Draken talossa joulutunnelmissa

Viikonloppuna Draken talossa on avoimet ovet. Pakkohan sinne on lähteä kurkistelemaan, sillä Draken talo on puettu jouluasuun. Draken talo on Kokkolan kaupungin omistuksessa oleva testamenttilahjoitus, joka on säilytetty alkuperäisasussaan. Niin hieno idea talon viimeisiltä asukeilta!

Vaikkei talossa mitään erityisen poikkeavan arvokasta olekaan, sen arvo ajankuvana nousee sitä mukaa, kun vuodet vierivät eteenpäin. Talossa on asunut Draken käsityöläisperhe neljän sukupolven ajan. Aikaisemman postaukseni itse Draken talosta voit lukea täältä.

Saavun vähän kiireellä klo 13 alkaneeseen talon esittelyyn. Museolehtori Lauri Skantsi alustaa runsaslukuiselle yleisölle tietoa Draken talon menneisyydestä. Skantsilta saan myös luvan blogipäivitykseen, kiitos tästä!

Flyygelin päälle on koottu joulutervehdyksiä. Skantsi kertoo, kuinka aikoinaan musiikkia soitettaessa avattiin ikkuna kadulle...Ihmiset tapasivat kuunnella soittoa kadulta. Upeaa! Tekee mieli avata nytkin se ikkuna ja istahtaa flyygelin ääreen soittamaan jotain harrasta ja jouluista - olisikohan flyygeli ollut vireessä? 

 

                                       

Järkisyistä talossa on näyttelyisssä nykyään  muovikuusi ja sähkökynttilät. Muutoin kuusen koristelu on alkuperäinen. Suloiset nuo paketit vanhaan tapaan kuusen alla. 

Ihania pelkistetty kuusi koristeineen...tällaisena minäkin varhaislapsuuteni joulut muistan. 

. 

                      

Olkikoristeita, lippunauhaa, ohutta hopeanauhaa. Näinhän se oli vielä 1970-luvulla...

                                    

Sitten ruokailuhuoneeseen. Olin myyty! Pöytä on katettu jouluherkuilla; kinkkua, perunaa, voita, limppua. Pidän suunnattomasti. Ja täällä tapaan rippijuhlissani loistaneita kultareunuksisia astioita, oih:))) Iäkäs nainen vieressäni juttelee kanssani "-Ei kenelläkään ole enää tällaisia..." Hymyilyttää, sillä minullapa on!

Ihana, ihana pelkistettty joulupöytä. Silti siinä on kaikki! Valkea liina luo ympärilleen juhlan tunnun. 

                                 

                                 

Joulukaktukset kukkivat ikkunoilla lähes joka huoneessa....

                                       

                                       

Kadun suuntaan ikkunassa on olkikoriste ja kaunis näkymä Neristaniin ikkunasta muutoinkin...Ihanan väriikkäitä taloja...

Keittiössä tuoksuu pipari ja neilikkka. Kattilassa on glögiä, hellalla pipareita pellillä. Kerrassaan ihanaa. Moni ihastelee keittiön uniikkia alkuperäisyyttä muutoinkin. 

                                     

Yläkerran makuuhuuoneessa komeilee sängyn päädyssä vanha, punainen kynttelikkö ja puolukkakranssi kynttilöineeen. 

                                  

Yläkerran aulassa on tunnelmaa. 

                                 

Katsokaa, kuinka taidokas liina! Eräs mies äityy juttelemaan kanssani, kun kuulee, että jossain vaiheessa Draken talon kirjakokoelma oli aikoinaan jopa  isompi kuin kaupunginirjaston! "-3200 kirjan kokoelma - on mahtavaa!Mutta silloin ei ollutkaan nettiä. Oli aikaa lukea." Niinpä, ja myös aikaa tehdä käsitöitä...

Ja sitten alakerran olohuoneessa...taas mykistyn...ihana joululeivonnaistarjotin! Tekee mieli kokeilla sormilla leivonnaisia, mutta saan hillityksi itseni. 

Alakerran makuuhuoneessa ihastelen ristipistoliinaa. Ennen nettiä jopa  minä tein tällaisia! Muutama on tallessa ja otan ne aina jouluisin esille. 

                              

Tämä on hieno elämys! Rauhallinen lasku joulun odotukseen. 

Fredrik ja Anna Draken koti

 

Tällä kertaa kurkkaamme kotimuseoon Kokkolan Neristanissa, osoitteessa Läntinen Kirkkokatu 20. Keltaisessa talossa on asunut neljässä peräkkäisessä sukupolvessa käsityöläisperhe.

Kävelen lumiselta vanhan kaupungin kadulta sisään portista. Aivan kuin astuisi erilliseen, hälinältä suljettuun  maailmaan. '

 

Talon viimeiset asukkaat olivat sisarukset Helmer ja Märta Drake. He olivat lapsettomia ja perheettömiä. Testamentissaan he lahjoittivat koko kotitalonsa irtaimistoineen Kokkolan kaupungille 1997. Lahjoituksen ehtona oli, että talon tulisi säilyä koskemattomana. Se tuli lisäksi nimetä sisarusten vanhempien mukaan Fredrik ja Anna Draken kodiksi.

Talo uhkuu historiaa ja mielenkiintoista elämää. Sekä rakennukset, talon ympäristö että talon  esineet ovat peräisin aina  1700-luvun lopulta 1900-luvun loppuun saakka.

  

Alla: Alakerran Helmerin työhuone. Ikkunat kadulle päin. Huone sijaitsee  Märtan huoneen ja salin välissä. Helmerin kuva seinällä. Useissa huoneissa on kauniita kaakeliuuneja.

 

 

Helmer tapasi liikkua kävelykeppiään pyöritellen kaupungilla kävellen. Hänen kävelyaikansa oli niin tarkkaan kellotettu, että ajan olisi pystynyt lähes tarkistamaan siitä. Helmer tapaili kävelyretkillään naisia. Myöhemmin jopa supateltiin "Helmer ja kanat!

Talon on alun perin rakennuttanut lukkoseppä Sven Nils Drake. Talo on rakennettu suvussa säilyneen tiedon mukaan vuonna 1831. Ilmeisesti samalla paikalla on ollut tätä ennen  paljon pienempi asuinrakennus, jonka tämä seppämestari siirsi pajakseen pihan pohjoisreunaan. Talossa on edelleen tämän lukkosepän takomat, toimivat ja messinkiset lukot. Jokaiseen lukkoon on oma avaimensa. Lisäksi on yleisavain kaikille lukoille.

Alla:Märtan huone alakerrassa. Märtalla oli kapiokirstu, vaikkei hänellä tiedetä olleen sulhasia.

Sukututkijan veri pulpahtaa jälleen esille. Rakastan vanhoja nimiä ja sukulaisuussuhteiden selvittämistä. Tässäpä näitä:

Sven Nils Drakella (1793-1856)  ja hänen vaimollaan Maria Elisabth Gyllanderilla (1801-1860)  oli kaikkiaan 12 lasta. Kuusi heistä eli aikuisikään saakka. Tämän lisäksi Svenillä oli yksi lapsi (Sven) aikaisemmasta avioliitostaan. Pari muuta poikaa  tästä avioliitosta oli kuollut pieninä.
Tässä nimeltä tiedettyjä Svenin ja Marian lapsia:

Maria Albertina
Edla Johanna
Anton Ferdinand
Axel Nikolai
Niclas Wilhelm
Wilhelm Emil
Maria Emilie Emilia
Otto Arvid
Johanna Sofia
Johan Ludvig Drake

Svenin pojista mainittakoon  veljekset Wilhelm ja Otto. Heidän vanhin veljensä, Ferdinand (1831-1907), oli Märtan ja Helmerin isoisä. Hänen puolisonsa oli Christina Catharina Rodén (1829-1890).
Ferdinandin poika puolestaan oli Fredrik, joka avioitui Annan kanssa.

Tässä puolestaan Ferdinandin ja Christinan lapsia:

Carl Anton
Ida Emeli
Olga Christina
Alma Maria
Johann Anton
Otto Wilhelm
Fredrik Edvin

Fredrik Edvin Drake (1874-1941) avioitui Anna Sofia Thuresdotter Möllerin (s. 1877) kanssa. Ja yllätys, yllätys - Anna Sofian äiti on Maria Emelie Emilia Drake, eli hänen puolisonsa isän sisko! Eli Fredrik ja Anna olivat serkuksia.
Alla: Alakerran sali. Kipinäsuoja on  hankittu Oulusta ja Mårta on kirjaillut siihen siinä olevat kukat. Vasemmassa kulmassa flyygeli.



Alla: Alakerran huone salin ja keittiön välissä.

 

Alla: Keittiö, jonka kaapeissa kaikki on aivan kuin asuttaessa. Jopa nitropurkki näkyi  keskimmäisen kaapin hyllynnurkassa. Keittiön ikkunat tyypilliseen tapaan sisäpihaa kohti. Muutoinkin talon ikkunat suunniteltu hyvin.

Alla:Helmerin kirjasto. Kaikki tarkalleen mitoitettuna - hylly rakennettu niin, ettei sohva vie liikaa huonetilaa. Ryijyn yläpuolella  kuvassa Helmerin ja Märtan vanhemmat. Kirjoja on  rakennuksessa kaikkiaan noin 3000.



Alla: Iidan huone. Iida oli Helmerin ja Märtan isän sisko.  Kuvassa on  hänen vanhempiensa sänky joka ennen heidän kuolemaansa oli alakerrassa. Kun Iida kuoli, Märta käytti tätä huonetta myös.

Alla: Heimer Draken yläkerran kylpyhuone ja pisuaari. Vaaleanpunaisessa pyyhkeessä nimikoituna HD.

Alla:Yläkerran aula Ruskeassa kirjahyllyssä oli lähes yksi hyllyrivi ruotsinkielisiä raamattuja. Märta oli kova käymään raamattupiireissä ja yleensä oli harvinaista, että heidän paikkansa kirkon penkissä olisi ollut tyhjä.

 Myös käsitöitä  - etenkin liinoja ja ryijyjä on runsaasti. Samoin arkkuja useampia. Kaikki tilat on hyvin suunniteltu. Esimerkiksi aulan hämärimissä kuvissa näkyvien taulujen  kohdilla on saranoilla aukeavat säilytystilat.



Alla: Yläkerran vierashuone. Sängyn pituus näyttää todella lyhyeltä...

 

Kaupunki on pitänyt talosta hyvää huolta. Makuuhuoneissa on yllä peruslämpö, aulatilat ovat viileämmät. Kotimuseo ei ole auki säännöllisesti, mutta silloin tällöin sinne järjestetään tutustumispäiviä, kuten joulun alla ja matkaoppaiden päivänä. Rakennukseen pääsee tutustumaan myös erillisellä yhteyspyynnöllä.

 

LÄHTEET:

 

Porstuakirjastot. Wiirilinna, A. Otto Draken muistelmia I. Lapsuusvuodet Länsi-Kirkkokadun käsityöläiskodissa. Jukaistu keskiPhjanmaa-lehdessä 2.10.1982. [http://www.porstuakirjastot.fi/files/original/025e525e5c945d531b3e17abbb137e8a.pdf] Luettu 21.2.2016.
 
Visit Kokkola. Museot ja taidenäyttelyt. Fredrik ja Anna Draken koti. [https://www.kokkola.fi/neristan/neristan/fi_FI/museot_ja_taidenayttelyt/] Luettu 21.2.2016.