Luin viikko sitten sanomalehdestä, että Kokkolan Kaupungintalo ja Vartiolinna valaistaan yhden yön ajaksi vihreiksi. Ajankulukseni ja ihan mielenkiinnosta lähdin illan hämärissä katsastamaan värivaloja.
Valojen oli määrä syttyä sunnuntai-iltana klo 21.00. ja päättyä seuraavana aamuna 06.00. Olin Vartiolinnan, siis nykyisen Kaupunginteatterin luona jo vähän ennen h-hetkeä ja valaistus oli jo toiminnassa. Taisin olla siihen aikaan lähes ainoa paikalla olija. Aika yllättävää. No, yksikseen ollessa on parempi kuvailla rauhassa.:)
Kun ajoin kaupungintalon luokse lähes puoli tuntia myöhemmin, olin vähän hämilläni, kun luvattuja valoja ei ollutkaan näkyvillä. Hetken jo luulin muistavani valaistun kohteen väärin. Vaan ei. Kiertelin hetken Suntin varrella kuvailemassa ja kun palasin takaisin, valot syttyivätkin. Lienee ollut jonkin hässäkkä käynnistyksessä, sillä paikalla oli vielä jokusia tyyppejä paikalla laitteiden ympärillä häärien. Heidän poistuttuaan siirryin kuvaamaan tätäkin kohdetta. Paikalla oli lisäkseni muutamia muitakin kuvaajia.
Miksi tällaiset valot sitten yhdeksi yöksi? Vihreäksi valaisu liittyi kansainväliseen mitokondriotautien viikkoon ja sen Light Up For Mito 2020-tapahtumaan. Vihreitä valoja syttyikin eri puolilla maailmaa...Tämä vihreä väri johtaa juurensa mitokondrioiden fluoresenssimikroskopian väriin.
Tämä niin sanottu tietoisuusviikko alkoi 13.9. ja päättyi 19.9.2020. Viikon aikana järjestettiin ympäri maailman koulutusta, varainhankintaa ja tapahtumia aiheeseen liityen.
Mitokondriotauteihin kuuluu yli sata erilaista tautia, joille on yhteistä energia-aineenvaihdunnan ongelmat, häiriöt solun energiatuotantojärjestelmässä. Yhteistä näille taudeille on, ettei niihin vielä tunneta hoitoa ja taudinkuva on yleensä etenevä.
Tautilistalta löytyy mm. sydäntautia, maksavikaa, lihastautia, hermostorappeumatautia ja aivotautia. Kirjo on siis laaja. Mitokondriotauti voi ilmetä missä iässä tahansa. Sairauksien tunnetuksi tekeminen on tärkeää.
Sen verran olen perillä mitokondrioista, että ne peritään aina äidiltä. Suomessa elää noin 1000 jotakin mitokondriotautia sairastavaa. Taudit ovat siis periytyviä. Kaikkiaan noin 1500 geeniä vaikuttaa mitokondrioiden toimintaan ja näistä geeneistä noin 350 on todettu tautiin johtavia muutoksia. Osa mutaatiota kantavista pysyy oireettomina tai kantaa tautia tietämättään. Mutaatioitahan itse asiassa tapahtuu useinkin, mutta vain tietyt mutaatiot ovat haitallisia.
Tajuan oman käsityskykyni pienuuden lukiessani artikkeleita näistä sairauksista. Itse asiassa olen viime vuosina lukenut aika paljonkin mitokondrioista, koska olen äärettömän kiinnostunut geeneistä ja perimästä. Omaa äitilinjaani olen tutkiskellut mtDNA-testejä tehden. DNA-sukutukimusta harrastava törmää väkisinkin jossain vaiheessa näihin käsitteisiin...Juuri muuttuneet geenit ovat keskeisiä DNA-sukututkimuksissakin.
Vähän aihetta sivuten - olen tutkituttanut sekä itseltäni että äidiltäni haploryhmän Mt-DNA-testillä. Tällä hetkellä tietokannassa meitä on tasan 10 ihmistä - kaikki muuten suomalaisia, joilla on sama haploryhmä, ns. 0-mätsituloksella, ilman geenimuutoksia tällä alueella. Se on siis peritty äitilinjassa - minun tapauksessani olen saanut tietää, että tulokseni on sama kuin esiäidilläni, v. 1702 syntyneellä Margeta Pehrsdotter Bengtilällä - ja se on sama ilmeisesti vielä ainakin jokunen sukupolvi taaksepäin. Kirkonkirjojen tietoa vain henkilönimistä ei ole enää niiltä ajoilta saatavilla - niin harmi. Viikko takaperin, sain yhteyden saman esiäidin elossa olevaan jälkeläiseen, jolla siis on sama haploryhmä 0-muutoksin kanssani. Henkilö on äidilleni 8. serkku! Esiäitini eli 11 sukupolvea minua ennen. Toisen mtDNA-mätsini kanssa olen suorastaan ystävystynyt - minä ja välkky eläkeläismies Tampereelta...Voisi sanoa, että ystävyytemme on todella syvällistä:)) Kolmas mt-DNAmätsini on muuten maailmankuulu kapellimestari! Uskokaa tai älkää - näihin tutkimustuloksiin aivan hurahtaa! MtDna-muutoksia tapahtuu muuten paljon harvemmin kuin miesten vastaavia Y-DNA-mutaatioita.
Yllätyn, kun katson listaa mitokondriotautipotilaita tukevista henkilöistä. Siellä komeilee myös tunnettuja, hienoja kokkolalaisiskasvoja, kuten elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, näyttelijät Oona Airola ja Jarkko Lahti sekä graafinen suunnittelija Elina Warsta. Hienoa!
LÄHTEET: Light Up For Mito. Mitocondrional medicine. [https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/mitochondrial-medicine/light-up-for-mito] Luettu 19.9.2020.
Majamaa, Kari. Tunnistatko mitokondriotaudin? Lääkärilehti 16.11.2018. [https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/tunnistatko-mitokondriotaudin/] Luettu 20.09.2020. 0
Olipa tässä sekä hienoa katsottavaa että uutta sairaustietoa. - Asuin Pietarsaaressa kauan sitten (1965-75) ja usein kävin Kokkolassa "ostoksilla" kun siellä tuntui olevan enemmän vaatekauppoja! Ylioppilasvaatteet hankittiin sieltä 1969. Sitten vuodet kuluivat, muutin Ruotsin länsirannikolle ja viimeinen Pohjanmaan matkani suuntautui Kokkolaan, tarjosin matkan äidilleni hänen täyttäessään 85. Kävelimme vanhassa kaupungissa - ajatteles ettemme edes tienneet sen paikan olemassaolosta aikaisemmin.
VastaaPoistaSyksyiset terkut sinne kauas!
Voi, kiitos viestistäsi, Hanna Helena!
VastaaPoistaNäin vähän sitä omasta kotimaasta tiedetään...Tuntuu itsestäni, että monta asiaa on jopa omasta kotikaupungista piilossa...Ja itseänikin avarsi tuo uusi tautitietous. Aina oppii! ja hiernon kohteen keksit äidillesi tarjota. :)