Kesällä Hesassa. Yksi käyntikohde oli suunnitellusti Kansallismuseo. Olen nimittäin jo pidemmän aikaa haaveillut näkeväni Kälviän vanhan kirkon alttaritaulun, jota säilytetään Kansallismuseossa. No nyt se on nähty!
Aikaisemmassa päivityksessä olen kirjoittanut Kälviän toisesta kirkosta.
Aikani kierreltyäni pitkin ja poikin museota löydän etsimäni Kansallismuseon luterilaisesta kirkkosalista. Alttaritaulu täyttää koko salin seinän.
On oikeastaan silkkaa tuuria, että alttaritaulu on säilynyt. Sitä ei aikanaan juurikaan arvostettu. Uusi kirkko Kälviälle valmistui 10.12.1905. Vasta marraskuussa 1905 arkkipiispa Gustav Johanssonille valkeni, että aikaisempi Kälviän kirkko oli jo ennätetty purkaa luvattomasti. Muinaistieteellinen toimikunta oli tästä informoinut tuomiokapitulia.
Johansson kirjoitti asiasta näin: "- - - koska Kälviän seurakunnan vanha kirkko on revitty ilman että siitä oli asianmukaista tiedonantoa toimitettu Muinaistieteelliselle toimikunnalle, on Tuomiokapituli katsonut tarpeelliseksi tänne saada ilmoituksen siitä, kenen luvalla on ryhdytty mainitun kirkon repimiseen ja otteet niistä pöytäkirjoista - - -".
Muinaistieteellisen toimikunnan mielestä kirkko oli erinomainen esimerkki suomalaisesta 1700-luvun kansanomaisesta rakennustaiteesta. Mutta niin kun usein käy, eivät aikalaiset tällaista arvostaneet, vaan pitivät vanhaa kirkkoa vain ränsistyneenä rakennuksena ja siellä olleita kirkkomaalauksia töherryksinä.
Seurakunta oli ottanut talteen ainoastaan vanhan saarnastuolin (siitä myöhemmin lisää) sekä Thomas Kiempen maalauksen, alttaritaulun, vanhasta kirkosta. Nämä sitten lahjoitettiin hyvityksenä salassa tehdystä purkutyöstä Muinaistietelliselle toimikunnalle. "Ylimääräinen" paikkakuntalaisten perimätiedon mukaan vanhan kirkon puutavara käytettiin uuden kirkon lämmittämiseen...
Maalaus oli tallella irrallisina lautoina. Toisin sanoen maalaus on kokonaisuus, joka on tehty lautapohjalle puoliympyrän muotoon.Tämä vanha alttaritaulu on valmistunut vuonna 1802. Kuvat ovat sumeita, koska ne on otettu ilman salamaa.
Alttaritaulun maalannut Thomas Kiempe (1752- n.1812) tunnetaan kirkkomaalarina, joka teki Kälviän kirkkoon maalauksia seurakunnan lahjoitusvaroilla. Suurin osa näistä töistä valitettavasti tuhoutui kirkon purkamisen yhteydessä. Useissa kohtia kirkkoa tiedetään olleen Kiempen koristemaalauksia.
Kiempen taiteelle on tunnusomaista kansanomaisuus ja primitiiviys 1700-luvun tapaan. Kuvien tehtävä oli kirkon koristamisen lisäksi myös keskiaikaiseen tapaan valistaa kirkkokansaa.
Kirkko- ja muotokuvamaalarina tunnettu Thomas Kiempe oli syntynyt Ylitornion Matarengissä. Nuorukaisena hän liittyi nimellä Thomas Thomason Lönnbom "piipariksi" Länsipohjan rykmentin volontäärinä eli vapaaehtoisena. Hänet ylennettiin toiseksi rumpaliksi 1771 nimellä Kiempe. Armeijasta hän erosi 1776.
Kiempe avioitui Piitimen porvarin Olof Horteliuksen Helena- tyttären kanssa 1783 Normanligissa. Elämänsä Kiempe vietti vaeltavana maalarina ja kiertävänä kisällinä, koska hänellä ei ollut virallista mestariasemaa, joka olisi taannut pysyvän asuinpaikan.
Varhaisimmat työnsä Kiempe maalasi Ruotsissa. Hän oli ilmeisesti saanut maalarinkoulutuksen joltakulta pohjoisruotsalaiselta mestarilta. Myöhäisempiä öljy- ja temperamaalauksia Kiempe maalasi Pohjanmaalla. Hänen vanhimmat työnsä Suomessa ovat Vöyrin kirkon seinämaalaukset vuosilta 1786-1788. Kiempen muita säilyneitä töitä on mm. Uudessakaarlepyyssä (Kuninkaiden kumarrus), Soinissa (Ehtoollinen, 1794), Merijärvellä (puulle maalattu ristiinnaulittu), Ylihärmässä sekä Rautiossa (Ristiinnaulittu, 1804) ja Lapualla (Paimenten kumarrus, 1971). Lisäksi kiempe teki tapettimaalauksia ja huonekaluja. Osa töistä on tuhoutunut, kuten kookas maalaus vuodelta 1795 Alavieskan kirkon palossa ja Virtain kirkkomaalaukset.
Kesällä 1811 Kiempe aloitti kirkkomaalaukset Hinnerjoen kirkossa, mutta työ keskeytyi Kiempen kuolemaan maaliskuussa 1812.
Yllä: Kuva alttaritaulusta Kälviän historian sivuilta.
LÄHTEET:
1700-luvun taidehistoriaa. [http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/1700maalaustaide.html] Luettu 31.7.2015.
Geocaching. Kälviän kirkko. [http://www.geocaching.com/geocache/GC5BVB6_kalvian-kirkko?guid=838eba75-4229-4171-8b94-6306d70aef29] Luettu 31.7.2015.
Thomas Kiempe. Alavieskan kirkon alttariseinän maalari [http://www.kolumbus.fi/annsan/kiempe.htm] Luettu 31.7.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti