Illalla päivän uurastuksen jälkeen palkitsin itseni ja lähdin Kauppatorille osallistuakseni Kokkolan matkaoppaiden järjestämään Vanhan kaupungin kierrokseen. Esittely maksoi vaivaiset kolme euroa ja luvatun tunnin sijasta se kestikin kaksi tuntia! Meitä kuuntelijoita oli mukana 13, eli oikein sopiva pieni ryhmä. Suurin osa oli kokkolalaisia, mutta kaikki olivat minulle vieraita, suuri osa jo hieman iäkkäämpiä. Joka tapauksessa sain kierroksesta paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa, jota on ihan pakko joskus täälläkin jakaa... Ei siis päästä vieläkään eroon Neristanista. Tai no, ehkä ripottelen Neristanin juttuja tänne silloin tällöin muiden postausten oheen, saappa nähdä!
Lehdessä oli mainostettu, että opaskierokseen kuuluisi mukaan tutustuminen tänään alkaneiden Kokkolan asuntomessujen oheiskohteeseen, Isokatu 36:ssa sijaitsevaan Knapen taloon. Tieto oli virheellinen ja matkaopas pahoitteli, että tarkoituksena on vain käväistä Knapen talon pihalla, koska kohde on avoinna yleisölle vain klo. 10-18. Yllätykseksemme Knapen talon omistaja/remontoija olikin paikalla ja lupautui auliisti esittelemään entisöintikohdettaan meille. Olipa kiva ylläri!
Knapen talo on rakennettu 1818 ja sitä kunnostetaan paraillaan. Valmis se ei vielä ole, mutta toisaalta keskeneräisyys antaa kuvan siitä, mitä vanhan talon entisöintityö oikeasti on.
Ernst V. Knape oli kokkolalainen lääkäri, alunperin yleislääkäri ja siilmälääkäri, joka perheineen asui tässä talossa. Knape tunnettiin myös runoilijana. Alunperin keltainen talo oli vuosikymmeniä hyvin rapistuneessa ja surkeassa kunnossa asumattomana ja vesi teki rakennukseen tuhojaan vuosikaudet. Moni paikalla olijoista sanoikin, ettei taloa voisi millään uskoa samaksi purku-uhan alla olleeksi.
Knapen varsinainen talo on kuvassa taaempana näkyvä sininen puurakennus!
Sisään taloon astuminen oli lähes elämys! Olohuoneen seinään oli jätetty syvennys, josta erottui vanha alkuperäinen asiakirja. Omistaja kertoi, että alkuperäisseinän ympärille on myöhemmin luvassa kehyksetkin.
Itse sisustus oli myös kaunis ja siitä vastasi muotisuunnittelija Jukka Rintala. Rintalahan tunnetusti suunnittelee upeita iltapukuja ja niinpä niitä oli sisustukseen sälytetty useampia kappaleita. Itse aivan haltioiduin olohuoneen ruskeasävyisestä tapetista. Se oli vahvakuvioinen, mutta silti tavattoman rauhoittava katsella. Kaikki tapetit olivat muuten myös Rintalan käsialaa.
Kamareiden värimaailma oli hieman vahvempisävyinen. Kalusteissa oli kivoja yksityiskohtia. Lisäksi huoneissa majaili Tonttuja, jotka ovat paikallisen yrittäjän "Tyynelän tonttuja."
Oli kiva myös nähdä talon alkuperäisiä seiniä. Osa lattioista oli alkuperäisiä, samoin katto. Väliseiniä oli jouduttu suoristamaan.
Talon ulkoväritys oli kauniin sininen ja kulmat valkoiset. Talon isäntä kertoi, että olisi halunnut kulmista roosan väriset. Oli nähnyt sellaiset jossain ruotsalaisessa sisustuslehdessä ja mieltynyt niihin, mutta lupaa sellaisille ei kuitenkaan ollut saanut.
Myös talon yhteydessä oleva valkoinen kivitalo on Knapen rakennuttama. Talon takapihalla olevaa puurakennusta Knape piti potilaiden väliaikaisena majoituspaikkana. Talon pihapiirissä olevissa muissa Knapen talon kiinteistöissä asuu nykyisin sekä omistusasukkaita että vuokralaisia. Knapen talosta tulee upea, kunhan se on kokonaan valmis! Suosittelen ehdottomasti käyntiä tänään avattujen asuntomessujen aikana talossa, mikä on ihan ilmaista ! Talon ulkopuolella on muuten sopivasti bussipysäkki josta pääsee suoraan asuntomessualueelle!
Samaan Knapen taloon liittyen vierailimme myös ns. Englannin puistossa, jossa on Knapen patsas. Patsas on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin vuonna 1933 tekemä pronssipatsas. Opas kertoi, että Knape tunnettiin aikoinaan naistennaurattajana ja hänet saattoi jopa yllättää iltapäiväkahviseuran parista:) Knapen patsas rakennettiin alun perin niin, että Knapen katse oli vanhaan kaupunkiin päin. Perimätiedon mukaan puiston vastapäisen talon rouva valitti miehelleen, ettei saa nukutuksi, kun Knape patsaasta käsin tuijottaa suoraan heidän makuuhuoneeseensa:/ Seuraavana yönä Knapen patsas kuulemma oli käännetty niin, että lääkärin katse osoitti synnyinkotiaan kohti. Niin se on vielä tämä päivänäkin!
Syksy saapui hiipien
Puiden lehdet punaten.
Tuli talvi, alle lumen
Jäi vehreys menneen suven.
Niin on myös elo ihmisen,
Se hiljaa hiipuu kuin virta jokien.
-Ernst V. Knape-
