Keskikesällä
Lämpöä. oleilua lepoa. Viipyilyä ja latautumista.
Sen suven suloisuutta olen nautiskellut kuurina jussinpyhät. On ollut helle. Pääasiassa kotona yksikseen oleillen. Radiota kuunnellen. Kesäillan valssia. Suomen lipun päivää. Yötöntä yötä ja korkealla kaartavia pääskyjä.
Välillä uiden, myös kirjoittaen, kulkien ja kuvaillen. Miltähän tuntuisi olla vastakuoriutunut töyhtöhyypän poikanen ojanpientareella?
Siskon mökillä vietettiin ihanan lämmin päivä. Äitikin oli ja siippa ja lanko. Lahjoitin valkealierisen kesähattuni äidille. Aurinkolasien kanssa hän oli kuin harmaahapsinen amerikatar.:)
Uin ja voimaanuin. Löylyn äänet, kiukaan sihahdus.
Sauna ja kiukaan lempeästi loimottavat liekit. Sitten äkisti hiipuva hiillos.
Iholla kesän lämpö ja hiljaisesti inisevät sääsket yksi toisensa perään. Läps ja läps. Sain sen. Ja hetken päästä jo uusi ininä jossain lähellä.
Rannalta katselin, kun naapuri onki. Kesäaamuun herätessä koivun ja syreenin sieluun asti tulviva tuoksu. Tätä kaikkea oli juhannukseni.
Illalla saan viikoksi pojanpojan hoitoon. Silloin voisi kirjoittaa ehkä erilaisen jutun.:)
Tähän on ihana oikaista.
Kallion kämmenelle.
Alastomana.
Uimasta päästyä juuri.
Otsalla vielä
märkien hiusten liuta.
Tässä on kesä.
Vieressä, yllä ja eessä.
Neilikan terissä telmien.
Mansikan punassa posket.
Ilojaan ilmoille huutaen
lauluna rantarastaan.
Kurotat kätesi vain
ja kas — se on kesää täynnä!
Tässä on ihana olla.
Kesäkiireitä katsella muurahaisten.
Tämä on onnea, tämä.
Katsella.
Aatoksitta.
Taivas telttana yllä
niinkuin sininen silkki.
Katossa huikean kiiltävä kultaraha.
-Uuno Kailas-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti