Vanhankaupungin tytöt ja muutakin elokuvaa menneiltä ajoilta

Selailin taasen vanhoja sanomalehtiä. Silmiin osui tällainen hupaisa ilmoitus Kokkolassa näytetyistä elokuvista. Siispä sitä tutkimaan! Kyseessä on ruotsalainen komediafilmi. 

Ilmoitus  oli vuoden 1935 lehdessä, eli siitä on jo 91 vuotta. 

Kyseessä on  vanha suomalainen elokuva Vanhankaupungin tytöt. Ruotsiksi Flickorna i Gamla stan. Elokuva on valmistunut vuonna 1935. Tosin ruotsinkieliseltä sivustolta löydän maininnan vuodesta 1934. 

Ensi-ilta elokuvalla on ollut 8. joulukuuta 1935. Elokuvan oli ohjannut Jorma Nortimo. Nortimo toimi 1930-luvulla Ylioppilasteatterin  johtajana, myöhemmin Turun  kaupunginteatterin johtajana sekä SF:n ja Suomi-Filmissä näyttelijänä, ohjaajana ja käsikirjoittajana. 

Elokuvan päähenkilöinä ruotsalaisessa alkuperäisversiossa oli Edward Person, Gideon Wahlberg ja Ruth Holm. 

Kuva yllä: Erikoistietotoimiston valokuvanäyttelystä 2020. 

Elokuvan näytöspaikka Kokkolassa oli Maximin elokuvateatteri, joka sijaitsi osoitteessa Isokatu 8, Maximin liikekeskuksessa, joka oli rakennettu 1918. Rakennushan on Alvar Åkermanin suunnittelema ja somistaa edelleen keskustan katukuvaa. maxim rakennettiin kahden suuren, rapatun talon väliin. Rakennuksessa oli yksi Kokkolan ensimmäisiä valomainoksia, eli Pauligin  kahvipannu vuodelta 1937. maximin elokuvateatteria uudistettiin muutoinkin juuri vuonna 1937. 

Maximissa oli alkujaan puiset, pystyyn nostettavat tuolit. Teatterin aitiossa oli kuitenkin alkujaankin pehmeät tuolit. Rakennus näyttää vanhoissa mustavalkokuvissa melko vaalealta, nykyisellään väri on vaaleanpunainen. 

Tässä jugendtyylisessä Åkermanin rakennuksessa julkisivulla on leveähköt pilasterimaiset koristeet. Tiilirakennuksessa on sileäksi rapattu julkisivu, joka on koristeltu reliefein. Koristelu on pelkistetyn geometristä. 

Isokadun puolella fasaadissa on kaksi kolmiopäätyä, joiden keskellä on porttikäytävä. Katolla on kolme kattolyhtyä, jotka alkujaan olivat lunettimallisia. Rakennus on saneerattu 1983, jolloin myös elokuvateatteri poistettiin. 

Löydän toisaalta maininnan, että äänielokuvia on voinut katsella ja kuunnella Maximissa vuodesta 1929 alkaen. Silloin  on Kokkola-lehden uutisartikkelissa kerrottu: "Elokuvateatteri Maxim on aikaansa seuraten ryhtynyt puuhaamaan äänielokuvaa varten  tarvittavia laitteita, ja onkin nyt päässyt niin pitkälle,  että huomenna sunnuntaina  on kokkolalaisilla  tilaisuus omassa kaupungissaan nähdä kuulla äänielokuvaa. "

Ensimmäisenä äänielokuvana kaupungissamme mainitaan "Sydämen laulu." Muina elokuvina on noihin aikoihin nähty mm. "Pohjolan satakieli"  "Länsirintamalta ei mitään uutta," "Merihirviö" "Charlie Chase asettuu aviosäätyyn, ""Lauantai-iltoja," "Kaunis Sadie,"  "Tapahtuipa eräänä yönä," "Unkarilaista verta," "Kuolemaantuomittu" ja "Ford-tehtailta Amerikassa. " Suurin osa näytöksistä on lapsilta kielletty, siitä on ilmoituksissa erillinen maininta. Vuonna 1935  on Pohjanmaan suunta-lehdessä kuitenkin mainittu "Maxim järjestää lapsi- ja perhenäytännön  tulevana sunnuntaina päiwällä. "

LÄHTEET: 

Elokuvat Kokkolassa.  Pohjanmaan suunta. 6.12.1935. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1892385?term=Isonvihan&term=k%C3%A4lvi%C3%A4l%C3%A4isen&page=4] Luettu 28.6.2026

Kokkola. 7.12.1929, no 142. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1554582?term=Kokkolassa&term=Elokuvateatteri&term=Maxim&term=Kokkolan&page=3] Luettu 2.8.2026. 

Pohjanmaan suunta. 21.2.1935, no 22. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1892355?term=Elokuvateatteri&term=Kokkolassa&term=Kokkolan&term=Maxim&term=Kokkolaan&page=2] Luettu 2.8.2026. 

Puikko,Anna Katariina. Alvar Åkermanin kädenjälki Kokkolassa. Tutkimus rakennusmestarin vaikutuksesta kaupungin  kulttuuriympäristöön 1906-1940. Jyväskylän yliopisto. 2021.  [https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/76056/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202105303301.pdf] Luettu 28.6.2026. 

Rakentajat: Kaupungin rakennusmestari Alvar Åkerman. [https://www.kokkola.fi/app/uploads/2021/02/376d44e4-2_rakentajat_akerman_fin.pdf] Luettu 2.8.2026. 

Alvar Åkermanin rakennusperintöä Kokkolassa, osa 5

Ja Alvarin rakennusperintökohteet sen kuin jatkuvat. 

Saavun todella ison, keltaisen puurakennuksen viereen. Se on Kansakoulunkadulla  lähellä Trivselvrånin päiväkotia. 

Rakennuksen tunnistaa erikoisesta kattomuodosta sekä ruudukkaista ikkunoista, joita on ensinnäkin hyvin monen kokoisia ja isoissa laseissa on alaosa jälleen isompaa lasitilaa ja yläosa pikkuruutua, kuten pienimmissäkin ikkunoissa.

Samaisella Kansakoulunkadulla on useampia Åkermannin taloja. Mäntykankaalla onkin niin kutsuttu RKY-alue. Siellä on kaikkiaan yli 20 Åkermanin suunnittelemaa taloa. Ihan kaikista kohteista en pääse varmuuteen.

Taloissa on sekä  huvila-,  jugend- että klassismityyliä. Tämä katu on erittäin kiinnostavaa aluetta kokonaisuutena ja idyllinen katu käyskennellä erityisesti kesäisin. Mäntykankaan alue on muutoinkin komeillut viime viikkoina omalaatuisuutensa ja uusien suunnitelmiensa vuoksi lehdissä.

Entisen Renlundin koulun lähistöllä on aivan ihastuttavan idyllinen aukea, jonka läheisyydessä on kiehtovia taloja. Olen niitä katsellut vuosien varrella ohi kulkiessa usein. En vain aiemmin tiennyt niidenkin olevan Åkermanin työtä. 

Taaempana olevan vaaleamman talon Åkerman suunnitteli  opettaja Kuleniukselle. Etummainen talo  rakennettiin samoilla piirustuksilla hänen kollegalleen, opettaja Viklundille. 

Tämä alakuvan talo onkin kivitalo. Sen katto  edustaa taas tuttua tyyliä, kuten ikkunatkin yläosan pikkuruutuineen. Lisäksi tässä talossa on Åkermanin suosimia puoliympyrän muotoisia pikkuikkunoita ja kiinnostavana yksityiskohtana pienen pieni parveke, joka aukeaa kadun suuntaan.

Nämä erikoiset, keskenään samaa tyyliä henkivät taloset, ovat aikoinaan olleet siis opettajien asuntoja.  Samojen piirrustusten pohjalta on laadittu kaksi samanlaista  taloa. Voih...Eipä taida enää juurikaan tällaisia työsuhde-etuja olla tarjolla...Rakennukset on sopeutettu ympäristöönsä upeasti! Nämä talokaksoset ovat vuodelta 1912,  joten ikää niillä on jo hulppeat 110 vuotta!

Mielestäni näissäkin Åkermanin taloissa kajastaa englantilainen arkkitehtuuri. Voi, miten pidänkään näistä!

Vesitorninkadullakin on useampia Åkermannin taloja, mutta en  pääse kaikista aivan täyteen varmuuteen.  

Tämä Vesitorninkadun talo on aika iso - tuttua tyyliä taas! 

Sitten lähelle Katariinan kalmistoa, Vesitorninkadun kulmaukseen. 

Onpa tutun näköisiä ikkunamuotoja ja ison talon komeutta. Tämä talo on alkujaan vuodelta 1914. 

Tämä  alla oleva uljas  rakennus sijaitsee aivan lähellä entistä Eva Blomin koulua, Itäisen Kirkkokadun ja Härnösandinkadun kulmauksessa. Ja olikohan vielä niin, että Alvar on itse asustellut tässä talossa aikoinaan. Talo on rakennettu 1917. 

Aivan  siinä lähellä sijaitsee myös tämä alla oleva talo. Valitettavasti nyt jäi unholaan kadunnimi, joten en kirjoita mitään, etten kirjoita väärin...

Urheilukadun kohdilla näkyy kaunis, hyvin hoidettu ja isohko puurakennus. Talossa on monta tuttua Åkermannin rakennusten elementtiä. Ensimmäiseksi talon tunnistaa Alvarin tekeleeksi ikkunaruudutuksesta.  

Toisekseen kattorakenteissa on taas Alvarille ominaista särmikkyyttä. Pienet ikkunaerkkerit katonrajassa ovat sympaattiset. 

Rakennus on kauniilla ja rauhaisella  alueella kävelykadun vieressä. 

Alvar Åkermanin maamerkkejä on ikkunoissa muutoinkin kuin vain lasien yläosien ruudutuksessa. Ikkunat ovat monen kokoisia ja se tuo talolle huvikumpumaisen pilkkeen. 

Ja sitten taas Huvilakadulta löytyy pientalomaisempaa Alvaria. 

Ja vielä helmenä pohjalla tämä Puistokadulla komeileva, iso, vaaleanpunainen talo. Se on mielestäni ehdottomasti edustavin julkisivultaan kaikista. 

Upeat yksityiskohdat julkisivussa kiehtovat!

Muutoinkin talon väritys on ihastuttava ja leikatut koristelaudoitukset kruunaavat komeudellaan. 

Tämä rakennus on sen verran rauhaisassa kulmauksessa, että en ollut vahingossakaan koskaan sitä aikaisemmin nähnyt. Olin oikeastaan aivan mykistynyt talon suuruudesta ja kauneudesta ja sen hyvästä hoidosta!

Alvar Åkermanin yksityistaloja on sen verran paljon Kokkolan katukuvassa, etten ihan kaikkea ole kuvaillut. Osasta en päässyt aivan varmuuteenkaan, joten  rajasin sen perusteella jo monta kuvauskohdetta pois. 

Alvar Åkermanin rakennusperintöä jatkuu vielä jossain vaiheessa. Vielä on läpikäymättä julkisessa käytössä olleita Åkermanin rakennuksia.  

Alvar Åkermanin rakennusperintöä Kokkolassa, osa 4

Tällä kertaa silmäyksiä Neristanin tienoilla oleviin Alvar Åkermanin suunnittelemiin asuinrakennuksiin. Kaikkiaanhan Åkerman suunnitteli noin 50 asuinrakennusta Kokkolaan. Kaikkia en ole kuvaillut, mutta useita kohteita kylläkin. Osaa esittelen vielä seuraavissa jaksoissa. Oli  kiinnostavaa bongailla näitä katukuvasta. Apunani käytin useita kirjallisia lähteitä, joista löytyi tietoa rakennuksista. Täydellinen listani ei ole.

Kohteiden etsiminen ympäri kaupunkia  oli melkoista rallia. Jouduin  tekemään useampia erillisiä kuvauskertoja. Jälkiviisaana totesin että vaikka luulin kuvaushetkellä painaneeni  kunkin talon sijainnin tarkkaan mieleeni, ei se ollutkaan kaikkien rakennusten kohdalla ihan yksinkertaista. 

Itäisellä Kirkkokadulla on tämä keltainen puutalo. Se on sangen hyväkuntoinen ulkoasultaan. Åkermanille tuttuja yksityiskohtia löydän ainakin ikkunoiden koristelusta. 

Samaisella Itäisellä Kirkkokadulla  on toinenkin puutalo, joka on Åkermanin suunnittelema.  Väri on hillitty vaalea ja olen löytävinäni samankaltaisuutta edellisen talon kattomuodoista. 

Viereisellä Läntisellä Kirkkokadulla on myös useampia Åkermannin rakennuksia. Tämä  punainen puutalo on melko iso.  Ikkunat noudattelevat jälleen samankaltaista tyyliä, jonka mukaan lasiruudut ovat yläosastaan pienempiä. 

Aivan vieressä  Läntisellä Kirkkokadulla, on naapurirakennuksen kanssa hyvin samantyylinen, vaalea talo, Ja kattorakennekin näyttää tutulta. Useissa rakennuksissa  yläkerrassa on harjan alla isompi ikkuna ja matalammassa kattopäädyssä pienempiä ikkunoita. 

Ja tässä viereinen rakennus samaiselta kadulta. Meinaan mennä suloisesti kaduista ja osoitteista sekaisin. 

Kustaa Aadolfinkadun kohdilla on haasteellisempaa kuvata ja joudun pomppimaan kameroineni tiealueen toisen kaistan taakse. 

Talo on vahvan värinen, mutta väritys sopii sille. Åkermann tykkäsi näköjään kikkailla kattomuotojen kanssa. Harjakatto  tässäkin tyypillisesti kallistuu useammassa kulmassa.  Yläkerran iso ikkuna on kiinnostavan korkealla. 

Härnösandinkadun ja Itäisen Kirkkokadun kulmauksessa, lähellä Eva Blomin koulurakennusta,  seisoo jykevän ylväänä 1917 rakennettu talo, joka ymmärtääkseni on ollut itse Alvar Åkermanin asuinkäytössä aikoinaan. Olemuksessa on mielestäni paljonkin samankaltaisuutta yläpuolella olevan rakennuksen ulkomuodon kanssa, vaikka kattoharja onkin eri mallinen. 

Tässäkin rakennuksessa Åkerman on kikkaillut erikokoisten- ja mallisten ikkunoiden kanssa. 

LÄHTEET:

Puikko, Anna. Alvar Åkermanin kädenjälki Kokkolassa. Tutkimus rakennusmestarin vaikutuksesta kaupungin kulttuuriympäristöön 1906-1940. [file:///C:/Users/kivim/Downloads/URN_NBN_fi_jyu-202105303301.pdf] Luettu 6.2.2022.

 

Studia Generalia -luennot (osa 2): Alvar Åkermanin kädenjälki Kokkolan katukuvassa. KH Renlundin museo. [https://www.youtube.com/watch?v=JOAyNHkpRWk] Luettu 6.2.2022.

Alvar Åkermanin rakennusperintöä Kokkolassa, osa 1.

Kiinnostuin taannoin kokkolalaisen jo edesmenneen (Johan) Alvar Åkermanin arkkitehtuurista. Käyn jatkossa läpi muutamissa erillisissä päivityksissä hänen suunnittelemiaan rakennuksia. Ensimmäiseksi katseet kääntää erikoinen "miniatyyritalo" kaupungin sydämessä aivan Suntin varrella. Talo on kuin puristuksiin jäänyt kahden suuremman välissä

Åkerman oli Kokkolan ensimmäinen kaupunginrakennusmestari. Tähän tehtävään hänet valittiin vuonna 1906. Åkerman oli syntynyt Savonlinnassa 15.7.1876 ja kuoli 15.3. 1940.  Åkermanilla oli kaksi tytärtä ja poika. Vanhempansa olivat  maanmittari Johan Alfred Åkerman ja Kaisa Sofia Korppila. Alvar  Åkermanin isoisän isoisä Daniel Åkerman oli tullut Ruotsista  Kokkolaan kaupunginvälskäriksi 1750. Lapsena Åkerman asui Vaasassa., jossa hän myös opiskeli  yhteensä kolme vuotta teollisuuskoulun koneosastolla ja huoneenrakennusosastolla. 

Tämä pieni, suloinen punatiilinen asuinrakennus, osoitteessa Rantakatu 23, on suunniteltu vuonna 1911 Talon erityisyys on sen kapeus. Alkujaan vieressä ollut rakennus on suunniteltu purettavaksi. Rakennus ei ole ilmeisestikään aivan yhteneväinen alkuperäisten piirustusten kanssa.

Åkerman mitä ilmeisimmin rakasti punatiiltä, sitä on hänen suunnittelemissaan rakennuksissa käytetty usein. Åkerman sai vaikutteita esimerkiksi englantilaisista taloista. Hän työskenteli myös tiilien parissa aikaisemmissa työpaikoissaan. 

Kurkkaan myös talon sisäpihalle. Taloonhan kuljetaan juurikin sisäpihan kautta,  Pormestarinkadun puolelta. Talo on hyvin piilossa muiden rakennusten kupeessa. 

Totean kuitenkin, ettei tämä niin pieni talo olekaan. 

Ennen punatiilisen talon kyljessä oli Halpa-halli, muistatteko?! Se taisi olla 1970-luvun loppuvuosia. Perheen kanssa tehtiin toisinaan ostosreissuja maalta kaupunkiin ja sehän oli maalaistytölle kuin taivas tuoksukumeineen ja papereineen sekä leluineen... En kyllä muista kiinnittäneeni punatiiliseen taloon huomiota. Talo on jotenkin huomaamaton isompien välissä. Kalle Löfman -niminen henkilö omisti talon jossain vaiheessa ainakin, en tiedä, kenen omistuksessa se nykyisin on.  

Alakerrassa talossa on  keittiö ja kamari. Vintti  kuuluu olevan sokkeloisempi. Kellarissa  on pesutilat. Talo käsittää kaksi erillistä asuntoa. Se kuuluu olevan valoisa ja tilava sisältä ja siinä on korkeat huoneet, ikkunasyvennykset ja tietystikin erinomainen  sijainti aivan  Suntin ja torin vieressä. .

LÄHTEET: Puikko, Anna. Alvar Åkermanin kädenjälki Kokkolassa.  Tutkimus rakennusmestarin vaikutuksesta kaupungin  kulttuuriympäristöön 1906-1940. [file:///C:/Users/kivim/Downloads/URN_NBN_fi_jyu-202105303301.pdf] Luettu 6.2.2022.