Ohtakarin Pooki-näkötorni

Ohtakarissa käyskennellessä täytyy tietysti kavuta Pooki-näkötornimajakkaan, se sijaitsee saaren Maapäässä.  Tornin rakenne on rakenteeltaan erikoinen, koska se kapenee ylöspäin mentäessä. Siksi se ei sovellu  kovinkaan hyvin varsinaiseen lintujen muuton tarkkailuun tai korkeanpaikankammoisille. Toki iso rikkaus on maisemien katselu jo sinällään korkeuksista merelle, dyyneihin tai mökkeihin päin. 

Ohtakarin pesimälinnusto on monipuolinen. Sieltä on löydettävissä noin 60 vakituisesti pesivää lajia. Ohtakarin Vattajan ihastuttavat dyynimuodostelmat kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Ohtakari ja Vattaja ovat  myös FINIBA- linnustokohde eli se luetaan tärkeäksi linnustokohteeksi. Helposti voi seurata esimerkiksi tiirojen tai suokukkojen elelyä. Vattajanniemen useiden lampien kuivatus on jonkin verran vähentänyt lintulajien määriä alueella. 

Tornin vierestä lähtee myös Ohtakarin luontopolku, joka kiertää koko saaren.

Kokkolan majakat ja linjaloistot: Trullögrundin tunnusmajakka

Trullögrundin (tai  Trullegrundin) tunnusmajakkaan ei ole tainnut kovin moni kokkolalainen olla päässyt tutustumaan. Se sijaitsee Kokkolan saaristossa ja omalla, vähäisesti rakennetulla saarellaan.

Tunnusmajakallahan ei sinällään ole suurta merenkulullista arvoa, se on pikemminkin merenkulun turvalaite ja maamerkki.

Trullögrundin tunnusmajakka on rakennettu jo alun perin  1740  paikallisten porvarien toimesta. Nykyinen tunnusmajakka lienee 1900-luvun alkupäästä.

Trullögrundin saaren laella on myös esihistoriallinen kiviröykkiö, jonka uskotaan olevan viikinkiaikainen hautaröykkiö.

Trullögrundet toimi muiden läheisten saareten tapaan aikaisemmin Rödsön kylän yhteisenä laidunmaana, jossa on  ollut lampaita viimeksi 950-luvulla.

Valitettavasti Liikenneviraston omistama majakka on huonokuntoinen. Liikenneviraston kerrotaankin suunnitelleen majakalle kunnostusta, jossa korjattaisiin ikkunoita ja betonirakenteita sekä rapattaisiin ja maalattaisiin ulkopintaa. Tietystikin kunnostushankkeet riippuvat siitä, miten se saa rahoitusta...
 

 

 

Luotsien lisäksi saarta ovat aikoinaan asuttaneet kalastajat.

 

Trullögrundissa kerrotaan olevan Kokkolan arvokkaimmat ja komeimmat, katajanumet ja laajat variksenmarjanummet -ilmankos ovat säilyneet, kun liikkuminen saarella on  vähäisen puoleista. Saarella on myös edustavan näköistä rantalehtoa.

 

Trullögrundetissa on myös perinnebiotooppeja, jotka kuuluvat Natura 2000-alueisiin.

 

Saaren pohjoiskalliot tunnetaan merkittävänä lintujen pesimäpaikkana.

Maalattuna tästä tunnusmajakasta voisi saada kauniinkin kohteen merellisiin maisemiin.

 

LÄHTEET:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.

Keskipohjanmaan IV vaiheen maakunta´kaavan Liite 2. Rakennettu kulttuuriympäristö. valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/Data/Upload/61af28d7-61e3-4780-9283-026f71bb8a15_Liite2_Rakennettu%20kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6_p%C3%A4ivitys2014%20(ID%202615).pdf] Luettu 13.9.2014.


Kokkolan satamien historiaa. [http://www.port.of.kokkola.fi/historia/suomi/kronologia.html] Luettu 14.7.2014.

Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittävä työryhmä. [https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuki-tyoryhmaraportti.pdf] Luettu 14.7.2014.

Kokkolan majakat ja linjaloistot: Harrbådan linjaloisto

Harrbodan -tai Harriniemen -linjaloisto sijaitsee Perämereen työntyvällä niemellä Kokkolassa Kaustarvikenin länsirannalla.

 Valtioneuvoston päätöksellä Harrbådan linjaloisto päätettiin pystyttää työllisyystyönä joulukuussa 1952. Seuraavana keväänä päästin itse rakennustoimiin.  Harrbådan linjaloisto on rakennettu 1953 ja tällä hetkellä tuntuu, että se on jo parhaat päivänsä nähnyt. Usein kuulee puhuttavan Harrbådan majakasta, mutta hieman virheellisesti, sillä tarkasti sanottuna kyseessä on linjaloisto, joka on merenkulun ohjaukseen käytetty turvalaite.

Harrbådan linjaloisto on myös ns. tunnusmajakka eli pooki. Sillä tarkoitetaan merenkulun optista apuvälinetä, jolla ei ole suurta  merenkulullista arvoa. Tunnusmajakalle on ominaista, ettei sillä ole ns. sektoriloistoa eli valolaitetta, vaan se on valaisematon rakennelma, joka on selkeästi havaittavissa valoisana aikana.



Nykyään Harrbådan linjaloisto valo ei enää pala. Korkea betonitorni on hyvin rapistunut ja  toimii vain pikemminkin purjehdusmerkkinä.


Harrbådan linjaloisto on eräs Suomen merenkulun rakennusperintökohteista. Kerrotaan, että linjaloistossa oli valkoinen valo, joka näkyi terävästi merelle. Loisto on poistettu käytöstä vuonna 1979.

Betonirakennuksella on korkeutta yli 30 metriä ja rakenteista törröttää ruostuneita raudoituksia.

Harrbodan alueelle on laadittu 1919 huvila-alueen suunnitelma. Alueennhuvilat ovatkin pääasiassa 1920-luvulta.  Osa niistä on edelleen käytössä.Vuonna 1930 alueen mökkien suurimmaksi sallituksi pinta-alaksi määrättiin 25 neliömetriä.

 

Harrbåda kätkee ympärilleen myös paljon mystisiä tarinoita.  Niitä pääset lukemaan täältä.

 

LÄHTEET:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.

Harrbådan majakka - kaunista luontoa ja kummituksia . [http://lomamatkalla-pohjolassa.blogspot.fi/2014/04/harrbadan-majakka-kaunista-luontoa-ja.html] Luettu 13.9.2014.

KP24.fi. Harrbådan majakan rappiolle ei näy loppua. [http://www.kp24.fi/uutiset/264949/Harrb%C3%A5dan-majakan-rappiolle-ei-n%C3%A4y-loppua] Luettu 13.7.2014.

Rantapallo. Harrbådan kummitusmajakka.[http://www.rantapallo.fi/helmiriitta/category/majakat/page/2/#loop] Luettu 1.7.2014.


 Wikipedia. Harrinniemi. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harrinniemi] Luettu 13.7.2014.

Wikipedia. Tunnusmajakka. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnusmajakka] Luettu 14.7.2014.

Kokkolan majakat ja linjaloistot:Krunnin lyysi

Kokkolan merialueella sijaitsevalla Krunnin eli Poroluodonkarin saaren pohjoisosassa sijaitsee maamme vanhin kalastusloisto. Tästä käytetään nimeä Lyysi.

 

Matkaa Krunniin on mantereelta kymmenisen kilometriä.  

 

Tällä karilla sijaitseva kalastusloisto on liikenneviraston omistama. Se rakentuu teräsmastosta ja sen valoloistosta. Loisto on hyväkuntoinen ja sen kuntoa tarkastellaan vuosittain.

 

 

 

 

Krunnin kalaloisto on rakennettu 1700-luvulla. Lyysi on peruskorjattu 1990-luvun lopussa.

Entisinä aikoina lyysissä kalastajaperheiden vaimot ja lapset pitivät syksyisin merkkitulta saarelle pyrkiville kalastajille. Ennen lyysin rakentamista paikalla pidettiin nuotiota, pystyvalkeaa, jonka suojana oli maapuolella rakennetut hirsiseinät ja meren puolella lasiseinä. Kun yhteisö vaurastui, hankittiin nuotion tilalle öljylamppu, jota ei tarvinnut alituisesti vahtia. Öljylamppu vietiin lyysin torniin

Lyysin kalastusloisto on tehty matalan kivijalan varaan. Itse rakennus on kuusikulmainen ja puurakenteinen. Kattona on pärekatto. Kapeassa lyhtytornissa on pidetty merkkivaloa kalastajille. Nykyään Lyysin seinät ovat joka suuntaan umpinaiset.

Aikoinaan Lyysi kätki sisäänsä  kivisen kiukaan jossa pidettiin tulta.

Krunni on ollut erityisesti kälviäläisten silakanpyyntipaikka 1550-luvulla. Vilkkainta kalastus oli 1800-luvulla. . Lyysin nimi juontaa juurensa ruotsinkielisestä sanasta lysa eli loistaa, valaista.

 

 

Lyysin sisätilassa on vieraskirja, jossa on paljon vierailijoiden nimiä.

 

Ruotsalon  kyläkirjassa on Matilda Järven muistelmia Krunnista. Sama teksti on ollut Keskipohjanmaa-lehdessä nro 209 vuonna 1958. Tässä lainaus Matildan muistoista koskien Lyysiä:

"Siellä Krunnin meren puoleisella kalliolla oli erikoinen lyysi - ja onhan se kai vieläkin - jossa poltettiin valkeaa, jotta miehet yön pimeydessä osaisivat tulla kotiin. Meren puolella siinä on lasiseinät, mutta maan puolella takkapiisi, jossa poltettiin "pystyvalkeaa." Illan hämärän tultua valkea sytytettiin ja vartiomiehen oli alinomaa lisättävä halkoja uuniin, jottei tuli sammuisi. Monet syysyöt minäkin siellä valvoin ja pidin valkeaa. Miehet olivat jossain kaukana mustan meren keskessä ja minä siinä valkaisevan ja merkkiä antavan lyysin tunnussa. Mutta se olikin meidän yhdyssiteenämme. Aamulla pimeän kadotessa sai tulikin hiipua, eihän sitä enää tarvittu. Sitten myöhempinä vuosina valkeapito lopetettiin ja alettiin käyttää öljylamppua, joka vietiin lyysin torniin. Mutta ei se varmaankaan niin hyvin  merelle näyttänyt kuin  kunnollinen avovalkea. Lyysimiehen virka  oli yleensä naisten tai muitten " vähäisten" hoidossa, miehiset miehet kun olivat merellä..."

Lyysin sisäseinistä on luettavissa monia puumerkkejä. Paljon tarinoita varmaan kätkevät nämä puiset seinät sisälleen...




LÄHTEET:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.

Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. [http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-content/uploads/2014/02/EPO-raportti-maakunnalliset.pdf] Luettu 24.8.2014.

Ruotsalon kyläkirja. 2011. Krunni eli Poroluodonkari,  s. 75-78.

Ruotsalon kyläkirja. 2011. Matilda Järven muistelmat Krunnista, s. 79-81. 

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2921] Luettu 24.8.2014.
Vanhoja kuvia Kälviältä. Krunnin lyysi. [http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?album=10&pos=61] Luettu 24.8.2014.

Kokkolan majakat ja linjaloistot:Tankar

Kuumana ja tyynenä  kesäpäivänä lähdimme merelle veneilemään. Tähtäimenä Tankarin majakkasaari (N 63° 57,0´  E22° 51,0´).

Tässä tuleekin nyt tietoa ja kuvia Tankarin majakasta.

 

Tankarin saari  sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kokkolan satamasta.

 

Ennen varsinaista majakkaa saarella oli merimerkki eli kivikummeli  jo 1750-luvulla. Kivikummeli oli  noin 11 jalan korkuinen kiviraunio, jonka huippumerkkinä  oli tynnyri 20-jalkaisen tangon päässä. Sen ylläpidosta vastasivat Kokkolan porvarit. Itse kiviraunion voi edelleen löytää Tankarista. On tullut tavaksi, että ihmiset ensimmäistä kertaa saarelle tullessaan ottavat rannasta niin suuren kiven kuin jaksavat kiviröykkiölle saakka kantaa.  

 

 

 

 Kokkolan porvarit rakennuttivat vuonna 1825  kivikummelin viereen puisen tunnusmajakan, joka oli väriltään punainen, pyramidin muotoinen ja kaksipäätyinen.

 

.

Myöhemmin saarelle rakennettiin ns. lyysi, jota ylläpitivät kalastajat. Lyysi, joka tulee ruotsin sanasta lysanhus, oli pieni rakennus, jossa oli ikkunat meren suuntaan ja rakennuksen keskellä  pyöreä tulisija. Kalastajien tehtävänä oli vuorollaan vastata  tulen ylläpidosta. Tämän tulen avulla kalastajat suunnistivat  pimeällä  merellä.

 

Vuonna 1849 perustettiin Pohjanmaan luotsipiiri. Silloin valtio otti aikaisemmin porvareiden palkkaamat Tankarin luotsit kirjoihinsa.

 

Draamaakin mahtuu aina merenkäyntiin. Tankarin kaikki silloiset luotsit menehtyivät 1885 myrskyssä veneen kaaduttua, kun he  olivat kovassa merenkäynnissä olleet viemässä luotsia laivaan. Luotsiasema tuli toimintakykyiseksi vasta usean vuoden päästä tästä onnettomuudesta.  

Majakkakomitea ehdotti aluksi 1880  uutta majakkaa rakennettavaksi Tankarista ulompana olevalle luodolle, mutta paikan vaikeakulkuisuutta moitittiin. Lopulta päädyttiin nykyiseen Tankarin saareen, joka aikoinaan tunnettiin nimellä Klippan. Majakka rakennettiin vanhan puupookin kohdalle.

 

Itse majakka on rakennettu vuonna 1889. Luotsilaitos tilasi helsinkiläiseltä Osbergin konepajalta 1888 rautaisen majakkatornin valolaitteiden kera. Majakan rautaelementit oli tehty Saksassa.

  

Majakan rautainen ulkokuori on niitattu ristikkopalkkeihin. Majakassa on yhteensä yli 900 000 niittiä!

Tornissa on peltikuori ja majakka on rakennettu ilman välitasanteita. Portaita on yhteensä 122 askelman verran.

   

 

Majakan lyhdyllä on valokorkeutta  maasta mitattuna 27,5 metriä. Valolaite on pariisilaisen Henry Lepauten tehtaan tuotos ja aikanaan se oli yksi tehokkaimmista valolaitteista. Valo kantaa aina 13 meripeninkulman päähän.

 

 

 

Ensimmäisen kerran majakan petrolipolttimeen  sytytettiin valot 15.10 1889.

Vuoden 1903 kesällä Tankarin majakkaan hankittiin koneellinen sumumerkinantolaitos. Jos sää oli sakea, annettiin äänimerkkejä pienillä dynamiittipanoksilla. Panoksia ammuttiin noin 10 minuutin välein sumun hälvenemiseen saakka.

 

Aikoinaan majakanvartioiden töihin kuului kantaa valopetroli ylös kierreportaita. Myös valoprismastoa pyörittävä laitteisto täytyi käynnistää veivaamalla.

 

 

Majakan sähköistys tapahtui 1961. Tällöin majakan valokiilan kantomatka yli kaksinkertaistui 27,5 meripeninkulmaan. Majakassa on edelleen käytössä vuonna 1889 hankittu linssistö.

 

Tankarin majakka on yhä käytössä, mutta nykyään sen merkitys varsinaiselle ammattiliikenteelle on vähentynyt, siitä hyötyvät lähinnä huviveneilijät.

 

  

 

Kesän 2014 Tankarin majakka on ollut suljettuna yleisövierailuilta. Majakalle on myönnetty kunnostusrahoitusta ja Tankarin majakka tullaan kunnostamaan vierailukäyttöön soveltuvaksi. Liikennevirasto on myöntänyt kunnostusrahoitusta yhteensä 400 000 euroa Suomen majakoiden kunnostukseen.

 

Tankarin majakassa kunnostetaan  majakan portaat ja kaiteet sekä sähkölaiteita suojataan ja siirrellään. Myös poistumistien tekemisestä on suunniteltu pelastusviranomaisten kanssa. Majakan turvallisuutta ylläpidetään päästämällä majakkaan ainoastaan muutama henkilö kerrallaan.

 

LÄHTEET:

KP24.fi. Tankarin majakka vielä kesän kiinni. [http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/360413/Tankarin-majakka-viel%C3%A4-kes%C3%A4n-kiinni] Luettu 1.7.2014.

Museovirasto. Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2922] Luettu 17.8.2014.

Visit Kokkola. Tankarin majakka. [http://www.kokkola.fi/tankar_2/nae_ja_koe/fi_FI/tankarin_majakka/] Luettu 13.7.2014.

Yle.fi. Tankar - arvoitusten majakka. [http://yle.fi/uutiset/tankar_-_arvoitusten_majakka/5289880] Luettu 10.8.2014.

Wikipedia. tankarin majakka. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tankarin_majakka] Luetu 13.7.2014.