Jalkaväkirykmentin muistomerkin äärellä

Edellisessä kirjoituksessa käveleskelin Katariinanpuistossa. Tällä kertaa jatkamme piipahdusta samaisessa puistossa, mutta kurkkaamme sen Torikadun puoleiseen reunaan, jossa ylväänä ja suoraryhtisenä seisoo muistomerkki.

Tämä muistomerkki  on pystytetty muistoksi keskipohjalaiselle Jalkaväkirykmentille 29, joka lähti sotaan juhannusviikolla 1941.

Muistomerkki  on pystytetty rykmentin perinnetoimikunnan sekä Kokkolan kaupungin aloitteesta.

Jalkaväkirykmentti eli JR 29 oli11. Divisioonan yksikkö jatkosodassa. 11. divisioona tunnettiin myös nimellä "Iskevä kiila." Sen perusti Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Kokkolan suojeluskuntapiiri.

Rykmentti keskitettiin  Pohjois-Karjalaan ja rajalle. Taistelujen tuoksinassa tutuiksi lienee tulleet  mm. sellaiset nimet kuin Hyrsylä, Yläjoki, Prokkola, Teru, Vilga ja Summa...

Jalkaväkirykmentin komentajana toimi entinen IKL:n kansanedustaja, everstiluutnantti Paavo Susitaival.

Asemasotavaiheen alkumetreillä keväällä 1942 jo loppuun kulunut JR 29 lakkautettiin. Vanhemmat miehet,  eli 1911 tai ennen sitä syntyneet, kotiutettiin, mutta nuoremmista miehistä muodostettiin uusi yksikkö.

Rykmentti ennätti marssia olemassaolonsa aikana kolmattatuhatta kilometriä, ottaa vangiksi seitsemisensataa  ihmistä, vallata panssarijunan ja sotakalustoa sekä  kaksikymmentäviisi hyökkäysvaunua.

Vaikka rykmentti oli olemassa vain vajaan vuoden verran, siitä muodostui tiivis yhteisö. Sodan jälkeen rykmentin jäsenet toimivat hyvin aktiivisesti aseveli - ja perinneyhdistystoiminnassa. Yhteisiä muistoja kokoamaan perustettiin myös vuosittain julkaistu "Rykmentti muistelee"-lehtinen.  

  Jalkaväkirykmentti menetti olemassaolonsa aikana yli 400 miestä.

Muistomerkin keskiosan tummassa laatassa  lukee pysähdyttävästi:"Me lähdimme vapauttamme puolustamaan."

 

Muistomerkin alaosassta löytyy myös erillinen laatta, josta löytyy tietoja kohteesta.

LÄHTEET: Kokkolan historia IV. 1994.  Kokkolan miehet ja maanpuolustus. S. 539.[Luettu 5.11.2011.]

Laitinen, Antti. Reserviläisrykmenttinä jatkosodassa - JR 29 vuosina 1941-1942.Jyväskylän yliopisto. Pro Gradu. 2011.

Pohjanmaan maanpuolustaja. No.4. 2009. Rykmentin mentävä aukko Keski-Pohjanmaan historiassa sulkeutuu. [Luettu 5.11.2011].

Kävelyllä Katariinanpuistossa

 

Seuraavissa postauksissa kiertelen pientä aluetta aivan Kokkolan keskustan tuntumassa. Aloitan kiertelyni pienestä puistosta, joka löytyy Torikadun varrelta. Puistoa ympäröivät muilta laidoilta Katariinankatu, Vingenkatu ja Kansakoulukatu.

Alla oleva kuva on kohti Vingenkatua. Taustalla näkyvä rakennus toimi aikaisemmin kirkkoherranvirastona.
Yllätyksekseni löysin myös Kokkolan historia IV:sta valokuvan, jossa juuri tällä paikalla oli aikaisemmin, 1930-luvulla linja-autoasema! Paikka tunnettiin silloin nimellä Katariinantori.

Kansakoulun kadun suuntaan katsoessa puiston takana on näkyvissä  vaaleanpunainen rakennus. Se on Vartiolinna, joka nykyään palvelee Kokkolan kaupunginteatterina. Siitä lisää myöhemmin...

Puistossa on tumma Hylkeet-veistos. Se on taiteilija Karl G. Nyundin taideteos vuodelta 1970. Nylund syntyi 1925 ja kuoli 1977.

Hylkeet - patsas ja siihen kuuluva suihkulähde on tullut puistoon Outokumpu Oy:n ja Kemira Oy:n lahjana kaupungille Kokkolan 350-vuotisjuhliin.

Alla olevassa kuvassa näkyy taaempana myös Kokkolan vanha vesitorni.

Seuraavan kuvan takaosassa on nähtävissä muistomerkki, josta myös myöhemmin erillinen postaus.

Katariinanpuisto on varsin pieni. Pääasiassa se näyttää olevan ohikulkijoille läpikulkupaikka. Mitään suuria yleisömassoja ei puistossa ainakaan tapaa aikaa viettää... Se on kuitenkin sievä puistoalue, jota ympäröi suuri määrä historiaa... Nimensä se lienee saanut viereisestä Katariinan hautausmaasta sekä Katariinankadusta.

Ehkä ensi kesänä ihan tarkoituksellisesti kävelen Katariinanpuistoon ja istahdan kaunnin valkoisille puupenkeille vailla sen ylevämpiä tavoitteita... Joskus ohi kulkevien ihmisten katselu kiireettömästi on tavattoman kiinnostavaa...