Nilla Margareta Pröttön mestaus

Osuinpa taas kerran mielenkiintoiseen tekstiin. Tämä kirjanen, joka oli ensisijaisena lähteenäni, oli vanha kirjanen peräti 136 vuoden takaa. Löysin sieltä tarkempaa tarinaa Nilla Margareta Pröttö-nimisestä naisesta, jonka olin jo aikaisemmin muualta lukenut kokeneen mestauksen Kokkolassa. 

Vuonna 1676 Kokkolan kesäkäräjillä käsiteltiin Nilla Margareta Jönsdotter Pröttön syytteitä ja määrättiin hänelle 40 edestä sakkoja maksettavaksi. Tuomio siirrettiin samalla tuomioistuimen käsiteltäväksi. 

Turun tuomioistuimen päätöslauselman mukaan, joka oli päivätty 14.4.1677, oli tuomio seuraavanlainen:

"Sotilaan leski Nilla Margareta Jönsdotter Pröttö tulee saada rangaistukseksi taikauskostaan ja jumalan nimen väärinkäytöksestä kirkossa raipparangaistus. Hänet velvoitetaan käymään kirkossa ja palvelemaan seurakuntaa. Tämän tuomion mukaisesti ruoskitaan 5. kesäkuuta Gamlakarlebyn kirkon kirkkovallilla seurakunnan ja komennusmies Albrecht Gerdenin läsnäollessa."

Komennusmies Albrecht Gerden mainitaan kruununvoutina  Pohjanmaan eteläisessä kihlakunnassa 1665-1675 ja Pohjanmaan keskisessä kihlakunnassa  vuosien 1675-1679 välisenä aikana. 

Jonkin ajan kuluttua, 22. elokuuta 1678, Nilla Margareta oli syytettynä toista kertaa. Hänet vangittiin käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti vankilaan ("gömmo") ja hän oli siellä vangittuna 4. huhtikuuta 1679 saakka. 

Hänet oli määrä vangita kahleissa (med jern), mutta Gamlakarlebystä ei löytynyt kahleita ja niinpä hänelle määrättiin ne  ostettavaksi ja taottavaksi, ennen kuin hän karkaa.

Nilla Margareta Pröttö mestattiin Gamlakarlebyssä 21. kesäkuuta 1679 ja lopuksi hänet vielä  poltettiin.

 

Mikko Moilanen valoittaa kirjassaan mestausta ja polttamista Suomen vanhimman kansanopetuksen edustajana. Mestaus kuvastaa sekä viranomaisten   valtaa että  rikoksen seurauksia. Vuodelta 1673 olevassa kuninkaallisessa kirjeessä kutsutaan mestaustilaisuuteen kaikki riippumatta asemasta, iästä tai sukupuolesta. Tiedetään, että mestaustapahtuman sattuessa paikkakunnalle, keskeytettiin  opetus koulussa ja piiat sekä rengit saivat vapaata töistään mestauspäiväksi. Samoin oikeuden istunnoista pidettiin mestausaikana taukoa, jotta  käräjäväellekin mahdollistui mestauksen seuraaminen.

Mestaustilaisuutta muuten yleensä johti kruununvouti. Papin tehtävänä oli saattaa mestattava mestauspaikalle. 

LÄHTEET:

Heidät Suomi mestasi.  Yle.fi. [https://yle.fi/uutiset/3-9950261] Luettu 8.8.2021. 

 Historiallinen arkisto. Toim. Suomen historiallinen seura. Helsinki. 1884. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167569/HA008_opt.pdf;jsessionid=4E789CFBE02C6051736921866462F851?sequence=1] Luettu 27.12.2020.

Moilanen, Mikko. Kohtalona mestauslava. Kuolemanrangaistus  Suomessa 1500-1825. Docendo Oy.  2021. 

"Se oli yksi heilahdus ja kaikki oli ohitse" – Mikko Moilanen etsii Suomen vanhoja mestauspaikkoja. Yle uutiset. [https://yle.fi/uutiset/3-9396883] Luettu 8.8.2021. 

Walta, Matti. Virkamiehiä 1600-luvulla. Suomen hallintovirkamiehet 1634-1714. 2018. [https://www.academia.edu/40446569/Virkamiehi%C3%A4_1600_luvulla_Suomen_hallintovirkamiehet_1634_1714?email_work_card=view-paper] Luettu 8.8.2021.