En tiedä milloin Saarimärentien alkupäähän Kaarlelan kirkon läheisyyteen on ilmestyneet nämä kuvissa olevat kivipaadet. Itse bongasin ne syyskuussa.
Pysäytin auton ja lähdin oitis tutkimaan, mitä kivillä oli kerrottavanaan. Kiviä oli tien vierustassa pienin välimatkoin useampi. Tarkempi tutkiskelu ositti, että jokaisessa kivessä oli luku eri vuosisadalta. Vähän aikaa piti ihmetellä, mutta sitten oivalsin, että lukujen täytyy liittyä maankohoamiseen!
Ja en kai ollutkaan niin väärässä, sillä hetkisen kuluttua löysin tienposkesta myös KH Renlundin museon opastintaulun, jossa kerrottiin enemmän maankohoamisesta.
Jääkauden jälkeen käynnistynyt maankohoaminen ja rannansiirtyminen on vaikuttanut ja muokannut todella paljon Kaarlela kirkon lähistöä. 1700-luvulla ilmiöstä käytettiin nimitystä vedenväheneminen.
Maankohoamisen vuoksi satama-aluetta on ollut pakko siirtää kauemmas ja kauemmas Kaarlelan kirkosta vuosisatojen mukana. Lopullinen siirto tehtiin vuonna 1882, kun loputkin toiminnot siirrettiin Vanhansatamanlahdelta Ykspihlajaan.
Näihin kuvissa näkyviin kivipaasiin on merkitty veden pinnan korkeus eri vuosisatoina. Vuosilukuina on käytetty Kokkolan kaupungille merkittäviä vuosia.
Vuosi 1511...Kaarlelan kirkko irtautui tuonna vuonna omaksi seurakunnakseen.
Vuonna 1620... Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf allekirjoitti 7.9.1620 Kokkolan kaupungin perustamisasiakirjan. Kuninkaan kaupungille antamissa erioikeuksissa säädettiin, että kaupungin asukkaiden tuli nauttia ja käyttää Ruotsin kaupunkilaxia, valita raatimiehet ja pormestarit sekä harjoittaa kauppajärjestyksen mukaista kauppaa.
Kokkolan kaupunki sai ns. maakaupunkioikeudet, jonka mukaisesti sai käydä kauppaa ainoastaan Turussa ja Tukholmassa.
Vuonna 1765...Alkoi aktiivinen ulkomaankauppa Kokkolassa. Tällöin Kokkola, Vaasa, Pori, Härnösand ja Oulu saivat ns. tapulikaupunkioikeudet, eli oikeuden käydä suoraa kauppaa ulkomailla. Kokkolan kaupunki sai tapulikaupunkioikeudet. 1600-luvulla Turun ulkomaankauppaoikeuksia vähennettiin ja Pohjanmaalta käytiinkin paljon tervakauppaa Tukholmaan. Rannikon kauppiaat pitivät Tukholman tullin yksinoikeutta vääryytenä ja veivät asiaa myös valtiopäiville. Tervalla oli tärkeä osuus Kokkona vientituotteena ja Kokkola oli yksisuurimpia tervantuottajia Pohjanlahdella.
Pohjanmaan kauppiaiden puoltajaksi ryhtyi Chydenius, joka oli valtiopäivillä pohjalaisten kappalaisten edustaja.
Vuonna 1854...Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakka 7.6.1854 englantilaisten kaksi alusta saapui Trullevin edustalle. Niistä laskettiin vesille yhteensä yhdeksän pienempää venettä, barkassia. Englantilaiset ilmoittivat, että heidän tehtävänään oli tuhota kaikki sotakieltotavara, kuten terva, piki, laudat ja laivat. Tähän ei tietenkään voitu suostua englantilaisten ehdottoman vapaaehtoisenluovuttamisen kautta. Niinpä saatiin aikaan kahakka, jonka kokkolalaiset lopulta onnekkaasti voittivat ja saivat vielä sotasaaliiksi barkassinkin, joka on yhä Kokkolassa nähtävillä!
 |
Infon maankohoamisesta olisi pystynyt lukemaan myös qr-koodin kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti