Taidemaalari Johan Erik Lindh

Kuka hän oli? Hän oli ruotsalainen, Foslagenin maakunnassa syntynyt  (1793-1865) taidemaalari. Miten hän sitten liittyy Kokkolaan? 

Johan Erik Lindh oli tunnettu muotokuvamaalari ja koristemaalari ja myös ainut 1830-luvun taiteilijoista, joka pystyi elättämään itsensä taiteella. 

Johan Lindh oli alkujaan opiskellut koristemaalausta Ruotsin taideakatemiassa E. Limnellin johdolla. Hän valmistui 1814 kisälliksi Tukholman maalariammattikoulusta. Johan muutti Kokkolaan vuonna 1817 hakeutuen tänne koristemaalariksi. 

Johan avioitui Kokkolassa 14.6.1821 Hedvig Christina Liljebergin kanssa. Heillä oli poika nimeltään Johan Victor Lindh (1822-1892). 

Yllä: omakuva Johan Erik Lindhistä. 

Johan Lindin tiedetään maalanneen mm. Kokkolan vanhan kirkon, Munsalan, Tenholan  ja Oravaisten kirkkojen alttaritaulut. Hän on maalannut myös Vaasan hovioikeusrakennuksen koristemaalaukset. 

Kokkolan kirkkoon maalattu alttaritaulu valmistui 1819 ja se oli nimeltään "Kristus ristillä. " Harmillisesti tuo kirkko tuhoutui kokonaan tulipalossa loppiaisyönä 1958. 

Yllä: Kuvakopio Kokkolan vanhan kirkon alttaritaulusta. 

Johan Lindh muutti myöhemmin aluksi  1827 Turkuun ja sitten Helsinkiin. Lindh ansioitui erityisesti tehden satoja muotokuvamaalauksia pääasiassa aatelisista ja säätyläisistä. Hän teki maalauksistaan aina kirkasihoisia ja maalasi korut ja  vaatteet tarkasti teoksiin. Hänellä oli Helsingissä ateljè, josta tuli suosittu salonki. Johan Lindh on maalannut useita tunnettuja kasvoja, kuten Donner-, Armfelt-, Aminoff- ja Ehrnrooth-sukujen edustajia. Lindhin työt olivat suhteellisen edullisia. 

Ateneumissa Helsingissä on pysyväisnäyttelyssä 1800-luvun alun muotokuvamaalauksissa  kaksi Lindhin maalausta. Ne on maalattu Helena ja Jacobina Simelius- nimisistä sisaruksista. Sisaruksista jälkimmäinen on testamentannut taulun Ateneumille. 1896. Muotokuvia on säilynyt yli 200 kappaletta ja Ateneumin museossa on kaikkiaan kahdeksan hänen työtään. Töitä on tallessa myös Cygnaeuksen galleriassa, kansallismuseossa ja Turun historiallisessa museossa. 

Lindh toimi myös opettajana, sillä hän perusti koristemaalareille tarkoitetun antiikkikoulun yhdessä maalarimestari Lars Källströmin kanssa 1840-luvulla. Hän antoi myös yksityisesti piirustuksen ja öljyvärimaalauksen ohjausta.

Johan Erik Lindh kuoli Helsingissä1865 71-vuotiaana.

LÄHTEET:

Helena ja Jacobina Simelius. J.E. Lindh, 1820-luvulla. Galleria familiaris. Simelius-Simojoki sukuseura.[https://simeliana.fi/suku/galleria-familiaris/] Luettu 3.1.2024.  

Johan Erik Lindh. Ostetaanmyydään.fi. [https://www.ostetaanmyydaan.fi/johan-erik-lindh/] Luettu 3.1.2024. 

 Johan Erik Lindh. Wikipedia. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Erik_Lindh] Luettu 3.1.2024. 

Taideart. Teosesittely. [] Luettu 6.1.2024. 

Figarol-kissa katukuvassa

Kokkolan tunnetuin ja oletettavasti pitkäikäisin katti on Figarol-kissa, se kaupunkikuvassa edelleen näkyvä. Omakohtainen muisto tulee 1970-luvun alusta, kun lapsuuden perheen kanssa lähdettiin  kaupunkiin ostoksille. Auto parkkeerattiin lähelle Matkahuoltoa ja ensimmäinen maamerkki oli tuo musta kissi  karamelleineen. Maaseudun tyttö ei ollut ikänään muraalia nähnyt. Mainos oli sangen onnistunut, koska se sai kaupungissa jo muutoinkin  pää pyörällä olleen välittömästi paikallistamaan  tienoon ja loi ihanan mielikuvan kaupungista ja tutuista karamelleista suloisen kissan kera... 

Ja tietysti karkkimainos muutoinkin upposi lapsen mieleen. Minulla on muistoja Figarol- rasiasta. Sehän oli melko vankkaa kartonkia ja muotoilultaan erikoinen. Omissa muistoissa on, kun mummon veli vetäisi taskustaan punaisen Figarol-rasian ja kysäisi, pistettäiskös suut makeiksi. Rasia makasi isoenon kämmenpohjassa, se näytti kivalta. Sieltä sitten pikku kätösin sai poimia muutaman valkean pastillin, jotka pyörivät ees ja taas rasian pohjalla... Rasian takakannessa mainostettiin muistini mukaan  pastilleja erityisesti laulajan pastilleina. Tarkempi tutkiskelu osoittaa takakannen tekstin tällaiseksi:

"Professori Väinö Sola antoi jo v. 1937 Figarolista seuraavan lausunnon: Figarol on laulajan pastilli, miellyttävän makuinen, ääntä kirkastava ja piristävä. "

Väinö Sola  (1886-1961) oli oopperalaulaja, tenori. Siksi hänet varmaan oli valittu tuotetta mainostamaan rasian kanteen. Kukapa tietäisi äänen kirkkauden paremmin  kuin ammatikseen laulava! Kaksikieliseen kaupunkiimme mainoksen kaksi kieltä  taas sopii kuin Figarol laulajan suuhun.:))



                  

Nämä seinämaalaukset - aika usein mainosteemalla, olivat muutama vuosikymmen sitten kaupunkikuvien helmiä. Mainos oli kätevää totetuttaa ajattomana seinämaalauksena. Tuotteiden elinikä oli pidempi ja mainostettavat asiat jokaisen tuntemia...Seinämaalaus toimi maamerkkinä ja tuotteen brändinä vuosikymmeniä.

Tämän Tehtaankadulla, ns. Viitakulman talon seinässä olevan seinämaalauksen eli muraalin ovat maalanneet Arvo Mikael Isokoski ja Lauri Kristian Sironen 1962 paikallisen Vainion mainostoimiston toimesta. Kivitalon viereinen puutalo rakennettiin jo 1827 asuintaloksi, myöhemmin se on toiminut liikehuoneistona. Kivitalo itsessään on asuinkerrostalo, jonka alimmaisessa kerroksessa on liiketiloja.

                  

Vuonna 2006  kokkolalainen kissa sai uuden ilmeen, kun Pohjola-Norden otti vastuulleen katti-mokoman restauroinnin. Työn toteutti Pärra Andersson mainos- ja kirjankansitaiteilija Björn Landströmin alkuperäiskuvien perusteella.

Yllä: Figarol-rasia juuri painosta tulleena. Kuva lainattu täältä. 

Figarol tuotteena tuli markkinoille jo 1930-luvun puolivälissä. Sen valmistaja oli aluksi Ipnoksen leipätehdas, joka oli perustettu 1904 turkulaisen työmies Juho Mäkelän toimesta. Vuonna 1912 tehtailija Arthur Vile´n  osti tehtaan ja leipomo sai nimen Ipnos Brödfabrik.  Vile´n myi leipomoyhtiönsä osakkeet 1934 ja yhtiön perustamisesta lähtien johtokunnan puheenjohtajana toiminut Heikki Huhtamäki valittiin järjestelemään yhtiö uudelleen. Toimialan laajeneminen alkoi, pelkkä näkkileipä ei enää  lyönyt leiville.  Alkoi vohveleiden ja keksien valmistus sekä vuonna 1936 myös makeisten, erityisesti pastillien tuotanto.

Figarol-pastilleja valmistettiin aluksi pelkästään valkoisina, mutta rinnalle tulivat myös Jodi-Figarol ja Terva-Figarol. Jodi-Figarolia käytettiin sota-aikana myös armeijan tarpeisiin. 

Yllä: Jodi-Figarolrasia. Kuva lainattu täältä.  

                

Hyvin erikoisen ja mieliin jääneen pikkurahakukkaromallin Figarol-tuotteelle suunnitteli Heikki Huhtamäki ja sen valmistukseen tarvittiin erityisesti tälle tuotteelle suunniteltu kone. Makeistuotteiden valmistus siirtyi 1940-luvun alkupuolella Hellaksen Kärsämäen tehtaalle.

                     

Netistä bongaan tiedon, että lähestyvien Kokkolan 400-vuotispäivien kunniaksi on valtuustoaloitteen pohjalta harkittavana  kaupungissa jo olevien muraalien rinnalle uusi   muraali, mikäli päästään myönteiseen tulokseen neuvotteluissa taidetoimijoiden kanssa. Alotteessa on todettu, että kaupungilla liikkujille pitäisi tarjota jotain ilahduttavaa, persoonallista ja muistettavaa, mikä lisää kaupungin vetovoimaa - esimerkiksi Upeart-taidekollektiivin tai muun urbaanintaiteen toimijaryhmän tuotoksena. Kun aikaisemmin muraalit olivat pääasiassa mainoshenkisiä, on niiden rahoittajina 2010-luvulta lähtien yhä useammin olleet kunnat yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa.

                    

Jee, mielikuvissani näen jo monta upeaa  - ehkä historiateemaista -  mahdollisuutta uudeksi muraaliksi kaupunkikuvaamme elävöittämään!

LÄHTEET: Facebook. Kokkola.Karleby. Tämä se aina piristää.  Luettu 4.6.2019. 

Historiasuunnistus. Nettiversio. [file:///C:/Users/Minna/Downloads/Historiasuunnistus_nettiversio%20(2).pdf] Luettu 4.6.2019. 

KP24. Figarol-kissa palaa Tehtaankadulle. [https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/44079/figarol-kissa-palaa-tehtaankadulle] luettu 4.6.2019.

Kokkolan kaupunki. Kaupunginhallitus. Pöytäkirja 8.4.2019, s. 37.  [http://kokkola.oncloudos.com/kokous/20195558.PDF] Luettu 4.6.2019. 

Turun sanomat. Sanna Kupilan aliokirjoitus: Ipnos aloitti näkkileivän tuotannon  sata vuotta sitten. [https://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073984885/Sanna+Kupilan+aliokirjoitus+Ipnos+aloitti+nakkileivan+tuotannon+sata+vuotta+sitten] Luettu 4.6.2019. 

YLE uutiset. Kokkola  haluaa piristää keskustaa muraalilla. [https://yle.fi/uutiset/3-10763108] Luettu 4.6.2019. 

YLE uutiset. Seinä maalaukset ja -mainokset lähes kadonneet Suomesta.