Pesäkivet

Tällä kertaa hurruutellaan  pienelle autoajelulle paikkaan, joka on Lohtajan, Kannuksen ja Kälviän rajamailla. Olen käynyt paikassa aikaisemmin reilut kymmenen vuotta sitten. Silloin taisi olla retki oman pojan päiväkodista makkaraa paistelemaan kevään korvilla tänne.

Pesäkivet sijaitsevat männikköisellä hiekkakankaalla.  Ajomatkaa Kokkolan keskustan suunnasta on puolen tunnin verran. Pesäkiville pääsee kahta kautta tietä pitkin. Metsäautoteillä on viitoitus, joten paikka löytyy kyllä. Syöttämällä GoogleMapsiin ositteeksi Riipan P-alue, paikka löytyy  jopa kohtalaisen vaivattomasti. Autolla pääsee aivan kivirykelmän viereen asti.

Pesäkivillä on mahdollisuus tehdä avotuli, mutta puut täytyy tuoda itse mukanaan. Kallioiden suojassa onkin kiva istuskella makkaraa käristellen. Onneksi seutu on saatu säilytettyä melko siistinä.

Pesäkivet ovat huomiota herättävän jykevät ja tiiviit kalliomuodostelemat keskellä muutoin tasaista mäntymetsää. Nämä isot siirtolohkareet ovat jäänteitä kivikaudesta. Korkeimmat kivet kohoavat  kymmenen metrin korkeuteen. Kivet lienevät kvartsipitoista kiveä. Siksi ne ovat kestäneet hyvin mannerjään vyörymiset.

                    

Mieleni tekisi kavuta kallioiden päälle, mutta viime aikoina itsesuojeluvaistoni on herännyt kukkaan. En kiipeä.  Kuvauspäivänä sää on kostea, kallioilla on lunta. On hyvin liukasta. Siippa sentään ei malta olla kapuamatta. Ottaa huippujen päältä samalla muutaman kuvan.

Jostain mielen syvyyksistä kumpuaa väkisinkin esiin laulun/runon pätkä. "Metsän poika tahdon olla, sankar` jylhän kuusiston. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painii lyön ja maailma unholaan jääköön..." Kyllä Aleksis Kivi runoilun  salat taisi. Niin totta!

                 

                 

Lohkareiden väleissä on mielenkiintoisen näköisiä onkaloita ja solia. Ne ovat ennemminkin hentoisille rääpäleille tarkoitettua. Vaikka mieli tekisi punnertaa itsensä jonnekin onkalon syvyyteen, sanoo järki, että olisipa noloa juuttua sinne kiinni...

  

Kerrotaan, että aikoinaan korkeimpien lohkareiden päältä saattoi nähdä Kälviän, kannuksen ja Lohtajan kirkkojen tornit. Myöhemmin osa kivistä on sen verran lohkeillut, että korkeimmat huiput  ovat hioutuneet pois.

                 

Pesäkalliot on suosittu retkeilypaikka. Se soveltuu myös kiipeilyyn. Varovainen täytyy tietysti olla! Siispä mitä mainioin päiväretkikohde vaikka koko perheelle.

                 

Paikan päällä kivien vieressä on ajan kovasti pationoima infokyltti. Tämä olisi jo ehkä aika uusia...

                                            "LOHTAJAN PESÄKIVET

Jääkauden kuljettamia siirtolohkareita, joista tutkija Esa Takala kertoo vuonna 1896 kirjoitetussa kirjassa "Luetteloja Suomen muinaisjäännöksistä" seuraavasti: Maringaisten kylässä pesäkankaalla on patsas, joka on 6 syltä korkea ja sitä ympäröi useita pienempiä. Tämä ei ole muuta kuin että hiekkakankaalle on osunut mahdottoman suuri kivi, joka sitten aikoinaan lienee särkynyt. tavattoman korkeutensa vuoksi seutulaiset sitä ihmettelevät ja vaivalla kapuaavat sen korkeimmalle nokalle, josta sanovat useita kirkkoja näkyvän."

LÄHTEET:

E.R.I.S. Eräseikkailu ry.  Pesäkivet[http://www.pp.kpnet.fi/eris/pes%E4kivet.htm] Luettu 16.4.2017.

Geocaching. Lohtajan pesäkivet. [https://www.geocaching.com/geocache/GC4D3ZA_lohtajan-pesakivet?guid=cc9106bb-78f1-4ab9-908a-db3fdf8cb066] Luettu 16.1.2017.

Kokkola.fi. Nuotiopaikat ja grillikatokset. Kälviän Pesäkivet. [http://www.kokkola.fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/luonnon_virkistyskaytto/taukopaikat/fi_FI/nuotiopaikat_ja_grillikatokset/] Luettu 16.4.2017.

Retkipaikka.fi. Jylhät siirtolohkareet keskellä lakeuksia: Pesäkivet, Kokkola  [https://retkipaikka.fi/vapaa/jylhat-siirtolohkareet-keskella-lakeuksia-pesakivet-kokkola/] Luettu 16.4.2017.

Kokkolan majakat ja linjaloistot:Tankar

Kuumana ja tyynenä  kesäpäivänä lähdimme merelle veneilemään. Tähtäimenä Tankarin majakkasaari (N 63° 57,0´  E22° 51,0´).

Tässä tuleekin nyt tietoa ja kuvia Tankarin majakasta.

 

Tankarin saari  sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kokkolan satamasta.

 

Ennen varsinaista majakkaa saarella oli merimerkki eli kivikummeli  jo 1750-luvulla. Kivikummeli oli  noin 11 jalan korkuinen kiviraunio, jonka huippumerkkinä  oli tynnyri 20-jalkaisen tangon päässä. Sen ylläpidosta vastasivat Kokkolan porvarit. Itse kiviraunion voi edelleen löytää Tankarista. On tullut tavaksi, että ihmiset ensimmäistä kertaa saarelle tullessaan ottavat rannasta niin suuren kiven kuin jaksavat kiviröykkiölle saakka kantaa.  

 

 

 

 Kokkolan porvarit rakennuttivat vuonna 1825  kivikummelin viereen puisen tunnusmajakan, joka oli väriltään punainen, pyramidin muotoinen ja kaksipäätyinen.

 

.

Myöhemmin saarelle rakennettiin ns. lyysi, jota ylläpitivät kalastajat. Lyysi, joka tulee ruotsin sanasta lysanhus, oli pieni rakennus, jossa oli ikkunat meren suuntaan ja rakennuksen keskellä  pyöreä tulisija. Kalastajien tehtävänä oli vuorollaan vastata  tulen ylläpidosta. Tämän tulen avulla kalastajat suunnistivat  pimeällä  merellä.

 

Vuonna 1849 perustettiin Pohjanmaan luotsipiiri. Silloin valtio otti aikaisemmin porvareiden palkkaamat Tankarin luotsit kirjoihinsa.

 

Draamaakin mahtuu aina merenkäyntiin. Tankarin kaikki silloiset luotsit menehtyivät 1885 myrskyssä veneen kaaduttua, kun he  olivat kovassa merenkäynnissä olleet viemässä luotsia laivaan. Luotsiasema tuli toimintakykyiseksi vasta usean vuoden päästä tästä onnettomuudesta.  

Majakkakomitea ehdotti aluksi 1880  uutta majakkaa rakennettavaksi Tankarista ulompana olevalle luodolle, mutta paikan vaikeakulkuisuutta moitittiin. Lopulta päädyttiin nykyiseen Tankarin saareen, joka aikoinaan tunnettiin nimellä Klippan. Majakka rakennettiin vanhan puupookin kohdalle.

 

Itse majakka on rakennettu vuonna 1889. Luotsilaitos tilasi helsinkiläiseltä Osbergin konepajalta 1888 rautaisen majakkatornin valolaitteiden kera. Majakan rautaelementit oli tehty Saksassa.

  

Majakan rautainen ulkokuori on niitattu ristikkopalkkeihin. Majakassa on yhteensä yli 900 000 niittiä!

Tornissa on peltikuori ja majakka on rakennettu ilman välitasanteita. Portaita on yhteensä 122 askelman verran.

   

 

Majakan lyhdyllä on valokorkeutta  maasta mitattuna 27,5 metriä. Valolaite on pariisilaisen Henry Lepauten tehtaan tuotos ja aikanaan se oli yksi tehokkaimmista valolaitteista. Valo kantaa aina 13 meripeninkulman päähän.

 

 

 

Ensimmäisen kerran majakan petrolipolttimeen  sytytettiin valot 15.10 1889.

Vuoden 1903 kesällä Tankarin majakkaan hankittiin koneellinen sumumerkinantolaitos. Jos sää oli sakea, annettiin äänimerkkejä pienillä dynamiittipanoksilla. Panoksia ammuttiin noin 10 minuutin välein sumun hälvenemiseen saakka.

 

Aikoinaan majakanvartioiden töihin kuului kantaa valopetroli ylös kierreportaita. Myös valoprismastoa pyörittävä laitteisto täytyi käynnistää veivaamalla.

 

 

Majakan sähköistys tapahtui 1961. Tällöin majakan valokiilan kantomatka yli kaksinkertaistui 27,5 meripeninkulmaan. Majakassa on edelleen käytössä vuonna 1889 hankittu linssistö.

 

Tankarin majakka on yhä käytössä, mutta nykyään sen merkitys varsinaiselle ammattiliikenteelle on vähentynyt, siitä hyötyvät lähinnä huviveneilijät.

 

  

 

Kesän 2014 Tankarin majakka on ollut suljettuna yleisövierailuilta. Majakalle on myönnetty kunnostusrahoitusta ja Tankarin majakka tullaan kunnostamaan vierailukäyttöön soveltuvaksi. Liikennevirasto on myöntänyt kunnostusrahoitusta yhteensä 400 000 euroa Suomen majakoiden kunnostukseen.

 

Tankarin majakassa kunnostetaan  majakan portaat ja kaiteet sekä sähkölaiteita suojataan ja siirrellään. Myös poistumistien tekemisestä on suunniteltu pelastusviranomaisten kanssa. Majakan turvallisuutta ylläpidetään päästämällä majakkaan ainoastaan muutama henkilö kerrallaan.

 

LÄHTEET:

KP24.fi. Tankarin majakka vielä kesän kiinni. [http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/360413/Tankarin-majakka-viel%C3%A4-kes%C3%A4n-kiinni] Luettu 1.7.2014.

Museovirasto. Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2922] Luettu 17.8.2014.

Visit Kokkola. Tankarin majakka. [http://www.kokkola.fi/tankar_2/nae_ja_koe/fi_FI/tankarin_majakka/] Luettu 13.7.2014.

Yle.fi. Tankar - arvoitusten majakka. [http://yle.fi/uutiset/tankar_-_arvoitusten_majakka/5289880] Luettu 10.8.2014.

Wikipedia. tankarin majakka. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tankarin_majakka] Luetu 13.7.2014.

 

Minimanin liikenneympyrä Kokkolassa

Tänään on aika tutustua kolmanteen liikenneympyrään. Töihin ajellessa olen huruutellut aika monena aamuna tämän Kokkolan uusimman liikenneympyrän kautta. Sen rakentaminen aloitettiin joskus kevättalvella. Liikenneympyrää kutsutaan kansankielellä Minimanin liikenneympyräksi.

Kesäkuussa 2012 kyseinen liikenneympyrä sai uuden lookin. Kauniina kesäisenä päivänä pomppasin pois autosta ja lähdin jalkaisin kiertämään liikenneympyrää ympäröiviä pyöräteitä.

Tämän tilataideteoksen isänä on sama suunnitteluinsinööri kuin asuntomessualueenkin liikenneympyrässä eli Tero Luokkala.

Tehtaankadun, Laajalahdentien ja Torikadun yhdistävä kiertoliittymä sijaitsee lähellä entisiä tervamakasiineja. Ja onhan Kokkola sentään vanha tervakaupunki... Siitä lähti idea vireille!

Toteutuksessa oli apuna Kokkolan museotoimen asiantuntijat ja vanhat paikalliset tervamestarit.

Kahdeksan tilattua tervatynnyriä aseteltiin tervahaudan ympärille. Jokainen tervatynnyri on uniikki ja omansa näköinen. Tynnyreissä käytettiin valmistajana samaa pihtiputaalaista Pohjolan  Teknokivi Oy-yritystä, joka valoi kivianeksesta ja hartsista samanlaista massaa kuin asuntomessualueenkin ympyrässä.

Puiden ja tynnyreiden lisäksi teoksessa on punertavan kellertävää kasvillisuutta.

Liikenneympyrän tervahaudalta puuttuvat vielä seinustaa valaisevat lamput. Oleteettavasti nekin ilmaantuvat paikoilleen sýksyyn mennessä.

Ja arvatkaapas, mikä tässä liikenneympyrässä on parasta!

Ainakin omasta mielestäni se on taivaallisen ihana tervan tuoksu. Harmillista, että se jää kokematta ympyrää ajavilta autoilijoilta!


LÄHTEET: Tervamakasiinista virisi idea liittymän teokseen. Keskipohjanmaa-lehti. Luettu 20.06.2012.

Asuntomessualueen liikenneympyrä Kokkolassa

Tänään tutustumme toiseen kivaan liikenneympyrään. Se sijaitsee lähellä vuoden 2011 asuntomessualuetta, Meripuistoon johtavalla alueella.



Keskellä liikenneympyrää komeilee puisen näköinen, ruskea vene. Itse asiassa vene on tehty kivimassasta ja massa on puristettu toivotun muotoisiksi kiviksi, joista vene sitten kasattiin.



Vene valikoitui liikenneympyrän teemaksi Kokkolan meriaiheisen historian perusteella. Vene kuvastaa vanhaa venettä, joka on unohtunut rannalle ja aikojen kuluessa aallot ovat hiljalleen pehmentäneet ja hyväilleet sitä. Itse veneen teosta vastasi suunnitteluinsinööri  Tero Luokkala.

Venettä ympäröivästä kasvillisuudesta puolestaan vastaa suunnitteluhortonomi Sini Sangi. Alunperin veneen ympärille suunniteltiin aaltojen tapaan lainehtivia kesäkukkaistutuksia. Lopulta kuitenkin kesäkukat todettiin työläiksi hoidettaviksi.Kukkien sijaan kehiteltiin uusi tapa, värjätyt kivet, joista muotoiltiin laineet veneen ympärille.




Kivet on värjätty, ja ne pysyvät liikenneympyrässä muodossaan. Kivien päälle on ruiskutettu neljä kerrosta hartsia.

Aaltojen lisäksi ympyrässä on myös rantahiekkaa ja heinäkasvillisuutta.



Veneen vieressä on Kokkolan Sataman lahjoittama vanha ankkuri.

LÄHTEET: Kokkolassa vene liikenneympyrässä. [http://www.asuntomessut.fi/kokkola-2011/kokkolassa-vene-liikenneympyr-ss] Luettu 20.06.2012.

Vaasantien liikenneympyrä Kokkolassa

Kokkolassa on useita liikenneympyröitä. Useampi tavanomainen, mutta ainakin kolme, joiden keskusta kiinnittää huomion erikoisuudellaan...Tänään tutustumme niistä vanhimpaan, eli  ns. Vaasantien tai Prisman  risteyksen liikenneympyrään.


Valitettavasti en päässyt kuvaamaan tätä liikenneympyrää kovinkaan läheltä, sillä sen ympärillä risteilee vilkasliikenteisiä kaistoja sen verran...

Varmasti moni ohiajaja on ihmetellyt, mitä pilarissa näkyvät luvut   ja vanne pilarin ympärillä tarkoittavat. Toisaalta -niitä ei ennätä ympyrää huruutellessa edes kovin tarkasti katsella...

Torni on yhdeksisen metriä korkea. Siinä näkyy kolme vuosilukua, ylimpänä 1550, keskellä 2009 ja alareunassa 2550.

Ja huom -torni ei ole mikään vinon Pisan tornin kaltainen, vaikka tässä kuvassa siltä  näyttääkin:)



Ylin luku, 1550, kertoo, että kyseisenä vuonna meriveden pinta Kokkolassa oli vuosiluvun kohdalla.


Keskimmäinen luku, 2009, on luku, jolloin tämä liikennejakaja valmistui ja näyttää meriveden korkeuden silloisena vuonna.


Alimpana tolpassa oleva vuosiluku, 2550, ennustaa, milloin meriveden korkeus on liikenneympyrän alaosan kohdalla. Tällöin ympyrä on niin sanotusti kuivalla maalla.:)

 

Maa on noussut siis 1550-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin tultaessa jo yli neljä metriä. Tämä tarkoittaa siis noin 8 millimetriä vuodessa.

Esimerkiksi  tämän liikenneympyrän lähitienoilla oleva Kokkolan Kirkonmäen kaupunginosa on vielä 1500-luvulla sijainnut saaressa...

 Liikenneympyrän monumentin tilataiteilijana on ollut Tapani Vuorinen.

LÄHTEET:Liikenneympyrän tolppa. [https://www.kokkola.fi/osallistu/Kysymystori/kadut_ja_liikenne/2010/fi_FI/liikenneympyran_tolppa/ ] Luettu 20.06.2012.


 Liikenneympyrän valokoristeet. [ http://keskustelu.suomi24.fi/node/8493610] Luettu 20.06.2012.