sunnuntai 14. joulukuuta 2025

Blogihaaste joulu

Otetaanpas lahjana vastaan tällainen blogihaaste!



1. Joulu kotona vai joulu muualla?

Tässä ehdoton vastaus on: joulu kotona. Olen Kokkolassa asuessani (34v) viettänyt yhden ainoan joulun Lapissa oman ydinperheen kanssa. Saatiin siitä anopilta ja appiukolta niin paljon huutia, että vannotin siipalle, että seuraavan kerran ollaan sitten joulu pois kotoa, kun appivanhemmista on aika jättänyt.
Appi on jo kuollut, mutta anoppi, 90 v elää. Edelleen ollaan siis kotosalla.

Tämä joulu kotona-teema on muuten jännä. Vuosi sitten ehdotin pojille porukoineen, että mitäs jos lähdettäis joululomalla etelään. Kuin turkin piipusta, kuului molempien suusta: "Joo, kyllä joulun jälkeen, muttei missään nimessä aattona!" Meillä on aina aattona sukujoulu.Tuntuisi hassulta viettää sitä pienessä porukassa. Siipan suku tulee pukkia vastaanottamaan meille. Joulupukki on ollut joka vuosi, aina suvussa on ollut joku pukkiin uskova. Mitäpä sitä hyviä perinteitä muuttamaan!

2. Aito kuusi vai tekokuusi?


Meillä on aina aito kuusi sekä sisällä että pihakuusena. Minä  voisin myös taipuaalmis muovikuuseen, koska se olisi vaivaton, mutta.... Tämä on niitä asioita, joista meillä ei voi kotona nostaa myrskyä. Elävä kuusi siis. Ja onhan siinä oma, erityinen tunnelmansa.

3. All I Want for Christmas is You vai Last Christmas?


Vaikee valinta, ehkä en jouluisin niin kuuntele tällaisia. Mut ehkä All I want for Christmas tällä kertaa, siinä oli taustassa jotain kivaa enemmän.



4. Joululahjat vai jouluruoka?

Tietty jouluaatto lapsiporukassa ilman lahjoja ois aika outo. Mulle lahjat ei itelle niin merkkaa, mutta omat hankkimani lahjat ostan aina huolella saajaa ajatellen. Mutta kyllä iso asia ois mulle, jos jouluruoka puuttuis. Kinkkua, lohta, rosollia, salaatteja, glögiä, torttuja......

5. Lahjojen paketointi vai kuusen koristelu?


Joskus aiemmin, nuorena, olisin ehdottomasti vastannut lahjojen paketointi. Nykyään teen sen ajanpuutteen vuoksi vähän vasemmalla kädellä. Mutta kuusen koristelu! Siihen on meillä perinteisesti osallistuneet lapset. Mulla on itselläni joitain rakkaita korísteita, jotka täytyy joka joulu kuusesta löytyä. Yksi sellainen on keltainen joulupallo, joka oli mummoni aikoinaan. Ilman sitä ei ole kuusta koristeltu.




6. Jouluateria vai jouluruoan jämien syönti?

Vain yksi oikea vastaus: jouluateria aattona ennen joulusaunaa ja ennen kuin pukki tulee.


7. Jouluneule tai joulupyjama?


Mulla on yksi jouluneule. Olen saanut sen blogiyhteistyönä. Joulupyjamaa en ole koskaan omistanut, koska en osaa nukkua yövaatteissa. Muuten tukehdun...Mutta pärjään siis vallan mainiosti ilman kumpaistakin!

 
Yllä: Lapväärtin jouluristi, minulle rakas, koska sieltä on osa suvustani. Jouluristi on perua tuolla seudulla jo pakanallisilta ajoilta ja sen avulla karkotettiin pahat henget pois.


8. Lautapelit vai leffat aattona?


Lautapelit kyllä houkuttais vastaamaan, mutta en muista jouluaattoa, että olisin ennättänyt mitään pelaamaan. Joulun jälkeen ehkä välipäivinä sitten enemmän. Joku Joulupukin kuuma linja- lastenleffa ehkä aattoon. Siis ennen joulurauhan julistamista. Vaikka perinteinen Lumiukko. En katso leffoja silloin kun meillä on porukkaa aattona. Yleensä aika on uppoutunut jonkun jälkipolven lelua kasatessa.

9. Joulu muiden luona vai joulun emännöiminen?


No nyt on helppo! Olen viimeiset 30 vuotta emännöinyt aattoa omassa kodissani yhtä joulua lukuun ottamatta. En varmaan enää osaisi muuta ja rakastan sitä, kun suku tulee meille, vaikka yleensä en niin kodin hengetär olekaan. En haluaisi lähteä aattona pois kotoa. Äitini luona käyn aina perinteisesti vasta joulupäivänä. 

10. Lahjojen avaaminen kaikki kerralla ja muutama kerrallaan?


Mä avaan aina lahjat viimeisenä, sitten kun kaikki muut juhlijat on jo lähteneet, eli keskiyöllä. Kaikki kerralla siis. Tämä on kai jonkinlainen traditio.



11. Lahjat ennen ruokaa vai ruoan jälkeen?


Ehdottomasti ruoan ja saunan jälkeen. Siippani työvuorot vähän aina sanelevat, milloin pukki tulee, yleensä aika myöhään. Tämän joulun siippa on töissä, joten lahjat auotaan vähän jo aiemmin - ennen kuin hän lähtee yövuoroon.


12. Rauhallinen ilta perheen kanssa vai istutaan iltaa kaikki yhdessä?


Meillä aatto on aina hektinen. Aamupäivän vielä puuhaan ja siivoilen viimeisiä (joo, totta, minusta ei ole siihen, että joulu on valmis viikkoa ennen. Nykyään joulut on aika rauhallisia, kun aivan pieniä ei ole...



13. Love Actually vai The Holiday?

Love actually, ihan vain siitä syystä, että tykkään kattoo Hugh Grantia. Hän on niin söde!


14. The Grinch vai Rare Exports?

Kumpaakaan en ole nähnyt, mutta sanotaan historia-teemansa vuoksi Rare Exports.


15. Elf vai Yksin kotona?

Ihan perinteitä vaalien Yksin kotona. Kaiken lisäksi vanhempi poikani oli nuorempana aivan samannäköinen päänäyttelijän kanssa. Meidän perheeseen jotenkin nappaa tää. Kaikkee voi sattuu ja sattuukin!:)

16. Joulupukki, joulupukki vai Kulkuset, kulkuset?

Ei oikeen kumpikaan, oon vähän ehkä puutunut näihin. Mutta kulkuset på svenska ja Joulupukki, joulupukki suomeksi. Kai nää täytyy opettaa tulevillekin polville.

17. Mariah Carey vai Michael Bublé?

Öö, en oikeen tiedä. En niin kuuntele tällaista, muuta kuin taustalla. Ehkä ääni tällä kertaa Mariah Careylle.



18. Kate Winsletin mökki vai Cameron Diazin kartano?


Kyl kartano nyt vetää pidemmän korren! Kartano olisi elämys!

19. It’s the Most Wonderful Time of the Year vai It’s Beginning to Look a Lot Like Christmas?


Tää oli vaikee. Eka on perinteinen, mutta toisen äänestä pidän enempi! Ehkä samoin toisen melodiasta.

20. McCallisterien talo vai The Plaza Hotel New Yorkissa?


Kyllä nyt vie The Plaza pidemmän korren. Pitäis ainaki olla ihanaa seuraa, jos ton McCallisterien talon tohtisin valita. Ja perhe kotona! Rakastan luxusta tällaisissa! Toisaalta McCallisterien talolla saattaa törmätä murtovarkaisiin, Plazassa Donald Trumpiin.

21. Yksi iso lahja vai monta pientä lahjaa?


Kyllä mä oon aina pitänyt pienistä lahjoista.

22. Lahjat paperissa vai pusseissa?


Sekä että. Nykyään säästän kaikki pussit, joita sitten kierrätän, joten ehkä sitten se!

23. Lahjat vain lapsille vai lahjat kaikille?

Meillä kuuluu perinteisiin, että jokainen saa lahjoja. Toki lapset enempi.



24. Haluaisitko nähdä Rockefeller Centerin joulukuusen NYCissä vai jouluvaloin koristellun palmun rannalla?

En oikein tiedä, kumpikin on näkemättä. Vastaan palmu, koska se on eksoottisempi.



25. Olisitko mieluummin Grinch vai Huu Huuvillessä?


Vastaan Huu. En ole nähnyt kumpaistakaan, mutta Huun asukkaat ovat pieniä, iloisia olentoja, jotka rakastavat joulua.

Tätä kirjoittaessa alkoi sataa lunta. Odotuksissa kaikesta huolimatta ja juuri siksi perinteinen, oman näköinen joulu ihan kotona ja rauhoittuen.

sunnuntai 7. joulukuuta 2025

Pikkulotat

Yllä: Pikkulotta-lehden kansikuva.1.1.1938, No. 2. 

Tällä kertaa kurkistamme pikkulottien aikakauteen. Pikkulotathan olivat 8-16-vuotiaita tyttöjä, jotka kuuluivat Lotta Svärd-järjestössä nuoriso-osastoon huoltajansa luvalla. He tutustuivat lottien toimintaan sekä osallistuivat maanpuolustusta tukeviin tehtäviin. Pikkulotilla oli oma lottapukunsa, joka kylläkin muistutti paljon aikuisten lotta-asua. Lisäksi heillä oli oma merkki- heraldinen ruusun kuva. Pikkulottien järjestö perustettiin vuonna 1931 Fanni Luukkosen johdolla, mutta valtakunnalliseksi sen toiminta tuli 1934. . Järjestöön kuului peräti 50000 pikkulottaa. Pikkulotilla oli myös omia työiltoja. Pikkulotilla oli myös oma lehti ja laulukirja. Pikkulotille opetettiin kodin- ja terveydenhoitoa, lastenhoitoa sekä käytöstapoja. Opetus sisälsi myös Suomen historiaa sekä raittiusasiaa. Pikkulottia myös kannustettiin harrastamaan liikuntaa. 

                          
Yllä: Pikkulotta Syvärannan opistolla Tuusulassa. Kuva: Aarne Pietinen 1937-1939. Museovirasto. Historian kuvakokoelma. Tunniste: HK19731119:24.

Sota-aikana pikkulotat kunnostivat sotilaiden vaatteita, jakoivat sotasaitraaloissa ruokaa, leipoivat leipää ja pakkasivat sotilaille joululahjapaketteja. Pikkulotat myös keräsivät luonnosta käpyjä, marjoja, sammalta, sieniä ja lääkekasveja sekä avustivat kuolleiden sotilaiden omaisia. He osallistuivat myös usein sankarihautajaisiin seisten kunniakujassa tai seppeltä kantaen.

Pikkulottien toiminta päättyi 23.11.1944, kun myös Lotta Svärd-järjestö lakkautetiin. Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti.

              Yllä: Isänmaan puolesta- muistomerkki Kälviällä, pystytetty 2016.

Vielä toukokuussa 1944 pikkulotat osallistuivat seudullamme järjestön viimeisenä toimintavuonna ohjelmalliseen tapahtumaan, jossa oli kyllä mukanamyös aikuisempiakin esiintyyjiä. Aluksi tapahtumassa esiintyivät pikkulotat "Sokeripalan" edessä. Oletan, että tuo Sokeripala oli Kokkolan keskustassa 1930-1940- luvuilla sijainnut suosittu kahvila. Valaiskoon joku, ken tietää asiasta enemmän!

Eräässä ohjelmanumerossa esiintyi pikkulotta, pieni Birgitta Hellberg, Hän esitti ruotsiksi runon "Tytöt Kokkolassa. " Runo oli hänen itsensä kirjoittama.


 
Tässä runo kutakuinkin suomennettuna:

Kaupungissa
on pitkä, pitkä rivi,
jotka haluavat olla mukana
maan harmaissa riveissä.

Joka toinen viikko kokoonnumme
oppimaan jotain uutta.
Niiden vuoksi, jotka taistelevat maamme puolesta,
me haluamme tehdä sen.

Meillä on kummilapsi,
ja se on varmasti hyvä,
sillä moniahan siellä on,
jotka ovat menettäneet isänsä.

Keräämme yhdessä lantin
lähetettäväksi sille tädille,
joka on juuri Helgen äiti,
meidän kummilapsemme, meidän veljemme.

Me kaikki haluamme olla mukana
maan harmaissa riveissä.
Sillä vapauden puolesta he taistelevat,
ja se on jotain arvokasta.

Pikkulotat olivat kertoneet lehden toimittajalle olleensa hermostuneita ensiesiintymisensä edellä, mutta lopulta kaiken sujuneen odotettua paremmin. Tytöt olivat todenneet, että eivät ole vielä kuuluisia, mutta toivoivat, että heistä vielä sellaisia tulisi.
Pikkulottien esiintymisen jälkeen Karlebyn Marthakuoro laului rouva Helfrid Lindströmin johdolla kaksi laulua. Ohjelmassa oli myös kotiseuturuno Kokkolan vanhalla ruotsinmurteella. Sen oli kirjoittanut Arne Räbb (1910-1990) ja neiti Inga Finnilä (1909-1963) luki runon täydellisellä murreääntämisellä. Harmillisesti en löytänyt tuota esitettävää runoa. Siippani kertoi muistavansa vielä tuon miehen, joka asusteli Finnilänmäellä. Hän oli aikoinaan Vittsarin koulussa opettajana ja taisipa olla myös rehtorina. Siippa mainitsi hänen jääneen eläkkeelle juuri ennen kuin siippa 1970-luvun alkuvuosina aloitti oman koulunsa. Räbb osallistui myös paikallishistorioiden kirjoittamiseen.

Juhlan lopuksi kuultiin vanhaa, hyvää tanssimusiikkia viululla ja kitaralla säestettynä. Musiikista vastasivat Sanfrid Nyberg (s. 1891 Alaveteli) ja Fride Nyberg.

Yllä: Runo Pikkulotta-lehdessä 1.1.1939, No 4.

Minulla ei ole omassa suvussani tai lähipiirissäni ollut ketään pikkulottaa. Siksi itselle hieman vieras aihe, joka vaatii tutkimista.

Kiva sivusto löytyi kuitenkin, kannattaa kurkata, sieltä löytyy oma tehtäväsivusto pikkulottiin liittyen:

https://digilotta.fi/koe-ja-leiki/pikkulotta-valitse-oma-tarinasi/


LÄHTEET: Hört och sett. Österbottningen. 4.5.1944. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2276883?term=Karleby&term=sm%C3%A5lottorna&term=sm%C3%A5lottor&page=2] Luettu 6.12.2025.

Pikkulotat - Lottatytöt. Sodan muisti. Suomi toisessa maailmansodassa. [https://sodanmuisti.fi/2024/04/25/pikkulotat/] Luettu 6.12.2025.