Katoamisiin liittyi varsin usein epäilyjä varkaudesta. Kysymys saattoi myös olla murtomiehen anastamasta omaisuudesta, kuten vuonna 1870 julkaistussa kuulutuksessa, jossa ilmoitettiin Kälviän kirkkoherralta rovasti Lauri Maimo Castrenilta kadonneeksi pappilaan tehdyn murron yhteydessä kaksi ja puoli tusinaa hopeisia ruokalusikoita, 32 hopeista teelusikkaa, pari tarjoiluotinta, jälkiruokalusikkaa sekä muuta arvokasta ruokailukalustoa. Ilmoituksessa luvattiin 25 markan löytöpalkkio varkaiden kiinnisaamiseksi ja tavaran löytymiseksi.
Yllä: Suomen Wirallisessa lehdessä kerrottiin 18.8.1870 varkaudesta.
Kadonneiden tavaroiden löytymisestä ilmoitettiin myös virallisilla kuulutuksilla. Kuten "kadonneet'-ilmoituksissa niin myös "löytyneet"- kuulutuksissa käsiteltiin lähes yksinomaan arvokasta omaisuutta. Tavallisesti kyseessä oli kiinniotettu eläin, mutta myös muista arvokkaammista löydöistä tehtiin virallinen ilmoitus.
Varkaita ja varastettua irtainta omaisuutta koskeneet kuulutukset sen sijaan annettiin usein yksityisten tekemien ilmoitusten pohjalta. Ilmoittajana saattoi olla Vaasan läänin tai jonkin muun läänin alueella asunut henkilö. Yksityisten jättämissä etsintäkuulutuksissa varkausaiheiset kuulutukset muodostavatkin suurimman ryhmän. On kuitenkin huomioitava, että useimmissa tapauksista on ollut kysymys jostain arvokkaammasta tavarasta, esimerkiksi kirkon omaisuudesta. Omaisuusrikoksen ilmoittaja on ollut yleensä korkeampisäätyinen. Tavallinen kansa teki ilmoituksia lähinnä hevosten katoamisista ja varkauksista. Vuonna 1809 hevosista kertoneet etsintäkuulutukset lisääntyivät huomattavasti. Suomen sodan luoma sekasortoinen tilanne saattoi vaikuttaa hevosvarkauksien lisääntymiseen, esimerkiksi sotilaiden anastaessa niitä itselleen.
Lauri Maunu ( Lars Magnus Gustav) Castren oli syntynyt Ristijärvellä 19.2.1806. Hän kuoli Kälviällä 31.5.1883.
Joka tapauksessa Lars Castren eleli tämän onnettoman varkauden jälkeen vielä 13 vuotta!
Yllä: Lars Castrenin kuolinilmoitus. 7.6.1883 Norra Posten.
LÄHTEET.
Kirkonkirjat paikallisyhteisön kuvaajina. Jyväskylän Historiallinen Arkisto vol. 2. Toim. Heikkui Roiko-Jokela ja Timo Pitkänen. Jyväskylä 1996. [file:///C:/Users/kivim/Downloads/978-951-39-9760-1_JHA_vol_2_jyx.pdf] Luettu 18.10.2023.
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852. Helsingin yliopisto. [https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=13855] Luettu 17.3.2024.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti