Alvar Åkermanin rakennusperintöä Kokkolassa, osa 3.

Tällä kertaa päivitin kymmenisen vuotta sitten kirjoittamaani tekstiä, koska koin se liittyvän keskeisesti  Alvar Åkermanin rakennusperintöä Kokkolassa -sarjaan. 

Tänään kuljemme Marian hautausmaalle, joka sijaitsee Mesilän kaupunginosassa, osoitteessa Laajalahdentie 34. Hautausmaan etuosassa on sievä puurakennus, joka on Marian vanha siunauskappeli. Rakennus on jo käytöstä poistettu, mutta kauniina kesäiltana  kymmenisen vuotta sitten minulle avautui tilaisuus käydä kurkistamassa sen sisälle...

 

  

Marian vanha kappelin on piirtänyt kaupunginrakennusmestari Alvar Åkerman. Rakennus on tyyliltään empiretyyliä lainaileva. Kappeli rakennettiin ilmeisesti    hätäaputöinä v. 1916, kuten hautausmaata ympäröivä kiviaitakin. 

Suunnitelmia kappelin rakentamiseksi oli tehty jo vuodesta 1903 saakka. Siunauskappelin rakennustoimikunta asetettiin 1911. Rovasti Johansson olisi halunnut kappelin sijoituspaikaksi Katariinan kalmiston, mutta rehtori Sandelin ja insinööri Pohjanpalo onnistuivat saamaan sijoituspaikaksi Marian hautausmaan. Kappeli päätettiin rakentaa hirsistä.

Työllisyystilanne oli Kokkolassa tuolloin vaikea ja kirkon kassasta osoitettiin varoja hätäaputöihin useampaan otteeseen. Hätäaputöitä järjestettiin alkuperäistä suunnitelmaa paljon enemmän. Avun jatkamista perusteltiin sillä, että näin voitiin auttaa Ykspihlajan kaupunginosan työläisperheitä ja tukea heitä suuren työttömyyden aikana. Periaatteena oli muutoinkin ottaa työntekijöiksi eniten työtä tarvitsevia kaupunkilaisia.

Kahdessa paikallisessa sanomalehdessä julkaistiin tarjouskilpailu kappelin rakennuttamiseksi. Samalla kappeliin päätettiin hankkia kaminat.

Kappeli vihittiin käyttöön kesällä 1916 samanaikaisesti hautausmaan laajennusosan kanssa. Keväällä 1920 kappelia täydennettiin lautapinnoitteella.

Marian kappelissa on empiren muotokieltä. Siinä on myös vivahdetta jugendtyylistä. Pohjamuodoltaan kappeli muistuttaa ristikirkkoa. Kappelissa on pyöreä keskikupoli ja sen keskellä torni. Ikkunat ovat pieniruutuiset.

Siunauskappelia pidettiin jo pian kuitenkin hyödyttömänä, jopa sen siirtoa kaupunkialueelle pohdittiin. Siunaustilaisuudet kun pidettiin edelleen pääasiassa kirkoissa. Vuosien 1915-1925 aikana kappelissa pidettiin vain 3-4 siunaustilaisuutta...

Vuosien aikana Marian vanhan kappelin hoitotöitä oli laiminlyöty ja vuonna 1929 kirkkovaltuusto esitti kappelin kunnostamista käyttökelpoiseksi.

Kappeli itsessään on melko pieni, sinne mahtuu istumaan muutama kymmenen ihmistä. Ruutuikkunoita on kolmeen ilmansuuntaan.

Kappeli etuosan lasiruudukossa on krusifiksi. Sen tekijästä en löytänyt valitettavasti  tietoja... Ikkunan edustalla on lattiakoroke ja pieni alttaripöytä.

 

Valitettavasti ikkunaa kohti otetut kuvat ovat  ikävän tummia:/ 

Kappelin tiloissa on sijoitettuna myös vanhat ruumisvaunut... Niissä  on hienoja yksityiskohtia. Tällaisia parihevosten vetämiä ruumisvaunuja oli seurakunnassa käytössä kolmet. Usein niitä vetivät kuljetusliike Väinö Karlssonin hevoset.

 

Kirkon katto on sisäpuolelta melko korkea keskiosasta. Sievän näköinen rakennus kaiken kaikkiaan. Åkermanin tyylin tunnistaa mielestäni etenkin ruutuikkunoista ja rakennuksen yläosan pienistä ikkunoista, joissa näkyy myös puoliympyrämuotoa. 

Vaikka Marian vanhan kappelin läheisyydessä onkin toimiva, uudempi siunauskappeli, soisin tätä idyllistä vanhaa kappelia käytettävän etenkin kesäisin. Se sopisi  pienimuotoisiin muistotilaisuuksiin, kasteisiin ja vihkitilaisuuksiin ja vaikkapa iltahartaustilaisuuksiin. tai voisiko paikka olla auki kesäisin hiljentymiselle....Mitään kirkkourkujahan rakennuksessa ei ole. Mikäpä toisaalta estäisi musisoimasta vaivattomasti kitaroin tai viuluin...Eihän esimerkiksi Ylisokojan pienimmässä  yksityisessä kirkossakaan ole muuta kuin rakennus itsessään ja sitäkin on hyödynnetty pienissä perhejuhlissa. Seurakuntahan on organisoinut kolmelle hautausmaalleen jo nyt mietiskely- ja rukouspolkuja. Tämä voisi olla kiinteä osa Marian hautausmaalla kierrosta. 

  

 

LÄHTEET: 

 

Kokkolan kaupungin historia IV. Hautaustoimi, s.  491-492. Luettu 10.10.2012.

 

Turisti info. Kirkot ja kappelit.[http://www.turisti-info.fi/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/kirkot-ja-kappelit/1624/] Luettu 6.10.2012.