Chydenius rokonistutuspuuhissa

Rippikoulun käynyt ja rokotettu. Moni on tuon lausahduksen varmastikin kuullut, mutta harvoin tulee pohdittua, niistä se juontaa juurensa. Kirkonkirjat, nuo verrattomat tietopankit, kätkevät sisäänsä myös näitä tietoja. Entisaikoina oli kelpo kansalainen, kun rippikoulu oli takana ja rokotukset otettu. Kirkko valvoi näitäkin. Pappien tehtävänä oli myös valistaa väkeä rokotusten hyödyistä. Rippikoulun kävi entisaikaan käytännössä lähes kaikki. Oli vaivatonta yhdistää rokotus siihen saumaan. Ei ihan walk in-rokotuksena, kuten meidän aikanamme äskettäin on totuttu! Nyt kirjoittamani rokotus tapahtui kuitenkin usein jo rippikoulua aiemmin, pikkulapsi-iässä. 

Yllä: Anders Chydeniuksen näköispatsas Yliopistokeskus Chydeniuksessa Kokkolassa. 

Anders Chydenius tunnetaan monesta. Mutta tiesitkö, että myös rokonistutuksesta ja rokotuksista valistamisesta! Hänen kontollaan on rokonistutusten  laajamittainen käyttöönotto Suomessa ja etenkin meidän seuduillamme.  Chydeniushan toimi valtionpäivämiehenä ja varmaankin tämän vuoksi pääsi tutustumaan myös rokonistutuksen menetelmiin Ruotsissa - jossa tosin rokotukset tapahtuivat lopulta omia seutujamme verkkaisemmin. 

Yllä:Anders Chydenius piirroskuvana. 

Pohjanmaalla rokonistutuksia oli tehty jo 1750-luvulta lähtien. Papit olivat yliopistoaikanaan  saaneet laajasti myös  luonnontieteellisiä tietoja. Heidän tuli siksi osallistua kansan sairauksien hoitoon. Myös Chydeniuksella oli lääkäripraktiikkansa lähes heti papiksi valmistuttuaan. Chydenius keitteli itse lääkkeitä ja antoi niitä aluksi lapsille, myöhemmin aikuisillekin. 

Chydeniuksen elinaikana  (1729-1803) yksi pahimmista vitsauksista oli sairaus nimeltä isorokko. Sitä vastaan oli keksitty rokote jo niinkin aikaisin kuin 1761. Vaasan läänissä oli noihin aikoihin ainoastaan yksi lääkäri,  piirinlääkäri Rudolf  Hast. 

Isorokko tärveli kasvoja, saattoi viedä näkökyvyn tai rampauttaa tai tehdä hedelmättömäksi. Suurin osa isorokkoon menehtyneistä oli lapsia.

Mitä rokonistutus eli inokulaatio sitten tarkoitti? Se oli tahallinen isorokon istutus. Tautia tartutettiin lievemmästä tautimuodosta,  lievästi rokkosairaan ruvista ja märkivistä rakkuloista. Näin aiheutettiin lievä tauti, jolloin piikitetty tuli taudille immuuniksi. 

Luonnollisestihan tartunta isorokkoon tuli hengitysilmasta, mutta se saattoi myös tarttua esimerkiksi vaatteista. Tiedettiin, että jos säästyi kuolemalta taudin sairastettuaan, sille tultiin immuuniksi. Rokonistuttamisia oli aiemmin kokeiltu laajasti esimerkiksi Intiassa, Kiinassa, Afrikassa ja Englannissa. 

Rokonistutukseen oli useampia tapoja, kuten espanjankärpästen avulla tai käsivarteen ihoa viiltämällä tehty istutus. Chydenius puolsi rokonistutustapaa, joka tehtiin teroitetulla, keskikokoisella suutarinneulalla. Neula taivutettiin tasaisesti joka kohdasta. Oli tärkeää, että neula oli sekä kärjestä että sivuilta hyvin teroitettu, jotta se vaivattomasti meni ihosta läpi. Toimenpiteessä käytettiin joko  aiemmin rokkovisvalla kyllästettyä puuvillalankaa, joka työnnettiin neulansilmän läpi tai vaihtoehtoisesti revittyä, mieluusti valkoista silkkiä, joka pujotettiin useaan otteeseen neulansilmän läpi ja kieritettiin hyvin  hienossa rokkojauheessa. 

Yllä: Kuva Anders Chydeniuksen kirjallisuusmainoksesta Yliopistokeskus Chydeniuksessa Kokkolassa. 

Chydenius puolusti rokonistutusta saarnoissaan ja kirjoituksissaan. Hän  kirjoitti, että edullisin paikka rokonistutukselle olisi peukalon ja etusormen välinen ihon ohut kohta kohta, kun sormet ovat hyvin harallaan, koska näin toimien rakkulat jäivät mitättömän pieniksi. Chydeniuksen mukaan mitä kauempana sydämestä ja keuhkoista rokonistutus tapahtui, sitä heikompi tartunta oli. 

Tavallisimmin istutus tehtiin kuitenkin pikkusormen alimmasta nivelestä  kämmenpohjan suuntaan. Neula pistettiin neljännestuuman matkalta kulkemaan  kämmenen ihossa niin, ettei se kosketanut lihakseen. Kun puuvillalanka leikattiin poikki, sen loppupää jäi ihon alle, samoin kuin myös silkkikuitu. Pistoreiästä ei saanut valua verta eikä iho mennä rikki. Ihon pinnasta oli vielä lopuksi pyyhittävä kaikki rokkojauhe ja käden ympärille sidottiin palttinaside  pääasiassa lapsen tyynnyttämiseksi. 

Yllä ilmoitus rokonistutuksista Kälviällä. Kokkola-lehti 18.5.1904.

Aikakausi 1700-luvulla oli kypsä uusille innovaatioille. Tarve tautien torjumiselle oli suuri.  Isorokko tappoi joka kolmannen sairastuneen. Toisaalta lääkäreiden määrä oli hyvin pieni. Aivan 1700-luvun loppuvuosina  Ruotsiin kuuluneessa Suomessa oli 830000 asukasta ja ainoastaan 20 lääkäriä. Ihmiset olivat tottuneet luottamaan ennemminkin kansanlääkintään.  Ihmiset myös pelkäsivät taudin tarttumista. Papit  pitivät tartuttamista tuomittavana, koska  ihmisten ei sopinut puuttua sairastumiseen, joka oli Jumalan käsissä. Toisaalta myös kansa oli kasvanut uskoon, että  nälät, sairaudet ja sota ovat ihmisten synnin seurauksia, joiden avulla Jumala herättelee kansaa.  Kuningas Kustaa  IV Aadolf määräsi vuonna 1804 lukkarit rokottamispuuhiin, koska heitä oli tasaisesti ympäri maata ja kansan silmissä heillä oli myös auktoriteettia, kuten myös papeilla valistajina. 

Papin tehtävä oli saarnassaan hälventää pelkoa ja  kertoa rokotteen hyödyistä sekä kutsua ilmoittautumaan lukkarille rokotettavaksi. Käytännössä rokotukset hoidettiin menemällä kyliin ja ihmisten koteihin. Anders Chydeniuksen tiedetään käyneen kodeissa Pohjanmaalla myös valistamassa rokotuksista. Hän kirjoitti, että rokotetuista lapsista menehtyi  ainoastaan kaksi, kolme lasta sadasta. Muutoin suhdeluku lasten kuolemissa oli, että joka neljäs lapsi kustakin ikäluokasta kuolisi tautiin. Kokkolan seudulla rokotuksissa kunnostautui erityisesti  kappalainen, maisteri  Fredrik Stenhagen. 

Anders Chydenius on tässä yhteydessä tullut kuuluisaksi kirjoituksestaan "Tanckar om Koppympningen för Allmogen i Finland (Ajatuksia rokonistutuksesta rokon istutuksen menetelmistä). Hän lähetti vuonna 1799 ajatuksiaan rahvaan terveyden merkityksestä ja rokon istutuksen menetelmistä Kuninkaalliselle Talousseuralle, jonka jäsen itsekin oli. Talousseura oli kuitenkin valmis julkaisemaan ´kirjoituksesta ainoastaan rokonistutuksen vaiheita Pohjanmaalla kuvaavan osan, Tästä Chydenius suivaantui, uhkasi vetää kirjoituksensa kokonaan pois ja kustantaa itse koko julkaisun. Talousseura julkaisi kirjoituksen lopulta postuumisti eli vuonna 1803 Anders Chydeniuksen kuoltua.

Suomessa myöhemmät varsinaiseet  isorokkorokotukset päättyivät vasta vuonna 1980, jolloin Maailman terveysjärjestö WHO julisti isorokon hävitetyksi rokotusten avulla maailmasta. 

Yllä: Lasivitriinissä Anders Chydeniuksen kuva ja tavaroita. Kuvattu Kirkonmäen museossa Kokkolassa.

LÄHTEET:

Ajatuksia rokonistutuksesta §2. Anders Chydenius.  [Ajatuksia rokonistutuksesta §11. Anders Chydenius.  [https://chydenius.kootutteokset.fi/kirjoitukset/tankar-om-koppympningen-%c2%a7-11/] Luettu 8.1.2023. 

Ajatuksia rokonistutuksesta §11. Anders Chydenius.  [https://chydenius.kootutteokset.fi/kirjoitukset/tankar-om-koppympningen-%c2%a7-11/] Luettu 8.1.2023. 

Ajatuksia rokonistutuksesta §12. Anders Chydenius.  [https://chydenius.kootutteokset.fi/kirjoitukset/tankar-om-koppympningen-%C2%A7-12/] Luettu 7.1.2023. 

Anders Chydenius  - nerokas ajattelija ja lämminsydäminen ihminen. Annikki Wiirilinna. [https://digi.kirjastot.fi/exhibits/show/annikki-wiirilinnan-artikkelit/anders-chydenius] Luettu 7.1.2023. 

Isorokko ja valtakunnan ensimmäinen rokonistutus. Turku.fi. [https://www.turku.fi/uutinen/2020-11-11_isorokko-ja-valtakunnan-ensimmainen-rokonistutus] Luettu 8.1.2023. 

Kokkolan vahva vaikuttaja Anders Chydenius oli aikaansa edellä myös rokotusasiassa: Olisiko hänen terveysvalistusperintö elvytettävä uudelleen? [https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/626120] Luettu 7.1.2023.

Rokon istutus. Sydän-Hämeen lehti. [https://shl.fi/2013/11/14/rokon-istutus/] Luettu 7.1.2023.

Suomen ensimmäistä massarokotusta toteuttivat papit ja lukkarit, sillä maassa oli vain 20 lääkäriä – isorokon levitessä ajattelussa tapahtui olennainen muutos. Kirkko ja kaupunki. [https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suomen-ensimmaista-massarokotusta-toteuttivat-papit-ja-lukkarit-silla-maassa-oli-vain-20-laakaria-isorokon-levitessa-ajattelussa-tapahtui-olennainen-muutos] Luettu 8.1.2023.