Lankalauantaina

Meidän kylällä roihuaa tänäkin pääsiäisenä kunnon pääsiäiskokko!  Nuorimaiseni on kyhännyt sitä kasaan neljän kaverinsa kanssa jo useamman viikon. Täytyy sanoa, että kokon kasaaminen on käynyt kunnon kuntoilusta! 

Pojat nimittäin innostuivat, kun vinkkasin, että naapurin isäntä varmaankin olisi mielissään, jos pojat raivaisivat sitkeästi ojan varresta esiin puskeneet puut ja pensaikot kokkovärkiksi.  No, myönnän, oletin, että innostus kestää korkeintaan päivän, pari. Vaan vielä mitä - pojat ovat iltojensa iloksi rehkineet ja huhkineet kunnolla. Siellä on pokasaha laulanut ja kirves paukannut vinhaa vauhtia. Uskoisitteko että alla olevan ojan koko  reuna molemmin puolin oli puiden peitossa...

Useampi veikkasi että kokko ei taida syttyä, kun se on täynnä märkiä puita. No, pojat etsivät vielä kokkoonsa kasan kuusen havuja  sekä viisi vanhaa joulukuusta:)  Alle virittivät  kunnon nuotion. Ja niin vaan syttyi!

Tuli. Siinä on jotain hyvin alkukantaista voimaa. Jopa nykyajan ihminen on  innoissaan, kun tuli lupaavasti syttyy.

Meitä oli kokon ääressä koko naapuruston väki. Juttu luisti ja itsellenikin ilta oli virkistävää vaihtelua. Kun kokko hiipui, me vanhempi väki poistuimme paikalta. Nuori polvi jäi iltaa istumaan kokon äärelle raahaamiinsa rantatuoleihin:)))

Tätä tekstiä kirjoittaessa isompi poika lähetti minulle videoviestin Ylivieskan palavasta kirkosta. Se hiljensi. Olen tehnyt sen verran monta päivitystä kirkoista, että uutisen luettuani tunsin voivani  pahoin. Toivottavasti saavat edes jotain arvokkaista esineistä pelastettua!

                                   Valoisaa pääsiäisen aikaa joka tapauksessa jokaiselle lukijalle!

Lankalauantaina

 

Pääsiäistä on tullut vietettyä pohjalaisittain perinteiseen tyyliin. Aamupäivällä trullit kiertelivät talosta taloon. Omasta talostamekin vielä yksi trulli lähti pääsiäiskirjeineen ja trullikamppeineen kiertelemään ovelta ovelle...Niin, pohjanmaalla tosiaankin virpomista harrastetaan vasta lankalauantaina, vaikka suurimmassa osassa Suomea virvotaankin jo Palmusunnuntaina. 

 

Suomalaiseen pääsiäiseen liittyy hyvin paljon vanhoja tapoja ja uskomuksia. Osa niistä tulee jopa pakanuuden ajoilta saakka. Tavoissa ja kansanuskomuksissa on nähtävissä selkeää kaksijakoisuutta; hyvä ja paha, pimeys ja valkeus kilvoittelevat keskenään.

 

 

 

 

 

Viikon varrella pihapiiristä on kerätty risuja. Kotoa kaadettiin yksi puu pihaa varjostamasta ja kertyneet oksat kiikutettiin peltoaukealle kottikärryllä. Pieni kokko riittää meidän naapurustolle perinteisesti. Mitään massiivista ei edes haikailtu...

 

 

 

Isompiakin kokkoja seudulla oli tarjolla. Päivällä ajelimme Rödsön kylän kokon ohitse. Oksia oli lastattu hiiapilla korkeuksiin...Lisäksi kokkoja löytyi ainakin Mesilästä ja Halkokarilta.

 

 

Meidän seudulla kokkoja ei poltella juhannuksena. Pohjanmaalla esiintyvä pääsiäiskokkojen polttaminen on pakanallinen jäänne, jolla uskottiin karkoitettavan pahoja henkiä ja noitia, trulleja.

Ajatuksena oli, että noidat tekevät työtä pimeässä -valoa ne pelkäävät. Noitia ajateltiin olevan liikkeellä eniten juuri pääsiäisyönä. Sen vuoksi sytytettiin kokkoja; mitä korkeampia, sen parempi.

Perinteisesti risujen kokoaminen on ollut lasten työtä. Tästä tavasta ainakin meillä on edelleen pidetty kiinni -pojankepelit rakastavat kokon kasaamista...

 

 

 

Oma pieni kokkomme sytytettiin illan hämärtyessä. Tänä vuona sytytys kävi kuin tanssi ja sääkin oli tuuleton.

 

 

 

Aikansa tulta kohennettuaan lapset haluavat päästä nopeasti grillaamaan perinteiset makkarat puskista katkaistujen keppien päässä kokon hiipuvalle hiillokselle...:)

 

 

 

Kaunis on hämärtyvän illan ja vahvan valon kontrasti!

 

 

 

 

LÄHTEET:Wiirilinna: Pääsiäiskokkojen ja trullien aikaan. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/trullien.htm] Luettu 31.03.2013.