Kuk kula :))) - haluatko ostaa vokaalin?

Lapsen oikeuksien viikon kunniaksi Kokkolassa julkaistiin lapsille profiloitu vaaleanpunapohjainen logo, jossa suloistakin suloisempi kuutinpoikanen suurilla ja pyöreillä silmillään katsoo hellyyttävästi logoa tapittavaa lukijaa. Tekstinä logossa on yksinkertaisesti kahdelle riville kirjoitttuna

 K♥K

K♥LA.

Kerrassaan ihastuttava ja onnistunut logo, oli ihka ensimmäinen ajatukseni...

Logon julkaisusta  ennätti kulua vain muutama tunti, kun media sai aiheen uutisointiin. Kokkolahan on tunnetusti kaksikielinen kaupunki, vaikka logo tällä kertaa olikin tehty ainoastaan yhdellä kielellä. Ja niinpä niin, ruotsinkielinen saattaa saada ihan eri mielleyhtymän logon tekstistä, koska sydämet, jotka logossa on tarkoitettu o-kirjaimiksi, saattaakin joku hahmottaa enempi y-kirjaimen mallisiksi ja sana on sopivasti jaettu kahdelle riville. 

Vikahan ei ole kuvataiteilijan, vaan katsojan silmässä. Epäilen, ettei kouluruotsilla välttämättä tiedä  kyk - sanaa, mikä ei  varmaan valtaosalle suomenkielisistä ole tähän asti sanonut mitään. Minulle sana kyllä oli sanavarastossani - tosin passiivisessa sellaisessa. Perheeni kun on kaksikielinen... 

Kuk kula, jonka ruotsinkieliset siis lausuvat  ennemminkin y-kirjaimeen vivahtavasti. Sana vääntyy suomennettuna jotensakin kullikuulaksi. Voiko hulvattomampaa, tarkoituksetonta mokaa ollakaan!

Somemaailma on tunnetusti nopea.   Niinpä erilaisilla keskustelupalstoilla harmittoman suloinen sananväännös lähti leviämään hurjaa vauhtia. Outi Airolakin kirjoitti aiheesta jo keskiviikon Kokkola-lehden pääkirjoituksessa ja kirjoitus oli omasta mielestäni ihanan riemukas. 

Paikallislehdistä ÖT taisi ennättää asiasta ensimmäisenä ilmoittamaan, mutta pian sain  Whatsapp-viestin Helsingistä erään suuren firman toimitusjohtajalta, joka on työskennelltyt myös Ruotsissa ja  tuntee hyvin median merkityksen.  Hän oli vallan liikuttunut kuutinpoikasen saamasta mediahuomiosta ja postasi minulle, että katsoi juuri Ruotsin uutiskanavaa, jossa Kokkola pääsi vokaaleineen maailmankartalle. Ystäväni viestitteli useaan otteeseen   asian innoittamana  aivan hurmoksessa:

"Juontajat  putos ihan totaalisesti. Aivan mahtava mainos, joka vei KUK KULAN maailmankartalle!!Nyt painamaan noita logoja paitoihin. Ostan varmasti. Joskus joku onnistuu luomaan huomiota. Eikä haittaa vaikka tahattomasti. Meidän eliniän suurin julkisuustapaus Kokkolalle." 

Ja tosiaan uutisointi Ruotsin Tv4-kanavalla Efter fem - ohjelmassa   tapahtui vielä parhaimpaan katseluaikaan. Ei huono. 

Samainen ystäväni lähetti vielä eilen kuvan Huvudstadbladetin uutisoinnista...Tämän lisäksi lööppiä on levitelty  ainakin Iltalehdessä ja MTV3:ssa.  Taisipa Andre´Wickströmkin siitä vitsiä lohkaista twitterissään. Waude!...Blogini kautta taitaa  logo kiiriä vielä rapakon taaksekin..) Onhan tämä kaiken pandemiakurjuuden keskellä aihe, joka tarttuu myönteisellä tavalla!

Plarailin hieman eri keskustelupalstoja, joista löysin aiheeseen liittyvää kommentointia. Ilahduttavinta on, että valtaosa kommenteista on myönteisiä ja logosta vilpittämästi tällä kertaa pidetään. Tämä tunne tulee etenkin, kun tietää Kokkolan aikaisemman brändityön keväisen kompuroinnin..

Ja huomionarvoista, että  tällä kertaa  kuvittajaa  ei ole herjattu. Työ on kaikin puolin onnistunut - periaatteessa - , vaikka sitä tuskin aivan tuossa muodossa tullaan enää lapsiin kohdistuvassa brändityössä näkemäänkään. Minulle tulee halu saada t-paidan lisäksi ainakin  suloinen  ja iso vaaleanpunainen kahvimuki ja prinsessaleivostyylinen kuuttikakku sekä  isännänviiri tällä kuosilla -  tai huivi......jalkaan voisi myös kesäkuumalla  kietaista  rantatossuntapaiset "kuutit."  Käsityöintoiset voisivat ostaa neulepaketteja, joissa on setissä sekä  langat että  kudontaohje! Niin ihania tuliaisia olisivat! Ehkä haluaisin myös Valtatie 8 varteen uuden uutukaiset vaaleanpunapohjaiset  "Tervetuloa kikkeli-Kokkolaan-kyltit. "  Kuutti sinälläänkin sopisi tervetulomainokseen,  koska mielikuvaa merellisyydestähän me olemme hakemalla hakeneet!

Tässä iloksenne jokusia lainauksia nettimaailman syövereistä:

Me kokkolalaiset olemme onnemme KUK KULA lla Nyt saatiin kunnon vastinetta verorahoillemme Kokkola-mainos saavutti nopeasti ja tehokkaasti koko maan ja pisti meidät kartalle Ruotsissakin

Tästä logosta on kyllä ehdottomasti pidettävä kiinni! Mikä estää vaihtamasta sydämiä enemmän sydämen mallisiksi , jolloin kukkulat ja kikkelit on enää hupaisa muisto, mutta saamme pitää tämän kömmähdyksen tuoman kaivatun näkyvyyden Ihana logo!

Tämähän on ihan helmi!Tämä logo hienompi ja tunnetumpi myös kuin kokkolan isolla rahalla tehty turhuus josta ei löytynyt monia positiivisuuksia.

T-paitoja ehdottomasti tästä! Söpö kuutti ja hauska teksti

Kokkola pääsi Ruotsissa tv ohjelmaan ja reportteri meinas kuolla nauruun

Toivottavasti tää pysyy!! Mahtava mainos! iltalehti ja mtv3 uutisiin kuitenkin pääsi niin onhan tämän oltava hyvä juttu!! Enkä mä näe tässä mitään paheksuttavaa... mut pitäis varmaan käydä ostamassa herneitä ja kukkahattu...

Siinähän se brändi on; "K****ä keskellä pohjanmaata"

Jos joku taho tekee t-paitoja tahi muuta tällä logolla, ostan heti!

Slogankeskusteluun tältä pohjalta vielä yksi heitto. Eikö voitais jo sanoa ihan suoraan, että "meillä on munaa".

Tän piirtäjälle pitäis antaa mitalli koskaan ei ole ollut Kokkola näin puhuttu paikka huikea täysin ilmaista turismia edistävää mainontaa.

Kokkola voisi kerran olla rohkea sloganinsa mukaisesti - onni seuraa kyllä!

Erinomaista mainontaa ja hyvin on uutiskynnys ylitetty #Kokkola

Hei ihan mahtavaa mainosta positiivisessa hengessä kaupungin tavoitteisiin kuuluu aina myös kuntalaisten osallistaminen tämä on ihan erinomainen tulos; miltei kaikilla on mielipide

Tää on paras bränditeko Kokkolalta 400 vuoteen

Voi elämä, kerranki Kokkola, anteeksi, Kuk Kula, pääsee maailmankartalle

Eihän sen mainonnan ihan mautonta tarvisi olla mutta just katselin miten tuo helsinkiläisen mainostoimiston hioma asiallinen kokkolabrandi.fi näyttää melkoisen tylsältä verrattuna tämmöiseen omaa elämäänsä elävään viraali-ilmiöön. Ja tällä brändillä olisi jo tarina siinä kun toinen on vain geneerinen.


Sanoisin, että kaksikielisessä kaupungissa on ihan jees, että asioista "ruvetaan etsimään kaksikielisyyksiä" etenkin kun on kyse kaupungin markkinointimateriaalista. Turha tätä asiaa on riidaksi paisutella. Huomattavan monen silmissä nuo sydämet muistuttavat U-kirjaimia, eikä siitä päästä enää mihinkään. Itse kuvassahan ei ole mitään vikaa, eikä kukaan sitä väitäkään. Pienillä muutoksilla se on aivan käyttökelpoinen.

Tämä on sitä brändäystä, mistä pitäisi nyt ottaa kaikki mainosarvo irti. Pääasiahan on että Kokkolasta puhutaan, eihän tuossa mitään pahaa ole, pientä kaksimielisyyttää ja hyvää tuulta peliin. Nyt vain kahviloihin KUK KULA-leivosta, Meripuistoon patsas jne. niin alkaa turistia virrata kaupunkiin.

Tämän sunnuntaipäivän Öt-lehdessä aihe oli sitten jalostunut jo Pietarsaareen saakka!

Ja sitten löytyy tietysti vielä niitä, jotka haluavat iloa kaikelle kansalle uuden kuvamateriaalin kera: 

Hejsan svejsan sinne naapuriin.
Olen suurella ilolla pannut merkille, kuinka olette ilkamoineet kotikaupunkini nimellä ja muodolla. Ja kyllähän näinä kovina aikoina nauru onkin aivan paikallaan.
Lisää hauskuutta tulossa:
Nouskaapa nyt tarkastelemaan lintuperspektiivistä rakkaan kansankotinne jaloja muotoja ja piirteitä.
Eikös olekin varsin komea näky, vaikka sitten noinkin nuupahtaneena ja roikottavanakin?
Nauruntäyteistä syksyä ja kaikkea hyvää sinne. Med största vänlighet.

Ihanaa, Kokkola, ihanaa!

KokkolaKarleby mediassa

Nyt on  ihan pakko vetäistä syvään henkeä ja ihmetellä... KokkolaKarleby-blogi nimittäin ottaa ja niittää julkisuutta:)
Ja bloggari itse vain maata retkottaa sohvalla:/

Näitä sattumia on nyt jo kaksi. Kesän korvilla sain kutsun tulla haastateltavaksi suoraan radiolähetykseen Yle Keski-Pohjanmaahan. Toimittaja oli bongannut blogini ja tahtoi tehdä minusta haastattelun (Heipä hei vaan, Ismo, jos vielä blogiani lueskelet:)) Studioon astuminen ja suora lähetys oli jo sinänsä outoa. Pari kertaa kyllä myönnän jahkanneeni, ennen kuin tein päätöksen osallistua haastatteluun. Lopulta ihastuttava työkaverini potki persuksille ja  tokaisi, että sähän et ainakaan saa aikaiseksi sanatonta hetkeä:/

Haastattelu tuli tosiaan  kesäkuussa radiosta suorana lähetyksenä, en siitä kovin monelle hiiskunut. Nuorukaiseni olivat kotosalla kuitenkin ohjelman kuunnelleet ja sain tietysti kylmää kyytiä "Kun puhuit meistä kuin pikkulapsista, että  nyt hävettää!" Niinpä niin -sitähän sanotaan, ettei kukaan ole seppä omalla maallaan.:))) Vaan eipä anneta pienten vastoinkäymisten harmittaa...

Kesäloman riennoissa koko haastattelu painui mielissäni unholaan, kunnes lomamatkalla makasin tylsistyneenä hotellihuoneen sängyllä ja googlasin kännystä blogiani. Vähän huvittavalta tuntui, sillä goolaus antoi tulokseksi myös otsikon "M.H. bloggaa epämuodikkaasta aiheesta." Ihan pakko oli kurkata ja sieltä löytyikin kooste aikaisemmasta haastattelusta .

Klikkaamalla alla olevaa linkkiä haksahdat lukemaan tämän nettijutun:)

http://yle.fi/uutiset/minna_heikkila_bloggaa_epamuodikkaasta_aiheesta/6696977










Ja nyt sitten tämä toinen...Katselin blogini tilastosivua, josta selviää, mitä juttuja on käyty lukemassa ja  millaisen haun kautta sivuilleni on löydetty. Kun sama osoite alkoi toistua useammin ja useammin, oli ihan pakko käydä klikkaamassa...

Ja nyt selvisi, että  KP24.fi-sivusto on luonut tällä viikolla blogisivuston, jossa "julkaistaan lukijoittemme suosittelemia toinen toistaan kiehtovampia blogisivustoja Hyppää mukaan  blogien kouluttavaan maailmaan..."


Tällä hetkellä sivulla on yhdeksän hyvin erityylistä blogia  ja yksi niistä on minun KokkolaKarleby-blogini:/ En tiedä, kuka blogiani on suositellut, mutta  nöyrä kiitos ja kumarrus kunniasta kuitenkin!

Näin blogini siellä esiteltiin:

"Kokkola Karleby Finland
Tämä blogi on todellinen aarreaitta Kokkolan historiasta, nähtävyyksistä, tapahtumista ja ajankohtaisista aiheista. Olitpa sitten kokkolalainen, tuleva kokkolalainen, entinen kokkolalainen tai lomailija, löydät tästä blogista varmasti paljon mielenkiintoista sisältöä."


Ajan  kuluessa ja blogiarkiston karttuessa on tullut vastaan  aika monta hupaisaa tilannetta. Koska en ole esiintynyt täällä omalla nimelläni, on blogin ylläpitäjä ollut salaisuus. Silloin tällöin on sattunut, että joku  tuttu on kertonut jollekulle perheenjäsenistäni  tästä blogista. Kerrankin puolisoni tuli naurellen kotiin ja kertoi todenneensa kommentoijalle, että "onpa sitä blogia muutaman kerran tullut luettua, kun joten kuten tunnen sen blogistin:)))"

Myönnän, olo on vähän kuin salaa yksikseen laulamasta yllätetyllä. Tuntuu aika hämmentävältä, että meitsi näpyttelee koneeltaan mitä milloinkin sattuu mieleen juolahtamaan ja toiset oikeasti vapaaehtoisesti lukevat niitä:/// No, paljastan - tekisin tätä, vaikkei minulla olisi yhtä ainoaa lukijaa. Omat intohimot eivät ole sen kummemmin seliteltävissä:)))

Tätä blogia olen nyt kirjoitellut   reippaat kaksi vuotta. Joskus kuvitelin, että aiheet loppuvat, kun tarpeeksi kauan kirjoittaa. Mutta ei se niin mene.  Olen oppinut blogia kirjoittaessani tavattoman monta asiaa Kokkolasta, joita ilman tätä blogia tuskin olisin tullut koskaan tietäneeksi.

Blogin kirjoittamisessa on muutama huippuvaihe -ensinnäkin oivallus siitä, mistä seuraavaksi aikoo kirjoittaa, sitten  se hetki, kun näppää aiheesta kuvia ja huristelee auvoisena kotiin kuvat lootassa. Kolmantena se, kun löytää  yllättävää tietoa käsiteltävästä aiheesta ja neljäntenä hetki, jolloin napinpainalluksena uusi teksti pärähtää julkaistuksi. Näissä väleissä on monta tylsistymisenkin hetkeä -kuvien siirto, pienentäminen, järjestely ja  tekstin muokkaus ovat toisinaan varsin pitkäpiimäistä pakerrusta.

Valitsin aikoinaan tämän Kokkola-teeman blogiini siksi, että ajattelin voivani tallentaa sinne  asioita, joista itse olen kiinnostunut. Olen myös huono harrastamaan yhtään mitään kellonaikaan sidottua; vapaasti kulkeminen sopii paremmin.

Toinen pointtini oli se, etten tosiaankaan halunnut blogissani  läpikäydä omaa tai läheisteni elämää analysoiden läpi. Tällainen neutraalimpi lähestymistapa passaa minulle. Ruoka- tai muotiblogin ylläpitäminen olisi minulle puolestaan  ennemminkin kauhistus. Persoonalla ja suurella sydämellä täytyy paneutua juuri niihin asioihin, jotka oikeasti kiinnostaa! Toisaalla julkaisen Joulublogia, joka virkistyy aina ennen joulua. Itse asiassa voisin yhtä hyvin kirjoittaa blogia  myös sukututkimuksesta, musiikista, historiasta, taiteista tai kasvatuksesta...tai...


Kuvakaappaukset: KP24.fi [http://www.kp24.fi/Uutiset/Blog.aspx?blogid=1421&m=10&y=2013] Luettu 27.10.2013.
YleKeskipohjanmaa [http://yle.fi/uutiset/minna_heikkila_bloggaa_epamuodikkaasta_aiheesta/66969779 Luettu 27.10.2013.