kuului kuitenkin huolehtia,, että  pappilan käytössä oli mylly.  

  

                              

Vuodelta 1724 on tieto, että Kaustarin Korpin mylly oli joutunut vihollisen kovan käsittelyn uhriksi. Venäläiset olivat puolestaan  polttaneet Suomalax n:o 2:n myllyn. Muista myllyistä löytyy mainintoja;  "ikäloppu mylly" vuonna 1723 Heinolassa. Sokojalla on kartoituksen yhteydessä vuonna 1752 maininta Björkbackan, Porkon, Haalsin ja Notjärvin tiloilta kotitarvejauhatukseen. Lisäksi löytyy maininta Jubbilan myllystä Kaustarista.

                  

   

                  

Isojaon kartoista löytyy myös mainintoja myllyistä, esimerkiksi Korpilahden Räihässä oli "Kvarn-nabban." Vuodelta 1833 löytyy tieto, että myllynsiipi murskasi 16.8.1833 92-vuotiaan Olof Hansson Saaren Linnusperässä.

Myllärit olivat yleensä myös talonpoikia. Vuodelta 1835 on kuitenkin merkintä, että Kaarlelassa oli  viisi myllymestaria.

Kaarlelan ainut tuulimylly vuonna 1961 sijaitsi Rödsön Bredbergssärillä.  Myllyn tiedetään tuolloin olleen hyvin huonokuntoinen.

Yllä: Rödsön mylly 

Rödsön mylly löytyy ajellessa Mölleriä kohti. Siellä on pellonpientareella  pienehkö tuulimylly, joka näkyy kylätielle, muttei ole aivan tien vieressä.

        

  

                              

 Tuulimyllyn rakennusvuosi on 1838. Tuulimylly on yksityishenkilön kunnostama Ely-keskuksen tuella. Kunnostushanke alkoi vuonna 2010. Tällöin mylly oli jo pahoin ränsistynyt. Edellinen myllyn entisöinti oli tapahtunut 1950-luvulla. Tällöin nykyisen omistajan, Hemming Renlundin isä siirsi kunnostustöiden yhteydessä myllyn lähelle sen nykyistä sijaintipaikkaa. Itse mylly on aina kuulunut Bredskärin tilan omistukseen. Viimeisen kerran se on ollut käytössä 1800-1900-lukujen vaihteessa.

  

Tässä myllyssä on kaunista sen alkuperäinen, tummanharmaa väri. Tällaisena minäkin muistan lapsuudessani vielä pystyssä olleet tuulimyllyt. Muodoltaan mylly on yksinkertaisen pelkistetty. Myllyllä on jauhettu  jauhoja lähinnä karjalle.

      

Myllyn kunnostukseen on uponnut rahaa noin 10000 euroa, josta Ely-keskus on tukenut noin puolella summalla. Myllyn korjauksen yhteydessä on tehty alapohja uudelleen. Jalustassa olevat aukot on katettu verkoilla, jotteivat linnut  majoittuisi myllyyn. Mylly sai kupeelleen myös uudet siivet, koska aikaisempia siipiä ei enää ollut siinä kiinni. Siipien  pituus on  4,2 metriä.

                                      

Rödsössä oleva tuulimylly nököttää tienmutkan vieressä. Jostain syystä en ole sitä aikaisemmin ohi ajaessani tullut edes rekisteröineeksi. Tuulimylly on tosin tieltä katsoen hieman etäämpänä ja sen etuosa jää piiloon, samoin siivet. 

 

   

Öjan tuulimylly on rakennettu vuonna 1870. Se sijaitsee Tjärun pihapiirissä alkuperäisellä paikallaan. Myllyn on rakentanut  Hans Mattsson Näcksund-Tjäru, joka oli maanviljelijä ja  kuudennusmies. Öjassa oli vielä 1930-luvulla useita tuulimyllyjä. Tjärubackenilla tiedetään olleen neljä tuulimyllyä, joista alla oleva tuulimylly on ainut säilynyt.   Valitettavasti useampi rapistui ja parempikuntoiset purettiin ja muutettiin vilja-aitoiksi.

Onni onnettomuudessa, että Tjärun mylly saatiin säilytettyä. Siitä on kiittäminen Birger Sundforsia, joka halusi suojella rakennusta ja sai hankkeeseensa mukaan metsästysyhdistyksen. He yhdessä lunastivat  myllyn sekä tontin veljeksiltä Herman ja Albert Sundfors (myllyn rakentajan pojanpojat). Kauppa tehtiin  vuonna 1959.  Kun Öjaan perustettiin vuonna 1962 kotiseutuyhdistys, möi metsästysyhdistys rakennuksen symbolisella yhden markan hinnalla kotiseutuyhdistykselle, joka nykyään omistaa ja hallussa pitää  rakennusta.

                          
  

Tämä Öjan tuulimylly on kunnostettu kevään 2015 aikana Öjan kotiseutuyhdistyksen toimesta. Jo edellisenä kesänä myllyyn vaihdettiin tukkeja ja kiviä kasattiin uudelleen. Näin sokkeliosasta saatiin vakaampi. Sokkelia myös tervattiin huolella. Mylly maalattiin punamullalla ja myllyn ovi  keltaisella - värillä joka on perinteinen Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Myös katto tervattiin ja myllyyn kiinnitettiin uudet kattorännit. Myllyn siivet on entisöity jo vuonna 2012, kun ne vaurioituivat kevätmyrskyssä. Öjan kotiseutuyhdistys on suunnitellut myllyn siirtämistä kotiseututalon yhteyteen, jossa  se kertoisi paremmin omaa ajankuvaansa. 

  

LÄHTEET:

Isä aloitti ja poika lopetti: vanha tuulimylly sai takaisin arkisen loistonsa. Yle.fi. [http://yle.fi/uutiset/isa_aloitti_ja_poika_lopetti_vanha_tuulimylly_sai_takaisin_arkisen_loistonsa/7497131] Luettu 6.6.2015.

Kaarlelan pitäjän historia I, s. 52.
Kaarlelan pitäjän historia II. 1980, s. 127-138.

Kokkola-Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava. 2004. [https://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/kylaasutuksen_vaiheosayleiskaa/fi_FI/oja/_files/91823090535044836/default/PERUSSELVITYSSELOSTUS_31082004.pdf9 Luettu 19.4.2015.

Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Mäntykankaan puutaloalue. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1673] Luettu 7.5.2016.

Niukkanen, M. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. [http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf] Luettu 19.4.2015.

STY. Suomen Tuulivoimayhdisys ry. Tuulivoiman historiaa. [http://www.tuulivoimatieto.fi/historia] Luettu 19.4.2015.

Väderkvarnen här piffats upp. Nya ÖB. 9.9.2015.

Www.eskoerkkilä.fi. Taide Vionoja - professori Veikko Vionojan tuotantoa esittelevä museo Ullavalla. [http://www.eskoerkkila.fi/blogi/2014/09/03/1749] Luettu 17.10.2015.

Öja Hembygdsförening r.f. Öja Hembygdsförening i ett nötskal. [http://oja.hembygd.fi/foreningen/] Luettu 17.10.2015.

Öja tre perioder. Loffe.net. [http://www.loffe.net/krier-mainmenu-28/601-a-tre-perioder-2308-] Luettu 7.6.2015.

Långön uimaranta

 

Nyt päästään pulikoimaan. Jatketaanpa vanhaa sarjaa uimarannoista...Tutustumme Öjassa sijaitsevaan Långön uimarantaan.

 

 

 

  

Yleiseksi uimarannaksi  kutsutaan  uimapaikkaa, jossa käy yli 100 uimaria päivässä. Kaupunkimme alueella tähän luokkaan kuuluvia uimarantoja on viisi.  Långö on yksi näistä. Långön vesi kuulemma lämpenee nopeammin kuin muiden Kokkolan virallisten uimapaikkojen, koska kyseessä on lahden poukama!

 

Ensivaikutelma uimapaikasta on siisteys ja huoliteltu yleisilme.

 

                                     

                                     

Ranta on siistiä hiekkaa. Hiekkarannan reunassa on kaksi rengaskeinua ja vauvakeinu.

 

 

Uimarannan läheisyydessä on pukukopit ja vessat.

 

 

 

 

Läheisellä vastarannalla on Café Bryggan. Siellä on vierasvenesatama ja kesäkahvila.

+

 

Långön uimarannalta löytyy grillikatos sekä pöytä ja penkkejä oleskelua varten.

 

 

 

 

 

Rannalla tarjoutuu mahdollisuus rantalentopallonkin pelaamiseen.

 

 

 Rannan läheisyydessä on myös maisemaan hienosti istuva historiallinen museoalue  korsu- ja /kalastajarakennuksineen.

 

 

 

Uimarannan pysäköintialueelta pääsee kulkemaan ulkoilureiteille  (Öjan saaristopolku 21 km ja Håkin lenkki 12 km) polkuja ja pikkuteitä pitkin. Maisema ympäristössä on merenranta-, järvi-, metsä- ja suomaisemaa. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon  ja 435 ha alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan..

 

 

Hyppytorni ja sauna löytyy alueen reunamilta vuokrattaviksi.

 

 

Nyt vain toivotaan kunnon rantakelejä!

 

Ps. Tämä oli tasan 300. julkaistu blogipäivitykseni:)

  

LÄHTEET:

Uimarannat, maauimalat. Kokkolan kaupunki. [http://www.kokkola.fi/palvelut/liikunta/liikuntapaikat/uimarannat/] Luettu 6.6.2015.

 

Öja. Ulkoilualueet, -reitit ja luontopolut. Kokkola.fi. [http://www.kokkola.fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/luonnon_virkistyskaytto/ulkoilualueet/fi_FI/oja/] Luettu 6.6.2015.

Hyvää juhannusta Cafe Brygganilta!

 

Hyvää juhannusta!

Sää täällä Kokkolassa on kylmä, mutta aurinkoinen.  Vaan roimasti vaatteita päälle ja juhannusta vastaanottamaan meren äärelle  Cafe Brygganiin,  Öjaan, noin 15 kilometrin päähän Kokkolan keskustasta.

 

 

Cafe Bryggan sijaitsee Långön  kalastajakylän vieressä tietystikin aivan meren tuntumassa.

 

Laitureiden vieressä palvelee kesäisin kahvila joka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. A-oikeuksin varustetussa kahvilassa on tarjolla itseleivottua pullaa, kakkuja ja pikkusuolaista. Kahvilassa on noin 25 pöytäpaikkaa ja laituriterassilla 20 lisää...

 

 

Saavuimme paikalle vasta virallisten ohjelmaosuuksien jälkeen. Brygganilla on nimittäin perinteisesti kunnon juhannusjuhlat. Pääsimme ihastelemaan jo pystyyn nostettua juhannussalkoa, sekä aistimaan elävän musiikin tunnelmaa. Juhannussalko ei ole kovinkaan kokkolalainen ilmestys -enemmän näihin törmää Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Silti ihastuttava tapa Jussin juhlintaan! Salkohan rakennetaan  pystypuuhun, johon liitetään poikkipuita sekä kransseja. Tämän Öjan masto oli verhoiltu  yhteistyösä kyläläisten kanssa koivun oksilla. Kransseissa hehkuivat  luonnonkasvit. Ylimpänä keikkui itseoikeutetusti Suomen lippu.

 

 

 

 

Elävää musiikkia on aina ilo kuunnella ja erityisesti se kuuluu juhannukseen. Olin otettu, kun "Jag tror, jag tror på sommaren" alkutahdit kajahtivat ilmoille:)

 

 

 

 

 

 

Ihastuttavan täydellisen juhannusruoan kimppuun  kotona pääsimme Brygganin reissun jälkeen. Eksoottinen pääruokamme oli tänä vuonna villisian paisti! Sain sen syntymäpäivälahjaksi Virossa jahtireissulla käyneeltä tuttavalta.:)

 

Villisian lisukkeena oli uusia perunoita, punaviinikastiketta, salaattia ja grillissä paistettuja kasviksia punaviinin kera...Slurps...

 

Nyt  lämpiää puusauna. Mikään ei voita tuoreen koivuvastan ja puukiukaan kesäistä tuoksua.

 

 

Kello on 18, vedetään vielä lippu salkoon, niin juhannus saa alkaa:)

 

 

                                                             Rakastan tätä lippua,
                                                      sen puhtaita kirkkaita värejä.
                                             Meille kaunein lippu  se on päällä maan,
                                                sen tahdomme salkoihin liehumaan...
                                                             -Kaarina Kakko-