Kokkolan majakat ja linjaloistot: Trullögrundin tunnusmajakka

Trullögrundin (tai  Trullegrundin) tunnusmajakkaan ei ole tainnut kovin moni kokkolalainen olla päässyt tutustumaan. Se sijaitsee Kokkolan saaristossa ja omalla, vähäisesti rakennetulla saarellaan.

Tunnusmajakallahan ei sinällään ole suurta merenkulullista arvoa, se on pikemminkin merenkulun turvalaite ja maamerkki.

Trullögrundin tunnusmajakka on rakennettu jo alun perin  1740  paikallisten porvarien toimesta. Nykyinen tunnusmajakka lienee 1900-luvun alkupäästä.

Trullögrundin saaren laella on myös esihistoriallinen kiviröykkiö, jonka uskotaan olevan viikinkiaikainen hautaröykkiö.

Trullögrundet toimi muiden läheisten saareten tapaan aikaisemmin Rödsön kylän yhteisenä laidunmaana, jossa on  ollut lampaita viimeksi 950-luvulla.

Valitettavasti Liikenneviraston omistama majakka on huonokuntoinen. Liikenneviraston kerrotaankin suunnitelleen majakalle kunnostusta, jossa korjattaisiin ikkunoita ja betonirakenteita sekä rapattaisiin ja maalattaisiin ulkopintaa. Tietystikin kunnostushankkeet riippuvat siitä, miten se saa rahoitusta...
 

 

 

Luotsien lisäksi saarta ovat aikoinaan asuttaneet kalastajat.

 

Trullögrundissa kerrotaan olevan Kokkolan arvokkaimmat ja komeimmat, katajanumet ja laajat variksenmarjanummet -ilmankos ovat säilyneet, kun liikkuminen saarella on  vähäisen puoleista. Saarella on myös edustavan näköistä rantalehtoa.

 

Trullögrundetissa on myös perinnebiotooppeja, jotka kuuluvat Natura 2000-alueisiin.

 

Saaren pohjoiskalliot tunnetaan merkittävänä lintujen pesimäpaikkana.

Maalattuna tästä tunnusmajakasta voisi saada kauniinkin kohteen merellisiin maisemiin.

 

LÄHTEET:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.

Keskipohjanmaan IV vaiheen maakunta´kaavan Liite 2. Rakennettu kulttuuriympäristö. valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/Data/Upload/61af28d7-61e3-4780-9283-026f71bb8a15_Liite2_Rakennettu%20kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6_p%C3%A4ivitys2014%20(ID%202615).pdf] Luettu 13.9.2014.


Kokkolan satamien historiaa. [http://www.port.of.kokkola.fi/historia/suomi/kronologia.html] Luettu 14.7.2014.

Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittävä työryhmä. [https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuki-tyoryhmaraportti.pdf] Luettu 14.7.2014.

Kokkolan keskustan kuvakavalkadi

 

Sain lukijaltani pyynnön kuvata syksyistä Kokkolaa ja etenkin sitä, miten Kokkola on muuttunut 25 vuodessa, jonka ajan lukija on asunut pois tästä kaupungista. Hmmm... Hauska aikajana, sillä minä puolestaan  olen asunut Kokkolassa virallisesti 23 vuotta ja rapiat. Toki kaupunki oli jotenkin  tuttu minulle jo tätä aikaisemminkin.

 

Tehtävä osoittautui yllättävän vaikeaksi.  Sitä tietää, mitä uutta on viimeisinä vuosina seudulle ilmaantunut, mutta mielettömän monta kertaa eteeni ilmestyi kysymys "onko tämä ollut kauankin näin..." Paikkakunnalla asujalle muutokset tapahtuvat vähitellen. Silmä tottuu niihin.

 

Mutta muutoksiin!

Yksi alue, joka on takuuvarmasti kokenut kovimpia  muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana, on ns. Heinolan alue. Tämä oli helppo muistaa, mutta sen sijaan se, mitä paikalla oli aikaisemmin, tuntui lähes mustalta aukolta. Muistan, että Jyväskylän tieltä käännyttäessä  alas 8-tielle, oli yksi  vaalea omakotitalo. Nyt en osaa enää paikallistaa, missä se mahtoi olla.

 

Heinolan aluetta suunniteltiin jo reilut 20 vuotta sitten, kaavoituskin tapahtui silloin. Heinolan alueesta on  kaupunginhallituksen päätöksellä ostettu  vuonna 2010 Koppisen sekä Puharisen perikunnilta määräaloja ja tehty kiinteistökauppoja. Näin asuinpientalojen alue muuttui asemakaavamuutoksella työpaikka-alueeksi.

 

Aseakaavamuutosaluetta on myös  rautatiealue ja sen läheisyydessä olevat alueet molemmin puolin rataa Valtatie 8:n ja Mosalan asuinalueen välissä. Tämä kaavamuutos on mahdollistanut parhaillaankin työn alla olevan  Kokkola-Ylivieska Kaksoisraide-hankkeen. 

 

Äkkipäätä alueelta muistui mieleen ainakin seuraavat liikkeet (varmasti monta jäi puuttumaankin, sori...): ABC, Lindells Flowers, Jysk, Citymarket, Tokmanni, Biltema, Expert Haarala, MB-Mobile, Erkin halli, Akku ja tuulilasihuolto, Peso-Autot Oy, Agrimarket, Kotipizza, Touhutalo, Valtra, Työkaluässä, Kodin Terra, Sale, Hesburger,  Musti ja Mirri, Scania, Matildas cafe, ST 1, Kampaamo  Salon Marjo, Autokatsastus...

Pahoitteluni, että kuvat ovat hieman etäämpää Heinolan alueesta. Jotensakin haastava alue kuvattavana...Kuvassa alhaalla näkyvä uusi rakennelma on K-rauta.

 

 

Vanha ja vakaa ydinkeskusta.

Itse rakennuskanta on pysynyt  samanlaisena. Liikkeet niissä ovat kuitenkin vuosien saatossa vaihtuneet aika lailla. Vaakunan ravintolan talosta löytyy nyt mm. LähiTapiola, Yle, Sivistyskeskus, Hammaslääkäri sekä Hotelli Kokkola. Ei siis enää pankkia tai vanhaa ravintolakompleksia...

 

Kuvassa ylärivissä keskellä näkyvä Isokatu on kesäisin nykyään kävelykatuna. Kadun ilme on muutoinkin muuttunut kadun varrelle aseteltujen katulyhtyjen ja istutettujen puiden ansiosta.  Katu on sentään säilytetty mukulakivikatuna...

 

Seurahuoneen rakennuksessa on edelleen ravintola Seurahuone.  Näin on ollut jo vuodesta  1898 saakka! Tosin se on kokenut useita omistajanvaihdoksia. Alakerrassa sijaitsee Corner´s Pub, joka tunnetaan livemusiikin tyyssijana.

 

Vastakkaisella puolella Torikatua näyttää olevan mm Wine bar Olivette, Kiinteistömaailma ja Kultasepänliike Nissi. En millään saa mieleen, mitä näissä kiinteistöissä aikaisemmin oli -Postipankki ainakin joskus, eikös!

 

No juu, tämän tekstin julkaisemisen jälkeen ystäväni laittoi viestiä, että taisi siinä Postipankin talossa olla ainakin painotalo Royal Print ja parturiliike  Porrassalmi. Olipa 3. kerroksessa kuulemma A-.klinikkakin...

 

Nostalgisen Ainin grillin paikalla on nykyään tyhjyyttään ammottava tila ja musta savuvana viereisen rakennuksen seinässä. Ainin grilli haihtui savuna lopullisesti ilmaan vuoden 2012 tulipalossa. Tosin se oli lakkautettu jo ennen tulipaloa. Viereinen suojeltu vaaleanpunavuorinen  Donnerin talo sentään säästyi tulelta. Viereisissä tiloissa toimi jossain välissä jonkin aikaa Sedu Koskisen luotsaama ravintola, mutta se katosi myös katukuvasta

 

Entisen Citymarketin kiinteistöön on putkahdellut uusia liikkeitä viimeisen vuoden aikana. Löytyy ainakin HongKong, K-Supermarket, Alko, Asko, Sotka, Kotipizza, Sol-Pesulapalvelut...

 

Sen sijaan elokuvatetteri  Bio Rex pysyy vakaasti paikallaan! Viereen on noussut Kokkolan Kebab & Pizzeria sekä Seppälän parturi. Viereisessä  kiinteistössä oleva  Mäntysaaren Info-kirjakauppa  oli muistaakseni muutama viikko sitten uutisissa  - nykyiset omistajat jäävät eläkkeelle ja etsivät, josko vielä uusia yrittäjiä löytyisi firmaan...

 

Ja sitten taas uusiin mullistuksiin. Ammattikoulunhan kaikki kai tietävät Kokkolassa. No, nykyään alueesta puhutaan nimellä kampusalue. Lähes kaikki ammattiin valmistava koulutus on keskitetty tälle samaiselle Torkinmäen  alueelle, josta ei mitenkään saanut otettua yhtenäistä kuvaa -niin laaja alue se on.  Asemakaavamuutosehdotus  Närvilänkadun varrelle sekä Talonpojankadun ja Eteläväylän väliselle alueelle valmistui vuonna 2011.

Kuvassa ylhäällä vasemalla on Yliopistokeskus Chydenius. Tuttu paikka aikuisiän opiskeluista itsellenikin... Yliopistokeskuksessa on voinut pätevöittää aikaisemmat opintonsa luokanopettajan opinnoiksi jo reippaan parinkymmenen vuoden ajan.  Muitakin tieteenaloja löytyy tämän katon alta nykyään -esimerkiksi tietotekniikan ja kemian  maisterikoulutusta...Tietysti voi opiskella myös Avoimen Yliopiston puolella.

Alueella on myös Mediakeskus Lime sekä Keskipohjanmaan aikuiskoulutus. Ammattiopiston tiloihin siirtyivät tänä syksynä myös parturi-kampaaja-opiskelijat sekä lähihoitajiksi opiskelevat. Tietysti alueelta löytyy myös Centria -ammattikorkeakoulu, jossa tarjolla on tekniikkaa,  sosiaali- ja terveysalaa, liiketaloutta, kulttuurialaa sekä humanistista ja kasvatusalaa. Paljon näyttää olevan myös ulkomaalaisia opiskelijoita!

Sitten kävelykeskustaa... Kävelykatu-hanke toteutettiin vuosin 2008-2009 keskustan "kasvojenkohotuksena. "

Jo aikaisemmin mainittu Isokatu on siis kesäisin kävelykatuna, mutta kokovuotinen kävelykatu on Tehtaankadulla nykyisen Halpa-Hallin nurkalta  aina  Kokkolan kaupungin kirjaston kupeeseen. Kadulla on kukkaistutuksia  ja Purje-lava, jossa usein on erilaisia esityksiä.

Kauppakeskus Chydenia on vallannut entisen Sokoksen kiinteistön. Pääpostin paikalle on noussut uudisrakennus, josta voi liikkua lasikatetun sillan kautta kauppakeskuksen toiseen osaan.

Nykyisen kirjaston paikalla oli aikoinaan Ruotsalainen lyseo, joka lopulta tuhoutui tulipalossa vuonna 1990.





Vaan kaikki ei silti muutu Kokkolassakaan! Kaupungin läpi halkova Suntti puskee virtaansa yhtä ruskeana kuin ennenkin. Linja-autoasemankn ympäristö on ainakin toistaiseksi pysynyt ennallaan . Tosin alueelle on suunnitteilla Matkakeskus...

Raatihuoneen ympäristö on pysynyt melko lailla samanlaisena. Samoin ns. Naakkapuisto, jonka penkkejä on taidettu uudistaa.

Figarol-kissa on entisellään  asuinkerrostalon seinustalla piristämällä. Muistan tuon maalatun katin jo niiltä ajoilta, kun alta kymmenvuotiaana perheen kanssa harvakseltaan  tehtiin kaupunkireissuja Kokkolaan:) Harmi, ettei noita Figarol-karkkeja enää ole myynnissä. Se rasia oli aika nostalginen...Muistatteko?

LÄHTEET:

Kokkolan kaupunki. Asemakaavan muutos, Kokkolan kampusalue. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/2011_valmistuneet/fi_FI/kampusalue/] Luettu 16.10.2014.

Kokkolan kaupunki. Heinolan työpaikka-alueen lounaisosa. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/2011_valmistuneet/fi_FI/heinola_lounaisosa/] Luettu 16.10.2014.

Kokkolan kaupunki. Pääradan kaksoisraiteet, Kaustari. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/2011_valmistuneet/fi_FI/kaksoisraide/] Luettu 16.10.2014.

Kokkolan Matkakeskus. Hankesuunnitelma. [http://kokwww.kokkola.fi/kokkola/DynJulk/kokous/20144417-7-1.PDF] Luettu 17.10.2014.

Vipuvoimaa EU:lta. Kaupungista kauniimpi ja viihtyisämpi. Kokkolassa viihtyvät asukkaat ja matkailijat. [http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/hyvaeae_hanketoimintaa/TEM_hanke_3kpl_Kaupungista_kauniimpi_viihtyismpi_lores.pdf] Luettu 17.10.2014.

Yle uutiset. Kokkola kehittyy vauhdilla. [http://yle.fi/uutiset/kokkola_kehittyy_vauhdilla/5542769] Luettu 16.10.2014.

Votiivilaivat Kokkolan kirkoissa, osa 1; Tankarin kirkon votiivilaiva

Tankarin kirkon votiivilaiva on malliltaan kalastajavene. Se on lahjoitettu Tankarin kirkolle vuonna 1966. Votiivilaivan on valmistanut H. Mattson Kaarlelasta öjalaisen Alfons Kvarnströmin piirustusten mukaan.

Kvarnström (s. 1889 Öja, k.  1967 Öja) oli ammatiltaan veneensuunnitelija ja -rakentaja. Hän voitti kaikkiaan 13  alansa suunnittelukilpailua.

Laivasta löytyi hyvin vähän tietoja. Joka tapauksessa laiva on puuvalmisteinen ja siinä on kankaiset purjeet.

Laiva on Tankarin kirkon etuosassa melko korkealle kiinnitettynä. Sitä oli vaikea kuvata. Vene näyttää joka tapauksessa hyvin hoidetulta.

LÄHTEET: Kaarlela pitäjän historia I, 1969,  s. 168.

Uppslagsverket Finland. Kvarnström, Alfons. [http://uppslag.kaapeli.fi/bin/view/Uppslagsverket/KvarnstroemAlfons] Luettu 17.8.2014.

Kokkolan majakat ja linjaloistot: Harrbådan linjaloisto

Harrbodan -tai Harriniemen -linjaloisto sijaitsee Perämereen työntyvällä niemellä Kokkolassa Kaustarvikenin länsirannalla.

 Valtioneuvoston päätöksellä Harrbådan linjaloisto päätettiin pystyttää työllisyystyönä joulukuussa 1952. Seuraavana keväänä päästin itse rakennustoimiin.  Harrbådan linjaloisto on rakennettu 1953 ja tällä hetkellä tuntuu, että se on jo parhaat päivänsä nähnyt. Usein kuulee puhuttavan Harrbådan majakasta, mutta hieman virheellisesti, sillä tarkasti sanottuna kyseessä on linjaloisto, joka on merenkulun ohjaukseen käytetty turvalaite.

Harrbådan linjaloisto on myös ns. tunnusmajakka eli pooki. Sillä tarkoitetaan merenkulun optista apuvälinetä, jolla ei ole suurta  merenkulullista arvoa. Tunnusmajakalle on ominaista, ettei sillä ole ns. sektoriloistoa eli valolaitetta, vaan se on valaisematon rakennelma, joka on selkeästi havaittavissa valoisana aikana.



Nykyään Harrbådan linjaloisto valo ei enää pala. Korkea betonitorni on hyvin rapistunut ja  toimii vain pikemminkin purjehdusmerkkinä.


Harrbådan linjaloisto on eräs Suomen merenkulun rakennusperintökohteista. Kerrotaan, että linjaloistossa oli valkoinen valo, joka näkyi terävästi merelle. Loisto on poistettu käytöstä vuonna 1979.

Betonirakennuksella on korkeutta yli 30 metriä ja rakenteista törröttää ruostuneita raudoituksia.

Harrbodan alueelle on laadittu 1919 huvila-alueen suunnitelma. Alueennhuvilat ovatkin pääasiassa 1920-luvulta.  Osa niistä on edelleen käytössä.Vuonna 1930 alueen mökkien suurimmaksi sallituksi pinta-alaksi määrättiin 25 neliömetriä.

 

Harrbåda kätkee ympärilleen myös paljon mystisiä tarinoita.  Niitä pääset lukemaan täältä.

 

LÄHTEET:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.

Harrbådan majakka - kaunista luontoa ja kummituksia . [http://lomamatkalla-pohjolassa.blogspot.fi/2014/04/harrbadan-majakka-kaunista-luontoa-ja.html] Luettu 13.9.2014.

KP24.fi. Harrbådan majakan rappiolle ei näy loppua. [http://www.kp24.fi/uutiset/264949/Harrb%C3%A5dan-majakan-rappiolle-ei-n%C3%A4y-loppua] Luettu 13.7.2014.

Rantapallo. Harrbådan kummitusmajakka.[http://www.rantapallo.fi/helmiriitta/category/majakat/page/2/#loop] Luettu 1.7.2014.


 Wikipedia. Harrinniemi. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harrinniemi] Luettu 13.7.2014.

Wikipedia. Tunnusmajakka. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnusmajakka] Luettu 14.7.2014.

Koivun istutus Isovihan siepatuille Lohtajalla

11.9.-14  Lohtajan kirkkomaan läheisyydessä istutettiin pieni koivuntaimi. Tarina koivun taustalla liikutti minua. En  päässyt itse tapahtumaan, mutta kiireisen työpäivän jälkeen otin aikaa itselleni, rauhoittumiselle ja ajelin Lohtajalle...

Isoviha (1713-1721)  oli julma sota erityisesti yksittäisten ihmisten näkökulmasta ja etenkin Pohjanmaalla. Venäläiset joukot toteuttivat tsaari Pietari Suuren antamaan määräystä Pohjanmaan täydellisestä hävittämisestä.

Tsaarin määräys maakunnan tuhoamisesta kulkukelvottomaksi kymmenen peninkulman leveydeltä käsitettiin määräykseksi  talojen polttamisesta,  koko väestön surmaamisesta, ryöstämisestä, kidutuksesta,  raiskaamisesta ja vangiksi ottamisesta.

Isoviha koskettaa omaa sukuanikin, joka Etelä-Pohjanmaalla koki kovia isovihan melskeissä. Eräskin esiäitini, Sofia Jacobsdotter Viisala, os. Isopellinen, menehtyi 24.4.1715 vihollisten polttamana...Sofia oli tällöin 47-vuotias kahdentoista lapsen äiti. Erästä toista esi-isääni  (jonka nimeä en juuri nyt saa mieleen) venäläiset kiduttivat juoksettamalla häntä pihakaivon ympäri niin kauan, että hän menehtyi. Kolmas esi-isä,  David  Henriksson Skottari/Stortarvonen, joutui isonvihan aikana Venäjän armeijaan, jossa hän katosi vuonna 1720...

 Kerrotaan myös oman sukuni piilotelleen isovihaa  metsäsuon keskellä olleessa piilopirtissä. He olivat nälkään jo kuolemaisillaan, kun esi-isäni talvipakkasella lähti kotiinsa taivaltamaan, josko siellä olisi mitään syötäväksi kelpaavaa jäänyt. Hän löysinkin jyviä riihen  hirsien välistä ja he saivat jotain nälän voittaakseen. Kerrotaan myös, että kaksi esivanhempaani lähes yltiöromanttisesti kohtasivat toisensa piilopirteillä lymytessään ja myöhemmin avioituivat!

Mutta omasta suvusta laajempiin sfääreihin! Hyväosaiset virkamiehet, papit ym. pakenivat sodan alta pois Ruotsiin. Siksi esimerkiksi seurakuntien haudattujen kirjoissa  ei ole yksiselitteisesti tietoja kaikista menehtyneistä.  Kelläpä olisi ollut taitoa tai aikaa niitä silloin kirjatakaan. 2000-luvulla Venäjälle lapsiorjiksi joutuneiden nimilistat löydettiin  mikrofilmiltä Suomen Kansallisarkistosta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi peräti 300 vuotta isonvihan alkamisesta. Lohtajan vanhan kirkon paikalle - nykyisen seurakuntatalon pihamaalle -istutettiin koivuntaimi isonvihan lapsiuhrien muistoksi. Paikalla oli myös Lohtajan koululaisia, jotka istutuksen jälkeen asettelivat kukka-asetelman koivun juurelle.

Tämä pieni koivuntaimi on tuotu paikalle Lohtajan Perttulasta. Syykin on selvä. Perttulan talosta vietiin peräti viisi veljestä  orjaksi venäläisten matkassa. Kaikkiaan Lohtajan pitäjästä vietiin lapsiorjia viidestäkymmenestäkahdesta talosta  peräti 150  ja koko maasta tuhansia!  Suurin osa lapsista oli kymmenen molemmin puolin olleita poikia. Pelkästään Lohtajalta Venäjälle kuljetettiin  yhteensä vankeina kaikkiaan 341 henkeä.  Osa lapsista joutui ilmeisesti kaleeriorjiksi muihin maihin laivaa soutamaan. Kuten kuvitella saattaa, hyvin harva lapsista  - tai  muistakaan vangeista,  pääsi koskaan palaamaan kotimaahansa. Kirkonkirjojen mukaan lohtajalaispojista kahdeksan tuli takaisin kotimaahansa!

 Mutta miksi juuri koivu? Muistomerkin ideoivat seurakunta ja kotiseutuyhdistys.  Alkuperäinen ajatus koivusta on lähtöisin Mikko Himangalta, jonka aloitteesta koivu istutettiin kirkkomaahan. Hänen mielestään muistomerkin ei aina tarvitse olla tyypillinen muistomerkki. Näinhän se on! Toivotaan, että koivu saa kasvaa paikallaan satoja vuosia, eikä sen tarina unohdu tuleviltakaan sukupolvilta...

Omaan silmääni koivun lehti näyttää kuin sydämeltä...

Sakari Topelius kirjoitti aikoinaan sadun nimeltä "Koivu ja tähti." Satu kertoo Suomesta isonvihan aikana Venäjälle kaapattujen pojan ja tytön epätoivoisesta halusta löytää takaisin kotiin ja perheensä luokse. Lapsien ainut muistikuva kotipaikasta oli talon pihalla kasvanut koivu, jonka oksilla kaksi lintua aamuisin lauleli. Iltaisin oksien välistä välkkyi tähti. Pitkän taivalluksen jälkeen tarinan poika ja tyttö löytävät kotiin vanhempiensa luo ja käsittävät, että oksilla laulelleet linnut olivatkin itse asiassa enkeleitä ja  heidän kaksi kuollutta siskoaan... Päivityksessäni kursivoidut tekstit ovat lainauksia sadusta Koivu ja tähti.

”...Niin”, sanoivat lapset, ”mutta mielemme tekee kotiin”.

”Kuka teille osoittaa tien sinne?”

”Jumala”, sanoi poika. ”Sitäpaitsi muistan, että vanhempieni kartanolla kasvaa iso koivu, jossa kauniit linnut laulavat aamunkoitteella.”

”Ja minä muistan”, sanoi tyttö, ”että tähti iltasilla kimaltelee koivun lehvien lomitse...

Myös Topeliuksella oli henkilökohtainen kiinnostus isoonvihaan ja hyvä syy  kehitellä satu "Koivu ja tähti", sillä hänen isän isoisä, Kristoffer Toppelius joutui pakenemaan  vuonna 1714 isonvihan kauhuja äitinsä kanssa piilopirttiin. Kerrotaan kasakoiden kuitenkin löytäneen Kristofferin, ja vieneen hänet orjaksi Venäjälle. Täältä  hän vuosien kuluttua pääsi karkaamaan auringonlaskun suuntaan Etelä-Suomeen ja löysi lopulta äitinsä  Tukholmasta!

 

...Poika vastasi: ”Tulemme vieraalta maalta ja haemme kotiamme, mutta meillä ei ole muuta merkkiä kuin kartanolla kasvava koivu, jossa linnut laulavat auringon noustessa, ja jonka lehvien lomitse kirkas tähti iltasella tuikkii...”

 

...viimein, kuljettuansa toista vuotta, he tulivat eräänä iltana yksinäiseen taloon. Oli helluntai-ilta toukokuun lopulla, ja kesän ensimmäiset lehdet olivat hiirenkorvalla. Kartanolle tullessaan he näkivät siinä suuren, tuuhealatvaisen koivun, jonka pienten, vaaleanvihreiden lehtien loisti iltahämyssä heloittava iltatähti. Illat olivat jo niin kesäisen kuuleat, että ainoastaan tämä tähti, joka on suurin ja kirkkain kaikista, näkyi taivaankannella.

”Tuossa on meidän koivumme!” huudahti poika heti.

”Tuolla on meidän tähtemme!” sanoi tyttö samassa...

 

 

 ”...nytpä tiedän”, sanoi tyttö. ”Enkelit linnun muodossa, jotka koko matkan ovat meitä seuranneet, ja jotka tänä päivänä ovat koivussa kotiintuloamme ennustaneet, ne olivat meidän pienet siskomme, jotka nukkuvat haudassa. Ne aina kuiskasivat sydämissämme: menkää kotiin! menkää kotiin!, lohduttamaan isää ja äitiä! Ne ne myös sanoivat meille: tuolla on oikea koivu, tuolla oikea tähti, tuhansien seassa. Sillä Jumala oli valinnut heidät ja lähettänyt suojelemaan meitä....

LÄHTEET:

KP24.fi. Isonvihan uhreja muistettiin koivulla. [http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=372931] Luettu 13.9.2014.

Genius loci. Paikan henki. [http://geniusloci.chydenius.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=179:isoviha&catid=44&Itemid=191&showall=&limitstart=4&lang=fi] Luettu 13.9.2014.

Markku Isohanni.  Matti Tuomaanpoika Hanni, hänen kätkemänsä raha- ja korukätkö sekä sen löytyminen. Isovihan aika Suur-Lohtajalla. [http://www.hanni.fi/hannikoru/tiedostot/rahakatkonloytyminen.pdf] Luettu 13.9.2014.

Wikipedia. Koivu ja tähti. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu_ja_t%C3%A4hti] Luettu 13.9.2014.

Yle uutiset. Koivu pääsi kirkkomaalle lapsiuhrien muistoksi - isonvihan kasakat ryöstivät tuhansia maaorjiksi. [http://yle.fi/uutiset/koivu_paasi_kirkkomaalle_lapsiuhrien_muistoksi__isonvihan_kasakat_ryostivat_tuhansia_maaorjiksi/7465167] Luettu 13.9.2014.

Ullavan kirkkotarhassa

Tässäpä joitakin otoksia jo aikoja sitten tehdyltä  Ullavan kirkon  ympäristön kirkkomaan kiertelystä...

Kirkkotarhasta löytyy vain muutama vanha hauta. Tekstit  kivistä eivät erotu hyvin ja nämä muutamat hautamuistomerkit lienevät  monelta eri aikakaudelta. Ullavassa  muuten  vainajien siunaaminen tapahtui ennen  yleensä hautausmaalla, vain harvemmin kirkossa.

Kirkkopihalla on sankarivainajien hautapaikka.
Sankarihautausmaalle on haudattu 44 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Sankarihautojen läheisyydestä löytyy graniittipaasikivi  vuosina 1941-1944 Isänmaan puolesta taistelleille. Muistokiven yllä on risti ja kiven etusivulla on teksti "Isänmaan puolesta 1941 - 1944 sekä sankarivainajien nimet. Muistomerkki on tunnetun ullavalaisen  taiteilijan, Veikko Vionojan tekemä ja se on peräisin vuodelta 1953.

Sankarihautausmaan  ympärillä on matala kivimuuri.  Muurissa on vuosiluku 1939.

Kirkon vieressä on muistokivi ullavalaisille vapaudensankareille. Muistokivessä on kolmen kaatuneen nimet ja kuolinpaikat.

Kiven alaosassa on muistokirjoitus: '

"He puolesta lain ja vapauden

henkensä uhrattuaan

rauhassa lepoa nauttivat

nyt povessa isänmaan."

En löytänyt tarkempaa tietoa muistokivestä, enkä sen pystyttämisvuodesta. Jos joku tietää asiasta enemmän, olisi kiva tietää!:)

Lisäksi pihasta löytyy muistokivi myös Nälkävuosina kuolleiden muistolle.

Kivessä on teksti: "Nälkävuosina 1865-1868 kuolleiden muistolle."

Kivessä on lisäksi teksti Raamatusta: "Minun armossani on sinulle kyllin. Kor. 12:9.

Kiven alareunassa on enkeli, joka on polvistuneessa asennossa ja on peittänyt kasvonsa käsillään.

Nälkävuodethan koettelivat Suomessa kaikkein eniten Parkanoa ja Ullavaa.  Ullavassa kuoli vuonna 1868 yli viidesosa sen asukkaista!

LÄHTEET:

Kälviän ja Ullavan kirja. Kirkolliset toimitukset, s. 432.

Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. [http://www.tammenlehva.fi.test.mediatraffic.fi/sivu.php?id=57] Luettu 29.12.2013.

Tuhat vuotta Pohjanmaalla. Pohjanmaan museon julkaisuja no 22¨, s. 44. [museo.vaasa.fi/w/attachment.cgi?attach=29] Luettu 29.12.2013.

Kaupan ja kulttuurin yössä Kokkolassa

 

 Tervehdys kolmannen  Kaupan ja kulttuurin yön tiimoilta!
Tänä vuonna jos milloinkaan sää helli syksyisen illan tapahtumaa.

 

 Hyvin kiireisen työviikon jälkeen en itse valitettavasti jaksanut lämmetä kovin monelle tapahtumalle, vaikka ohjelmaa olikin hyvin paljon tarjolla...

Mutta mikä rauhoittaisikaan paremmin kuin taitavan orkesterin kuuntelu aloillaan!

Keskipohjanmaan Kamariorkesteri ilahdutti  ihan ilmaiseksi yleisöä PopUp-tyyliin Raatihuoneella . Seuralaisekseni sain nuorimmaiseni - ajatuksenani, että nykynuorille tekee välillä hyvää kuunnella  klassistakin. Tällainen lyhyempi konsertti tarjoaa helpon  tilaisuuden  kelle tahansa päästä   mukaan!


Raatihuoneen miljöö on ihastuttava. Historiafriikille empiretyylinen rakennus uhkuu näkemistä.

 

 

Itse asiassa hektisen viikon jälkeen  olisin varmaan ollut kiitollinen jo pelkästä mahdollisuudesta istua aloillani  kristallikruunun alla ja tuijotella  kattoa kiertäviä  koristeita:)

 

Ikään kuin orkesterin suojattina näytti toimivan maalaus kokkolalaisesta vaikuttajasta  Anders Donnerista (1796-1857). Maalaus kun oli soittajien selustassa. Musiikki jos mikä sopii tähän rakennukseen - järjestettiinhän täällä aikoinaan hienoja tanssiaisiakin. Ja taisipa Anders Donnerin Carl- poika soitella  muuten flyygelilläkin...

 

Todella onnistunut oli valintani konsertista! Meille tarjoiltiin monenmoista kuultavaa. Syksyiseen kulttuuri-iltaan sopi tietysti  Tauron  Höstvisa, jossa on tänä vuotta 100-vuotissyntymäjuhlaansa viettävän Tove Janssonin sanoitukset.

 

Kodin kynttilät Pulakan sovituksena oli ihana. Konsertit toimivat itselleni aina innoittajina. Taidanpa valkata tänä vuonna oppilaideni laulettavaksi tämän jouluohjelmistoon...

 

Viulun soitto näyttää aina niin kauniilta, että joka kerta katsellessa tulee mieleen, pitäisikö vielä vanhoilla päivillä opetella viulunsoittoakin...En tosin tiedä, miten vasurilta luonnistuisi  oikea jousikätenä. Nurinpäin  en haluaisi opetella soittamaan...Toisaalta - onhan sitä  pianollakin oppinut melodiat soittamaan oikealla...

 

 

Lisäksi kuultiin ainakin Leroy Andersonia, Straussin veljeksiä, Fordellia ja Nordgrenia, ja, ja...

Kaksi viimeksi mainittua ovatkin orkesterin valttikortteja maailmalla.  Niitä eniten soitettuja...

Hienoa, että paikalliset säveltäjämme nousevat esiin ulkomailla.  Fordellinen talvisen  metsän tunnelmat ja Nordgrenin kansanmusiikkimainen ote...Jotain hyvin suomalaista!

 

Jousien soutelua, välillä pizzicatoakin ja  hienoja stemmoja....

 

...ja paljon yleisöä ...

 

Ruokakaupan kautta sitten vähän toisenlaisiin tunnelmiin.

Kokkolan kävelykatu tulvi ihmisiä. Myös kauppakeskuksissa näkyi olevan tungosta enemmän kuin jouluostoksilla konsanaan...

 

 

Purjelavalla oli tapahtumia. Valaistus purjeessa näytti kivalta hämärtyvässä illassa.

 

Viereiseltä terassilta tulvi ohi kulkiessa suloinen  ruokien tuoksucocktail. Innokas puheensorina kuulosti ihanalta.

 

 

Minä matkasin aikaisin kotiin ihastellen auton ikkunaan loimottavaa  täysikuuta. Kiva, että  vähän virkeämpää väkeä näytti riittävän tapahtumassa iltamyöhiin saakka.

 

Vuoden 2014 Keskiaikapäivillä

Lauantain 2014 neljänsillä Keskiaikapäivillä riitti väkeä, aurinkoa, vilskettä, vipinää - mutta myös rauhoittumista.

 

Tänä vuonna pikkulapset oli huomioitu erityisen hyvin  omilla tapahtumapaikoilla.

 

 

Löytyipä paikalta jalkapuukin..

 

Värjättyjä lankoja puun oksalla...

 

Pajoja jos jonkinmoista...viiripajaa, sormuspajaa, kutomista...Kivoja ideoita!

Miekkailunäytös veti väkeä ja oli kiinnostava. Tosin edelleen äänentoisto puuttui:/

 

Keskiaikaisella torilla on monenmoista myytävää.

 

Turnajaisnäytös oli taas hyvin  tehty ja se veti väkeä paljon. Uutuutena oli nouseva katsomo kentän toisessa laidassa.

 

 Hetkipalvelus päivän päätteeksi Kaarlelan kirkossa rauhoittavien Hildegard Bingeniläisen rukouksien pohjalta.

 

Taustamusiikki  hetkipalvelussa oli elävää. Se alkoi hienosti, kun 7-henkinen lauluryhmä aloitti veisun sakastista. Ääni voimistui ja vähitellen  laulajat tummissa asuissa tulivat esiin laulaen.

 

Hieno päätös päivälle. Tosit tällaisessa rauhoittumiseen tarkoitetussa tilaisuudessa en pidä siitä, että osa ihmisistä poistuu kesken tilaisuuden. Ehkä se kertoo jotain omasta ajastamme...

 

Valitettavasti oma aikani ei riittänyt kovinkaan moneen päivän tapahtumaan. Mielenkiintoiset luennot yrteistä jäivät osaltani hyvin valitettavasti väliin.